Kansallis- ja luonnonpuistot ovat kansallisomaisuuttamme.

#24: Palvelija - Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot

Kyllä, niin minustakin on rikollista kaataa puita kansallispuistosta. Ihminen ei ole osa luontoa, vaan sen vastakohta, sen pahin vihollinen. Luonnonsuojelu on luonnon suojelua ihmiseltä, siis ihmistä vastaan.

Alun perin autiomajat lämmitettiin käyttäjien itse ottamilla lähiseudun puilla. Lähinnä käytettiin oksia ja maapuita, koska niitähän saa aina helpoimmin. Kun majan käyttö oli pientä, ympäristö kesti hyvin puiden oton. Nykyisinkin on joitakin huoltamattomia tupia, jotka hyvin lämpiävät samalla tavalla omatoimisesti. Ja lähiluonto kestää sen.

Jos tuvan käyttö räjähtää massamittaiseksi, niin silloin kuormitus tietysti kasvaa kestämättömäksi paikan luonnonresursseille. Jollakin tapaa käyttöä olisi hillittävä ja ohjattava sitä muualle, jakautumaan maastoon tasaisemmin. Paras keino mielestäni olisi autiotupien maksullisuus. Käytöstä tulisi maksaa todellisten kulujen ja haittojen mukaan. Pahiten kuormitetuilla alueilla ei tulisi olla tupia ollenkaan.

#26: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot 

 T-vaeltajan ensimmäisessa kappaleesta käy ilmi hänen arvomaailmansa ja suhtautumisensa luontoon. Siihen ei minulla ole sen enempää kommentoitavaa, koska nyt ollaan jo niin tiukkojen arvojen kanssa tekemisissä. Toivottavasti pystyt elämään niiden kanssa.

Tupien polttopuuhuollosta olen edelleen eri mieltä. Palvelijan vaellushistoria Koilliskairassa alkaa jo 1970-luvun alusta. Jo silloin tupia lämmitettiin ihan muilla kuin oksilla. Lähinnä keloista tehdyllä polttopuulla. Niistä ajoista on siis menty parempaan suuntaan. Järeän maapuun käyttö tulentekoon on luonnonsuojelullisesti paljon vahingollisempaa kuin se, että polttopuut tehdään erikseen.  Mikähän olisi se oikea määrä ihmisiä, jonka Ukki-puistoon saisi päästää ? Viikon siellä muutama viikko sitten vaeltaneena voisi todeta,että ei tungosta ollut. Välillä Aittajärvi-Sudenpesä: 1 vastaantulija, välillä Sudenpesä-Muorravaarakka 7, välillä Muorravaarakka-Luirojärvi 0, välillä Luirojärvi-Lankojärvi 2, välillä Lankojärvi-Kiilopää 8. Luirojärvellä oli kokonaista 7 yöpyjää. Toki Muorravaarakalla oli tuvat täynnä.
Maksullisuusehdotukset telttavaeltaja voi osoittaa Ympäristöministeriölle. Asia ei ole MH:n käsissä. Ei edes se, että ihmiset voisivat maksaa vapaaehtoisesti niistä palveluista, joita on tarjolla. kansallispuistoissa. Kansallisomaisuuden käyttö ja siellä tarjottavat palvelut omistaja(valtio) on toistaiseksi määritellyt jokamiehelle maksuttomiksi, julkisiksi palveluiksi.

#27: Palvelija - Re: Re: Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot

Telttavaeltajan vaellushistoria Saariselällä alkaa 60-luvun lopulta. Niistä ajoista on mielestäni menty pitkälti huonompaan suuntaan.

Tupia ja muita rakennelmia on rakennettu pirusti lisää ja näin pilattu erämaatunnelmaa. Harva rinkkavaeltaja silloin moottorisahaa mukanaan kantoi, että tuhlaileva polttopuun käyttö on ennen ollut nykyiseen verrattuna minimaalista.

Minä päästäisin erämaahan jokaisen, joka sitä arvostaa ja kunnioittaa. 'Palvelijasta' en olisi kovinkaan varma. Viime vuoden helmikuussa en Saariselällä nähnyt ketään ennen kuin vasta Luulammella. Enpä tosin pahemmin kaivannutkaan.

Tässä foorumissa on kysymys tuesta Metsähallituksen luontopalveluille. Sille organisaatiolle ei minulta sympatiaa heru. Syitä olen yrittänyt edellä luetella.

#28: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot

Näin ympäristöinsinöörin opintosuunnitelman mukaan opiskelleena ja luonnontieteitä lukeneena, kertokaapa, miten ihminen poikkeaa biologisesti muista luomakunnan kulkijoista, joita nisäkkäiksi kutsutaan? Mitä muurahaiset tekevät kirvoille, tai miten loinen toimii isäntäeläimen kanssa. Mitä tarkoittaa symbioosi. Mihin näistä MH:n luontopalvelut sijoittuvat?

#28: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot 

 Hyvä, että sanot suoraan asiasi.  Kun muistelen aikoja 70-luvulla ja jokivarsia ja lammen rantoja, niin nuotion pohjia ja roitotulien jäänteitä näkyi paljon enemmän kuin nyt. Ihmisiä puistossa on toki enemmän kuin telttavaeltajan kulta-aikoina ja hyvä hyvää niin. Se joka luonnossa omin voimin liikkuu, niin luontoa rakastaa. Kukin tavallaan. Kuka meistä on on sanomaan, mikä on oikea tapa. Aikoinaan yövyttiin tulilla, tehtiin ruuat tulilla jne. Tästä voi arvioida, että keskimääräinen kulkija poltti puuta viikon reissulla vähintään 2- 3kuutiota, joskus enemmänkin. Nykykulkijalla polttopuun kulutus jää murto-osaan tuosta. Hyviä vaelluksia sinulle. Mie jatkan kanssa vaelluksia, vaikka en sinun hyväksyntääsi saanutkaan. Hyvällä omalla tunnolla, luontoa kunnioittaen.

#14: Telttavaeltaja - Re: Re: Rajansa ilmaispalveluillakin

On erinomainen asia että polttopuut otetaan sieltä missä ne käytetäänkin (tietenkin hallitusti ja metsähallitus sen tekee).Kun näin tehdään se on ekologisempaa,ei tarvi kuljettaa polttopuuta pitkiä matkoja autolla,saati muilla kulkuvälineillä.

#30: Vieras - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot

"Aikoinaan yövyttiin tulilla, tehtiin ruuat tulilla jne. Tästä voi arvioida, että keskimääräinen kulkija poltti puuta viikon reissulla vähintään 2-3 kuutiota, joskus enemmänkin."

Aikamoista roihuttelua! Ja vielä keskimääräisellä kulkijalla! Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tuollainen laskelma perustuu.

Ei jokainen luonnossa liikkuja luontoa rakasta. Jäljistä sen voi päätellä. Valitettavasti.

#32: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot 

 Keskimääräinen kulkija ei ole mikään tieteellinen fakta. Ehkäpä se perustuu niihin Kullervo Kemppisen kertomuksiin Saariselän vaelluksista ja omakohtaiseen havainnointiin. Kemppinen ja hänen seuraajansa yöpyivät syysvaelluksillaan laavussa tai louteessa. Yhteen rakovalkean menee puuta arvioni mukaan ainakin 0,2-0,3 kuutiota. Kuusi-seitseman yötä reilusti yli motti. Siihen päälle päivässä kantotulet tai kahdet säästä riippuen.  Helposti kaksi kuutiota tulee täyteen. Saati sitten jos tekee kolmen pöllin roitotulet. En väitä, että kaikki kulkijat toimivat näin.  Mutta keskimääräinen kulkija kuluttaa nykyisin polttopuuta vähemmän kuin aikoinaan. Trangia oli silloin enemmän poikkeus kuin sääntö. Mutta tästä on enää turha inttää. Nuotiotulilla aioin joka tapauksessa silloin tällöin istua hyvällä omalla tunnolla, vaikka ruuat keittelenkin trangialla.

Hienoa, että voi viettää ilman sen suurempia murheita kotimaassa laatuaikaa. Kun puut on valmiina, ei tarvitse miettiä niiden lupaa/sopivuutta polttamiseen. Nautitaan ja kerätään voimavaroja luonnosta. Filosofisesti sanottuna meillä pitää olla vielä jotain, missä pääsee irti tästä oravanpyörästä, vaikkei omista mitään. ELÄKÖÖN autiotuvat, luonnopuistot, kansallispuistot  ja MH:n luontopalvelut!

#33: Palvelija - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot

Kun puuta saa ilmaiseksi mielin määrin ja vielä valmiiksi pätkittynä, niin sitä myös tuhlataan. Metsähallitus menettelyllään suorastaan yllyttää tuhlaamiseen. Jos puut olisivat pitkinä rankoina, niin jo sahaamisen vaiva saisi harkitsemaan puun käyttöä. Joissakin paikoin muistan nähneenikin rankoja, mutta aivan liikaa myös valmiita pätkiä. Yleensä ohitan tupien tienoot mahdollisimman nopeasti.

Rakovalkean teko vaati sellaista taitoa ja vaivannäköä, että jo se rajoitti puun kokonaismenekkiä, eikä rakotuliakaan sentään ihan joka yöksi tehty. Nyt kuka tahansa tohelo mättää hupituliksi ison kokon, minkään sitä tuhlausta rajoittamatta. Sama juttu kaasun käytöllä autiotuvissa. Miksi sen pitäisi olla ilmaista?

#35: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot 

 Kaasun ilmaisuutta ihmettelen itsekin. Taisin tästä maksullisuusasiasta jotain mainitakin aikaisemmin.
Ainakin niillä autiotuvilla, joilla tänä vuonna kävin, niin polttopuut olivat metrin pituisia. Ihe niitä sahailtiin ja pilkottiin kamiinaan sopiviksi. Ainakin tästä asiasta olemme samaa mieltä.

Muistakaa että kyse on meidän kaikkien omasta, kansallisomaisuudesta. Siitä täytyy pitää huolta, meidän kaikkien. Kansallispuistot, luonnonpuistot, erämaa alueet, ne on meidän kaikkien. Siellä työskenteleville ihmisille täytyy antaa kiitosta ja työrauha. Rahojen pois vieminen ja uhkailu töiden loppumisella on lopetettava, perkele.

Polttopuiden maksulliseksi laittaminen on ihan mielenkiintoinen idea, mutta miten sen toteuttaisi? Siihen olisi mukava kuulla vastaus vaikkapa telttavaeltajalta. Olisko joka autiotuvalla ja tulipaikalla automaatti, johon kolikon lykkäämällä saisi klapin? Mitenhän saisi tehtyä sellaisen automaatin, joka kestäisi lumen, sateen, pakkasen ja sen rahanahneemman retkeilijän. Vai pitäisikö jokaisella Urkkipuiston kymmenistä sisäänmenopoluista pieni kioski, jossa olisi virkailija rahastamassa retkeilijöitä polttopuista? Aika kustannustehotonta. Entäpä saisiko klapeja ostaa sopivan määrän luontokeskuksista vaikkapa viikon vaellusta varten? Kyllähän sitä jaksaa muutaman kymmenen kiloa puita muiden tavaroiden lisäksi kantaa. Vai pitäisikö jakaa maksulappuja ja toivoa että ihmiset vapaaehtoisesti maksaisivat klapeista?

Ja kaikki autiotuvat maksullisiksi? Ei kai sentään. Maassamme on satojen vuosien pitkä perinne vaeltajille auki olevista suojapaikoista. Tästäkö pitäisi luopua?

Jopa ns. hardcorevaeltajienkin tulisi tajuta, että kansallispuistoissakin saa ja pitäisikin retkeillä muidenkin ihmisten. Jopa ne tavalliset tallaajat, jotka eivät osaa veistää kanoottia kelosta vain puukolla. Tervemenoa virkistymään luontoon kaiken tasoiset retkeilijät. Kyllä sinne sopii niin se päivävaeltaja isommassa ryhmässä kuin yksinäisyyttä kaipaavavakin. Vielä löytyy yksinviihtyville sellaisiakin kairoja kuljettaviksi, joissa ei tule ketään vastaan.

Polttopuiden otto 255 000 hehtaarin Urkkipuistosta on erinomainen asia. Se ei vähennä luonnon monimuotoisuutta yhtään eikä vaikuta maisemaankaan. Ja sitä paitsi se on järkevää ja ekologisempaa lyhyempien kuljetusten takia. Monimuotoisuuteen ja maisemaan vaikuttaisi paljon enemmän se, jos retkeilijät alkaisivat kerätä polttopuunsa itse maastosta. Varsinkin tulipaikkojen ja autiotupien ympäristöt olisivat melkoisen tuhon paikkoja.

En tiedä viittasiko Telttavaeltaja moottorikelkkarallilla puistoja hoitaviin työntekijöihin, toivottavasti ei. Sillä millähän puiston kohteet muuten pystyttäisiin huoltamaan. Kävelepä huoltamaan vaikka Anterinmukka tai Luiro, niin etpä paljon muuta ehdi. Klapejakin on aika hidasta sinne rinkassa kantaa. Ja poromiehethän saavat poronhoitotöissä kelkkailla mielin määriin, siihen ei luontopalveluilla ole sanomista.

#38: -

Erittäin hyvä kirjoitus!

#38: - Ja kaikki autiotuvat maksullisiksi? Ei kai sentään. Maassamme on satojen vuosien pitkä perinne vaeltajille auki olevista suojapaikoista. Tästäkö pitäisi luopua?

Autiotuvista on toki satojen vuosien perinne, mutta ei niitten huollosta moottorikelkoin. Ja siitä tässä onkin kysymys. Varaustupien maksullisuudesta on jo kokemusta ja sama käytäntö olisi syytä laajentaa kaikkiin moottorikelkoin huollettuihin tupiin. Huoltamattomat, vähäisellä käytöllä olevat tuvat voisivat olla poikkeus.

Polttopuiden maksullisuus käytön mukaan on tietysti haastava tehtävä. Aluksi voitaisiin kokeilla pelkkää puulupamaksua, mutta se ei tietysti estä tuhlaamasta edelleenkään. Kaasun käyttömaksu olisi helpompi toteuttaa. Kaasupoletit on jo vanha keksintö.

Kelkat ja muu maastomoottoriliikenne pitäisi saada pois ainakin kansallispuistoista. Myös se osuus, mikä kuuluu poronhoitoon. Poronhoito on muutenkin luonnostaan kuoleva elinkeino ja sen erityisoikeuksiin liittyy todistettavasti aivan liian paljon väärinkäytöksiä.

Sellaisia kairoja Suomesta ei enää löydy, missä ei olisi moottorikelkan jälkiä, kansallis- ja luonnonpuistot mukaan lukien. Joitakin syrjäisimpiä paikkoja voitaisiin jättää luonnolle ja omin voimin retkeileville ja rauhoittaa moottoriliikenteeltä kokonaan. Mielestäni se ei ole liikaa vaadittu. Moottorimatkailulle ja tumpeloille turisteille jäisi silti pinta-alaa rällättäväksi enemmän kuin riittävästi.

Varmaan telttavaeltaja tiedätkin, etteivät esim. Urkkipuistossa turistit kelkalla ajele. Sehän on siellä kiellettyä. Siellä ajavat poromiehet poronhoitotöissä ja sen laissa heille sallittu, ja kuten edellä sanoin, siihen ei ole luontopalveluilla sanomista. Puiston huoltotöissä ajetaan tiettyjä reittejä pitkin.

Ehdotat, että autiotupia alettaisiin huoltaa ilman kelkkaa, mutta kuitenkaan et soisi luontopalveluille lisää rahoitusta. Miten tämä yhtälö on mahdollinen? Jos kohteet huollettaisiin kävellen, pitäisi palkata pitkä rivi uusia huoltajia luontopalveluille, koska nytkin he ovat jo ihan tupella. Avaatko ajattelusi logiikan minulle. Siis sen, että ei lisää rahaa, mutta enemmän töitä. Meinaatko että miehet kantaisivat puut, kaasupullot ja roskat rinkassa tai ehkäpä työntäisivät kottikärryjä edessään läpi kairojen, soitten ja tuntureiden?

Jos oikein rauhaisia alueita etsit, niin käväiseppä vaikka Kaldoaivissa, Muotkatunturissa tai Puljussa. Tai vaikkapa urkkipuiston Savukosken puoleisessa osassa. Saatathan sinä satunnaisen poromiehen kelkan pärähdyksen kaukaisuudessa kuulla, mutta jos se on kaiken luonnosta nauttimisen este, niin sitten ei auta kuin lähteä Siperiaan.

Kaasupoletit ovat kyllä ihan ajattelemisen arvoinen idea.

#40: Telttavaeltaja - Re:

Puhut ihan paskaa, esitäppä oikeita vaihtoehtoja. Kaasupoletit on sanana ihan hieno mutta kuuluu menneisyyteen,autiotuville tämmönen muka...haloo pahvi! Oikeeta realismia peliin!

#41: - Ehdotat, että autiotupia alettaisiin huoltaa ilman kelkkaa, mutta kuitenkaan et soisi luontopalveluille lisää rahoitusta. Miten tämä yhtälö on mahdollinen?

Urkkipuisto ilman ainuttakaan moottorihuollettua autiotupaa on utopia, mutta ymmärrän, ettei se toteudu elinaikanani. Liikennettä voitaisiin silti yrittää vähentää maksattamalla haitat niitten aiheuttajilla, eli moottoripalvelujen käyttäjillä.

Tupia on liikaa. Tupaverkkoa pitäisi harventaa purkamalla ja siirtämällä tupia puiston ulkopuolelle. Moottorikelkalle on myös muita vaihtoehtoja kuin selässä kantaminen. Oletko ikinä kuullut, millä tavaraa kuskattiin maastossa ennen peltipailakoita?

Jos oikein rauhaisia alueita etsit, niin käväiseppä vaikka Kaldoaivissa, Muotkatunturissa tai Puljussa. Tai vaikkapa urkkipuiston Savukosken puoleisessa osassa.

Ennen moottorikelkkoja tavaroita kuljetettiin pohjoisessa lumikelien aikana poroilla tai kesäkelillä vesitse. Tällaiset autiotupien huoltomenetelmien käyttöönottaminen tarkoittaisi lisätyövoiman palkkaustarvetta eli tarvittaisiin enemmän rahaa. Ja sitähän ei Telttavaeltaja halunnut luontopalveluille antaa. Eli siinä on pieni ajatusristiriita. Olisi ihan mielenkiintoista kuulla mitkä autiotuvat haluaisit poistettaviksi puistosta ja miksi haluat ne siirrettäviksi ulkopuolen metsätalousalueille. Jonkunhan nekin olisi huollettava eikä se käsittääkseni kuulu metsätalouden tehtäviin. Joku asiaa tuntevampi voi korjata, jos olen väärässä. Olen samaa mieltä Telttavaeltajan kanssa siitä, että olisi ihan mukava jos olisi kelkattomia alueita. Mutta kun se ei ole luontopalvelujen päätettävissä, vaan lainsäätäjien. Eli se on tässä keskustelussa sivuraiteille menevä aihe. Mutta on joka tapauksessa hienoa, että joku suhtautuu niin kiihkeän innokkaasti retkeilyyn, että haluaa liikkua maastossa ilman mitään jälkiä ihmisistä. Hyviä vaelluksia Telttavaeltajalle jatkossakin ja kaikille muillekin! Toivottavasti löydät ihmisen käymättömiä maastoja retkillesi. Me tavalliset sunnuntairetkeilijät tyydymme niihin merkittyihin reitteihin, ettemme eksyisi;)

Hyvä telttailija, olet hengenheimolaiseni. Minua ärsyttää suunnattomasti, kun kuulenkin toisen ihmisen liikkuvan luonnossa. Tämä on johtanut siihen, että mielestäni luonnonkäyttöä tulisi rajoittaa, emme me ole toinen toistaan parempia luonnossa liikkujia. Valtionmetsissä liikkuminen tulisi kieltää yksiselitteisesti. Jokamiehenoikeuksia tulisi rajoittaa, metsänomistajien oikeuksia tulisi rajoittaa ainakin metsästyksen osalta. Heille voisi tosin jäädä oikeus käydä omassa metsässä. Metsähallitus ja sen luontopalvelut tulee lakkauttaa ja antaa lunnonsuojelun hoito vaikka alalla toimivan järjestön tai lievemmillään ympäristöministeriön hoidettavaksi. Tosin tuokaan ministeriö ei luontoa suojele, esimerkkinä tästä vaikka Helsingin laajeneminen ja kaavoitus itään tai kauppakeskukset, joille on myönnetty lupia. Ihmiset pysyköön kaupungeissa!

Adressin perusteluteksti on harhaanjohtava, koska siinä sekoitetaan vapaa luonnossa liikkuminen MH:n palveluiden käyttöön ja pelotellaan kansallis- ja luonnonpuistojen olemassaolon vaarantumisella. Tästähän ei ole kysymys määrärahojen supistamisessa.

Jospa nyt palattaisiin aiheeseen eli siihen, mihin tällä adressilla pyritään. Minä en allekirjoita sitä. Metsähallituksen luontopalveluilta voidaan hyvinkin vähentää määrärahoja siltä osin, kun niillä ylläpidetään nykyistä järjetöntä, moottoroitua autiotupakulttuuria ja ökyrakentamista erämaihin.

MH:n luontopalvelut kansallispuistoissa voisivat vaikka tuottaa voittoa. Jos autiotupien palveluitten halutaan lähestyvän hotellitasoa, niin hintojen pitäisi myös nousta samaan tahtiin. Nyt tuhlaileva palveluitten käyttö on ilmaista ja siitä johtuen kulutkin ovat suuret. Olisi luonnollista, että ne maksavat, jotka palveluja käyttävät. Omavarainen retkeily, joka ei jätä mitään jälkiä olisi edelleen maksutonta.

#46: Telttavaeltaja - Palataanpa asiaan 

 Valtion näkökulmasta on aivan sama saako se tulonsa suoraan käyttömaksuina vai veroina.  Syy lähteä Ukkipuistoon viime kesänä olivat hienot vaellusmaastot, luonto ja riittävät palvelut.  Varaustuvista maksoin suoraan petipaikkamaksun. Jätin aluetalouteen melkoisen summan rahaan, josta osansa saivat paikalliset yrittäjät, paikalliset työntekijät, paikalliset kunnat verotuloina ja valtio verotuloina. Vaellusmatka toi mm seuraavat taloudelliset hyödyt ( automatka aiheutti tosin hiilidioksipäästöjä, mutta oletan että t-vaeltajakin matkat joitakin päästöjä aiheuttavat)
- Ruokailu Kuusamossa x 2
- Auton tankkaaminen menomatkalla Sodankylässä + sämpyläkahvit x2
- Yöpyminen ennen vaellusta Saariselällä x2
- Taksi Saariselkä - AIttajärvi
- Ruokailu reissun päätteeksi Saariselällä x2
- Yöpyminen Saariselällä x 2
- Tankkaus ja sämpylälahvit paluumatkalla Rovaniemellä
Vaeulluksen jälkeen majapaikassa näki ihmisiä, joita oli tavannut tuvilla ,syömässä ja yöpymässä. Oletan,että he kuluttivat suurin piirtein saman verran taksikyytiä lukuunotamatta. Taksikuski kertoi, että kyytejä oli kesän aikana tullut jo yli kymmenen eli yhteensä 1000 euroa yhdelle taksille.

Kohtalaisesti jäi rahaa aluetalouteen. Varaustuvat olivat tällä kertaa avaintekijä miksi Ukkipuisto valittiin vaelluskohteeksi.

PS Olen telttavaeltajan kanssa samaa mieltä,että tuhlailuun, roskaamiseen , vaeltajien vastuuttomaan käytökseen jne pitää puuttua. Omat jätteeni kannoin rinkassa takaisin. Auton takakontissa ne kulkivat takaisin sinne mistä ne liikkeelle lähtivätkin.  Tässä keskustelussa on kyse viime kädessä siitä mihin valtion varoin tuotettavien palvelujen raja vedetään. Siitä näyttää olevan ilmassa erilaisia näkemyksiä.

#47: Palvelija - Re: Palataanpa asiaan

Hieno juttu. Käyttäydyt niin kuin minä soisin kaikkien autiotuvissa yöpyjien käyttäytyvän.

Valtion näkökulmasta on aivan sama saako se tulonsa suoraan käyttömaksuina vai veroina.

Syy lähteä Ukkipuistoon viime kesänä olivat hienot vaellusmaastot, luonto ja riittävät palvelut.

PS Olen telttavaeltajan kanssa samaa mieltä,että tuhlailuun, roskaamiseen , vaeltajien vastuuttomaan käytökseen jne pitää puuttua. Omat jätteeni kannoin rinkassa takaisin. Auton takakontissa ne kulkivat takaisin sinne mistä ne liikkeelle lähtivätkin. Tässä keskustelussa on kyse viime kädessä siitä mihin valtion varoin tuotettavien palvelujen raja vedetään. Siitä näyttää olevan ilmassa erilaisia näkemyksiä.

#48: Telttavaeltaja - Re: Re: Palataanpa asiaan

Miksi sinne luontoon pitää päästä, pitääkö kaikkien päästä, esim. vammaisien? Mihin vedetään raja, pitääkö reittien olla turvallisia lapsiperheille, kenet suljetaan retkeilijöiden joukosta pois? Näihin pitää saada vastaus, ennen kuin lähdetään luontopalveluiden palveluita leikkaamaan.

Kysymys on kuitenkin yhteisesti omistamiemme alueiden käytöstä, ei eliitin käyttöön tarkoitetusta palvelusta. Itse soisin, että esimerkiksi vammaiset ja lapsiperheet voivat turvallisesti retkeillä!

#49: Nokinäätä - Re: Re: Re: Palataanpa asiaan

Reittien ja palvelujen rakentelu kaikentyyppisille vammaisille ym lapsirajoitteisille olisi kustannusten suo, johon ei tule loppua koskaan. On vain hyväksyttävä se tosiasia, ettei jokainen millään voi päästä joka paikkaan. Joitakin luontopolkuja esim pyörätuoleja käyttäville on rakennettu, mikä on tietysti ihan hyvä asia.

Oman perheemme retkeilyä ei palveluitten ja rakennettujen reittien puute ole koskaan haitannut, kun lapsemme olivat pieniä. Silloin mentiin sen mukaan kuinka olosuhteet sallivat. Vauvaiästä lähtien lapset kulkivat mukana kanootissa ja selkärepussa. Ei tullut mieleenkään vaatia erityiskohtelua tai jotain rakennelmia. Turvallisuutemme en näe palvelujen puuttessa kärsineen ollenkaan. Lasten kasvaessa retkeilymahdollisuudetkin sitten pikku hiljaa kasvoivat.

Vammaisena oloakin on tullut kokeilluksi. Pari vuotta tuli oltua käytännössä kävelykyvytön polvileikkauksia odotellessa. Retkeily ei jäänyt silloinkaan. Kanootilla pääsi luontoon kätevästi edelleenkin ja silloin avautui aivan uusia mahdollisuuksia, jotka ovat jääneet siitä lähtien rikastuttamaan kokemusmaailmaani kävelykyvyn palauduttuakin.

Eliittiä tai jotain ekstreme-vaeltajia en katso edustavani millään tavalla. Päinvastoin, mukavuudenhaluisempaa ja laiskempaa retkeilijää tuskin löytyy kuin meikäläinen. Metsähallituksen luontopalveluita en silti ole tarvinnut koskaan. Lähinnä niistä on ollut vain haittaa.