#231: Miettinen - Re: Re: kysymys timo aholle

Tämä on ystävällinen vastaus Miettiselle, vaikka ketju näyttää etenevän Timo Ahon nimen mukaan. Jos pedofiili haluaa säilyttää uskonsa, hän ilmoittaa rikoksensa viranomaisille, menee terapiaan ja tekee parannuksen. Oikeudelliset toimet ohjautuvat rikoslakien mukaan ja terapeuttiset hoidot lääketieteen ja psykiatrisen kuntoutuksen mukaan. Me olemme erilaisia ihmisiä, mutta mikään moraaliton teko ei ole Jumalaneikä ihmisten edessä oikein. Ymmärrän hämmästyksesi, kun kirjoitin kategorisesti ensimmäisenkohdan, mutta ajattelinsen riittävän, koska rikoksen teko ei voi tulla hyvästä omastatunnosta. Keskustelu saattaa alkaa muistuttaa hermeneuttista kehää, jolloin sen perusmerkitys - uskomisen ilo - katoaa. Näissä pf-rikoksissa on ilmaantunut paljon seurauseettisiä kuvioita, jolloin teko on väärä vain, jos siitä jää kiinni. Voiko siis pedofiili olla rikosten tekohetkillä Jumalan armohoidossa, vai voisimmeko miettiä Jeesuksen sanoja: "Jos joku ... parempi olisi, että myllynkivi..." Väärät teot - kaikki - Jumala voi antaa anteeksi, mutta anteeksiannon on johdettava alussa mainitsemiini toimiin. Kiitos.

#232: Uskomisen ilo - Re: Re: Re: kysymys timo aholle 

 "Uskomisen ilolle" vielä vähän pedofiilin uskovaisuudesta, jos osaan: En millään muotoa tarkoittanut, että pedofiili olisi väärintekijä vain jäädessään kiinni tai että pedofiilin teko olisi Jumalan edessä kelvollinen. Kirjoitat, että teko ei voi tulla hyvästä omastatunnosta - tarkoitatko sitä, että jos omatunto ei ole "hyvä", ihminen on epäuskossa? Tuntuu aika hurjalta ja minulle vieraalta ajatukselta. Pikemminkin näkisin, että uskovaisen omatuntokin voi saastua, jopa pitkiksi ajoiksi.

Pedofilia on sairaalloinen taipumus, joka ei häviä parannuksenteon kautta. Myös kausaliteetti "usko" > "ilmoittautuminen" > "terapia" > "parannus" on vähintään kyseenalainen, joskin se olisi se ihannetapaus, ajattelemme varmaan kaikki. Pedofiili ei yleensä koe tehneensä väärin, ei yleensä tunnusta tekoaan eikä koe katumusta siinä merkityksessä kuin yleensä ajattelemme. Ajatus siitä, että uskonymmärryksestä automaattisesti avautuisi pedofiliataipumuksen voittava ja kaidalle tielle palauttava voima, ei ole kaukana siitä näkemyksestä, että uskon kautta skitsofreenikko lakkaisi puhumasta palturia, kun hänelle kirkastuisi, että valehteleminen ja rinnakkaisen todellisuuden ylläpito on väärin. Toivon, ettei rinnastus loukkaa. On kyse äärimmäisen vakavasta asiasta, jos lähdemme ulottamaan uskon synnyttämän elämänvanhurskauden odotuksia sinne, missä ihminen on vakavasti persoonallisuudeltaan häiriintynyt. Toki usko antaa luottamusta ja toivoa myös sairaille, mutta ei se tee sairaista terveitä.

Kun näitä pedofilia-asioita alkoi tulla julkisuuteen, SRK:n johdosta korostettiin tuota mainitsemaasi "ilmoittautuu itse viranomaiselle" -periaatetta. Niin kaunis kuin se onkin, se kertoo siitä, että pedofilian luonnetta ei ymmärretty. Nyt ymmärrys on varmaan lisääntynyt paljon.