Olen seurannut Ruotsin susikeskustelua ja havainnut yhteistä näkemystä Suomen keskustelun kanssa - no, ihmekö tuo, kun maidemme välillä on pitkä valtiollinen ja kulturellinen yhteys - ja huomannut, että sielläkin jotkut ovat uskoneet, että susi ei olisi ihmiselle vaarallinen. Järkeviä perusteluja tälle mielipiteelle en ole kuitenkaan havainnut.

Me luonnon asiantuntijat, jotka ammennamme tietomme luonnosta kokemuksemme (ei mielipiteen tai toiveen) kautta, olemme tienneet toki tämän suden kokoisen sokean pisteen olemassaolon osalla ihmisistä, joka ihmisryhmä samalla kuitenkin esiintyy sitä äänekkäämmin luontoasiantuntijana mitä vähemmän tosiasiallista tietoa luonnon dynamiikasta näyttää olevan.

Tämä tietenkin on surullista (kun tiedämme luonnonlakien olemassaolon ja sen, että niitä ei voida muuttaa) ja samalla säälittävääkin sen suhteen, että mitä yksinkertaismepi asia sitä pahemmin se saattaa mennä urbaanin ihmisen päässä sekaisin, luontoa lähempänä elävät toki tietävät luonnon asiat osana omaa elinpiiriään, eivät minään teoreettisena kysymyksenä.

#4259: - Yhteistä keskusteluilmapiiriä Ruotsin kanssa 

 tästä  syntyykin tää usein esitetty ajatus että suden suojelua puoltavat kaupunkilaset koska kokemus puuttuu ja teoria tulee tilalle. kokemus on maalla ja teoria kaupungissa ja luojan luoman luonnon suhteen asia on niin että jos teoria ei ole sama kuin käytäntö niin teoria on väärä.           tämän vuoksi me maalaiset yritämme toppuutella tätä susiasiaa siihen muottiin että susi kuuluu luontoon eikä ihmisen lähelle jossa puolestaan sopii  olemaan koira vaikka niissäkään kaikki yksilöt tai rodut eivät ole 10.000 vuoden yhdessäolon jälkeenkään takuuvaarattomia ihmiselle. miten mikään susi voisi olla vaaraton kun ei aina koirakaan eikö suden vaarattomuus tätäkin taustaa vasten ole järjetön väite?