Vuoksen Taimen

Hyvät tsydeemit, mitään ei ole syytä muuttaa.
Vai tuliko kalatuhooja Virho tännekin sekoitteleen rotuja?

#26: ripi - jepulis 

Samaa mieltä... Ei sotkettua taimenta kannata lisää sotkea! :)) Venäjällä syntyisi "verkkoon" sotkujen sotku...Kirjolohi paarempi syödä )

mitä retardeja... kaikki kalat dynamiitillä ylös ja onget poikittain perään...

Olen ihan samaa mieltä kirjolohi-kysymyksessä. Mellonlahden umpilammessa sen ymmärtää, mutta Vuoksen kalastoon, saatika kalastuskulttuuriin, se ei kuulu. Ensinnäkin se on vieraslaji, joka vie osaltaan tilaa kotoisilta lajeilta. Taimenelta, harjukselta, siialta ja muiltakin kalalajeilta. Eniten tässä vaiheessa huolestuttaa harjus. Vuoksen ennen hyvinkin voimakas harjuskanta on ollut alamaissa jo yli kymmenen vuotta. Massiiviset kirjolohi-istutukset eivät uutta nousua ainakaan edistä, koska lajien elinkierron aikana käyttämät alueet risteävät. Kutupaikat eivät ole täysin samanlaiset, mutta kyllä nekin osin menevät ristiin ja vahvempana lajina kirjolohi kyllä häätää harjuksen. Syönnösalueet menevät täysin päällekkäin ja taas harjusta viedään. Taimenelle haittaa voi syntyä "päällekutemisesta". Ne harvat paikat, joissa pääuomassa taimen vielä syksyllä onnistuneesti(?) kutee, ovat kirjolohien ruoppauksen alla keväällä, jolloin avuttomat taimenen alut eivät ole vielä lähteneet soraikon suojista mihinkään.

Vuoksen kalastuskulttuuriinkaan kirjolohi ei istu sitten millään. Joella on hieno taimenen kalastus ja soutuhistoria. Yhä edelleen Vuoksesta saa todella komeita muikulla itsensä turvottaneita taimenia. Valtaosa tietysti istukkaita, joko Saimaasta peräisin tai suoraan Vuokseen pumpattuja. Mutta Vuoksen hyvien ruokavarojen ansiosta jopa onkikokoisena istutetut oppivat tankkaamaan ja ovat parhaimmillaan yhden kesän jälkeen todellisia valioyksilöitä siiman päässä ja ruokapöydässä. Tämä kirjolohen tahnaonginta on kyllä karmiva sivu Vuoksen kalastushistoriassa. Toivottavasti jää lyhyeksi vaiheeksi. Soutaminen on mennyt paikoin mahdottomaksi kun tahnamiesten siimat estävät pelipaikoille nousun. Ei miulla rantamiehiä vastaan ole mitään, mutta nyt homma on mennyt yli.

Mitä tulee taimenkantojen sekoittamiseen, niin käsittääkseni Vuoksen istutuksissa käytetään "Saimaan kantaa". Pääuomasta löytyvät poikaset ovat mitä todennäköisimmin niiden tai Saimaaseen istutettujen kalojen jälkeläisiä. Jos Vuoksen pääuomassa on säilynyt rippeitä ns. alkuperäisestä Vuoksen kannasta, eli kuitenkin Saimaan vesistön "osakantaa", niin kyllähän se on näihin istukkaisiin (Vuoksen tai Saimaan) jo sekoittunut. Sivupuroissa voi olla vielä alkuperäisiä kantoja jäljellä, mutta ei niihin mitään olla istuttamassa. Tietysti sinne voi istukkaita eksyä, mutta riski lienee pieni.

Itse näen taimenen tässä vaiheessa järkevimpänä istutuskalana. Siihen päälle uomaan kohdistuvat kunnostustoimet ja kalastusjärjestelyjen järkiperäistäminen, niin tästä urbaanista virrasta saadaan taas loistava kalapaikka.

Matti

Alamitta nostettava 50cm,kuturauhoitus takas Imatrankosken alapuolelle,ei kijolohia virtaan,otto-onginta kielettävä virrassa ja yksi taimen/vrk .Harjuskanta vähentynyt huolestuttavan paljon.