oulujärven istutuskäytännön muuttaminen

RKTL:n tilastot osoittavat myös että taimenista pyydetään suurin osa alamittaisina!

Mielestäni ongelma on kalastuksessa ei kalanistutuksessa.

Kalastuksen valvonta Olulujärvellä on satunnaista. Kaloja pyydetään tiheillä verkoilla ja alamittaiset taimenet ja kuhat otetaan saaliiksi.

Esimerkiksi metsästyksessä lintuparveen ampuminen on kieletty ja jos vahingossa ampuu rauhoitetun linnun saa aina sakot. Kalastuksessa pyydetään surutta alamittaisia kaloja tiheillä verkoilla ja kukaan ei puutu asiaan.

Oulujärven kalastusalue on päättänyt nostaa vuoden 2010 alusta järvitaimenen ja kuhan alamittaa ja kieltänyt yleisvedellä tiheät talviverkot.

Nyt on mielenkiintoista nähdä lähtevätkö osakaskunnat tukemaan kalastusalueen päätöstä tekemällä omia rajoituksia verkkokalastukseen ja valvovatko kalastusta vesialueillaa.

Jokainen voi miettiä mitä hyötyä kuhan ja taimenen alamitan nostosta on jos verkkokalastusta jatketaan edelleen samoilla tiheillä verkoilla kuten ennnenkin.

En sano etteikö viestissäsi olisi mitään perää, sillä siinä on paljonkin. Kalastustavoissa on todellakin parannettavaa ja valvonnassa kiristettävää.

Nämä kaikki väitteet ovat kuiten enemmän tai vähemmän "mustatuntuu" tai "naapurin Erkin kans pähkäiltiin eilen nuotiolla notta on näin". Vai oletko tosiaan kiertänyt Oulujärven verkkomerkiltä verkkomerkille ja todennut pienisilmäisten verkkojen olemassa olon? Tuskin valvojat sitä ainakaan todistaa, jos valvontaa ei juuri ole. Tai oletko oikeasti nähnyt kuinka alamittaista kalaa viedään merkittävissä määrin surutta järveltä kotiin. Voisitko laittaa linkin tuohon RKTL:n tilastoon, jonka mainitsit?

Väitteilläsi voi olla hyvinkin totuudenperää, mutta niillä ei ole minkään näköistä painoarvoa, jos ei ole näyttöä.

Alamitasta sen sijaan on vahvaa näyttöä ja näytöllä voi lähtä taistelemaan päättäjiä vastaan. Huhupuheilla ja muulla mutulla on ihan turha lähteä hakemaan muutoksia...

Ikävä kyllä en nyt heti löytänyt netistä linkkiä Carlin-merkki tutkimuksiin jotka kertovat että Oulujärven lisäksi myös muualla on useissa tutkimuksissa havaittu että taimenista pääosa pyydetään alamittaisena alle 40 cm pitusena ensimmäisenä kesänä verkoilla ja myöskin uistimella pois.

Sen sijaan löysin Adressissa mainitun Hyvärisen Pekan Oulujärven Haukitutkimuksen vuodelta 2004. Erityisesti huomiota kanattaa kiinittää suosituksiin. Niissä nimittäin EI SUOSITELLA ISTUKASKOON NOSTOA VAAN ISTUTUSPAIKKOJEN VALINTAA SITEN ETTÄ HAUILTA VÄLTYTÄÄN!

Näiden suositusten mukaisesti on istutuksia viimme vuosina juuri
toteutettukin!

------------------------------------------------------------

KALA - JA RIISTARAPORTTEJA nro 3 3 3

Pekka K. Korhonen Pekka Hyvärinen

Taimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle
Istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä Paltamo 2004

Suositukset

• Taimenistukkaisiin kohdistuva haukien saalistuspaine vaihtelee merkittävästi
Oulujärven istutusalueiden välillä. Suojaisten runsaskasvustoisten lahtivesien
ja avoimien, pääosin hiekkapohjaisten ranta-alueiden haukitiheyksien ero voi
olla moninkertainen. Tämän tarkastelun perusteella taimenten istutuspaikkoina
tulisi suosia Kultahiekkojen ja Teeriniemen edustan kaltaisia lähellä selkävesiä
olevia niukkakasvustoisia alueita, joilla on vähän kookkaita haukia.

• Taimenten alttius haukien saalistukselle pienenee istukkaan koon kasvaessa ja
istutuspaikan valinnan merkitys korostuu käytettäessä pienempiä istukkaita.
Jos Oulujärvellä käytetään istutuksiin alle 32 cm pituisia taimenia, tulisi kalat vapauttaa alueille, joilla on vähän haukia. Suuremmat taimenet voivat selviytyä haukien saalistukselta myös alueilla, joilla on suhteellisen runsaasti haukia.

• Koska istukkaan tuotantokustannukset lisääntyvät nopeasti istukkaiden kokoa
nostettaessa, voi istutusten ajallinen ja alueellinen keskittäminen johtaa taloudellisesti kannattavampaan lopputulokseen kuin istukaskoon nostaminen. Istukkaan alttius hauen saalistukselle on suurin heti istutusten jälkeisinä ensimmäisinä päivinä ja istutusalueen läheisyydessä. Istutukset tulisikin keskittää tietyille parhaille istutusalueille lyhyen jakson aikana. Tällöin suhteellisesti pienempi osa istukkaista ennättää altistua kyseisen istutusalueen haukien predaatiolle.

Älä Kalle käsitä väärin, kun ei ole ollut tarkoitus torpata millään tavalla esille ottamiasi asioita. Kuten sanoin niin sinun kommenttisi ovat varmasti hyvin monelta ellei sitten lähes kaikilta osin täyttä totta, mutta jos asioista ei ole faktaa paperilla niin eikös ne juuri katsota silloin päättävissä elimissä mututiedoksi. Varmaan sen ymmärrät kainuun TE-keskuksen virkamiehenä ja kyseisistä asioista ainakin jollakin tasolla vastaavana henkilönä.

Ja tuo istutuspaikan valinta ei liene ole mikään uusi juttu, kun jo. Oulunseudu Vetouistelijoidenkin istutuksissa asiaa on tarkasti mietitty ja istutuksia tehty mm. karuille "hiekkamaille" ja keskelle selkääkin.

Tuo verkkojen silmäkoon muutos ja alamitat on hieno asia ja toivottavasti osakaskunnat seuraa perässä. Tullaanko yleisillä vesillä tuon päätöksen lisäksi lisäämään myös valvontaa? Jos kerta tutkimukset/tilastot/mutut kertovat, että kala pyydetään alamittaisena, niin ei varmaan pelkästään alamittojen tai verkkosilmäkoon nostolla saada paljoa aikaan, jos ja kun alamittoja ei ole ennenkään noudatettu. Se on selvää, että suurimmat ongelmat löytyy meistä ihmisistä, eikä esimerkiksi Oulujärven runsaslukuisesta jänkhäkoirakannasta. Tosin jos istukkaiden koon nostolla on istukkaiden selviytymiseen oleellinen merkitys, kannattanee sekin korsi kantaa Oulujärven hyväksi. Addressin aloittajalle hatunnosto siitä, auttoi asian esille nosto koskaan tai ei.

Rakentavaa keskustelua, ei missään nimessä konflikteja odotellen.

-Tommi-

Ikävä kyllä minulla ei ole päätäntävaltaa Oulujärven kalanistutuksiin ja kalastuksen järjestämiseen mutta olen seurannut yli 20 vuotta kalanistutuksia ja tutkimustoimintaa Oulujärven kalanistutuksiin liittyen.

RKTL:n Hyvärisen Pekan taimen tutkimuksissa on keskeinen ajatus ollut se miten istutettuna taimenet antaisivat suurimman lisäkasvun järvessä.

Taimenia on istutettu eri kokoisina, eripaikkoihin ja eri aikoina. Aina ongelmaksi on noussut se että hävikki on suuri ja saaliiksi saadut kalat ovat pääosin alamittaisia. Istukkaiden arvo on aina ollut suurempi kuin saaliin arvo.

RKTL on suosittanut taimenen alamitan nostoa istutusten tuoton parantamiseksi. Vesialueen omistajat eivät ole kuitenkaan kantaneet omaa vastuuta puuttua alamittapyyntiin vaan sen sijaan ovat esittäneet kalojen istutuskoon nostoa.

Ajatus siitä että Oulujärvestä tehtäisiin istuta ja ongi allas, johon istutetut pyyntikokoiset taimenet pyydettäisiin saman kesänä pois, on järjetön!

Jos nykyiset yli 25 cm taimenistukkaat vaidettaisiin pyyntikokoisiin kaloihin niin taimenten istukasmäärä vähenisi 70-80%. Istutukset olisivat aina tappiollisia. Nyt sentään olisi alamittapyynnin lopettamisella mahdollisuus päästä tuottaviin istutuksin, eteenkin kun Oulujärven kalastusalue on nostanut taimenen alamitta ja rajoittanut verkkokalastusta.

Tällä hetkellä RKTL tutkii taimenten opettamista pelkäämään haukea ennen istutusta sekä uusia kasvatusmenetelmiä joilla voitaisiin tuottaa luononmukaisempia istukkaita. Odotan näiden tutkimusten tuloksia mielenkiinnolla, vaikkakin toisaalta olen alkanut epäillä Oulujärven
tulevaisuutta hyvänä taimenjärvenä.

Joskus voi olla viisautta sopeutua ympäröiviin olosuhteisiin eikä yrittää väkisin muuttaa ympäristöä oman mielen mukaan. Oulujärvessä on tällä hetkellä runsaat hauki, kuha ja ahvenkannat. Voisiko olla järkevämpää kalastaa niitä kaloja mitä on Oulujärvessä, kuin alkaa taistella ilmastonmuutosta vastaan?

Adressi on siinä mielessä hauska että Oulujärven velvoiteistutuksissa on aina noudatettu RKTL:n ohjeita ja tutkimustuloksia. Adressi siis vaatii muuttamaan istutuskäytäntöä ja jatkamaan samalla mallilla yhtä aikaa!