Bioterminaalit - Päijänteen pilaajat ?

Marjatta Ojala latoo kovia faktoja bioterminaalihankeesta, mutta ovatko ne faktoja ja mistä peräisin, ettei vain mielikuvituksesta.

Kuinka monta venevajaa ja mökkiä Ojala tietää terminaalialueiden alle jäävän ja jos jää, niin millaisin korvauksin?? Entä arvokkaat ranta-alueet, missä niitä jää terminaalialueiden alle??.

Raaka-aineiden ja hakevuorien korkeudesta ja näkyvyydestä ympäristöön minulla ei ole tietoa, onko Ojalalla muuta kuin oma visio asiasta??.

Haketusta muualla seuranneena ihmettelen miten suht' tuoreen materiaalin haketus pölyää terminalissa, kun ei se tee sitä juurikaan muualla. Haketuksen melu, 50 - 55 desibeliä. sitä nyt voi verrata vaikka ruohonleikkurin ääneen ja taitaa se leikkuri olla niistä se äänekkäämpi. Toki häiritseehän mökkiläisen ruohonleikkuukin.

Ympärivuotinen laivaliikenne vaikuttaa kalakantaan, miten?, eikö sitä tee vapaa-ajanlikkennekin. Ympäristöonnettumuuksien kannalta yhtä vaarallisia lienevät vanhojen hinaajien kipparit aluksineen, kun puksuttavat ruosteisin rotiskoin kesät Päijänteellä ja istuvat talvet linnassa (anteeksi yleistys)
Mitä on perinteinen Päijänteen poikittaisliikenne??. Tehinselkä on nytkin sula ja rannat jäässä, poikittaisliikenne onnistuisi vain ilmatyynyaluksin ja niitä ei taida olla. Ohko hakealuksen liikennöinti edes ympärivuotista??

Haketerminaalien vaikutusta lähialueen metsiin en ymmärrä, kerätäänhän energiapuuta jo nytkin melkoisesti, vaikka yhtään terminaalia ei ole rakennettu ja ainakaan omiin silmiin ei ole osunut tutkimustietoa negatiivisista vaikutuksista luontaiseen metsän uusiutumiseen. Päinvastoin, risujen tilalle saatetaan saada arvopuuta.

Toki terminaalit aiheuttavat "rekkarallia" ja se tapahtuu terminaalien läheisyydessä aina samoilla reiteillä. Rekkarallin kokonaismäärä ei vähene vaikka terminaaleja ei rakennettaisi. Jyväskylän biovoimalaitos tarvitsee joka tapauksesa hakeensa ja se ajetaan kaikki rekoilla perille asti, jos vesitietä ei käytetä. Tämä taas lisää liikenteen kokonaiskuormitusta ja -päästöjä melkoisesti, joten suo siellä, vetelä täällä.

Toivotan Marjatta Ojalle menestystä aloittamansa vastustushankkeen parissa, mutta toivon myös että esitetyt faktat ovat oikeita faktoja, eivätkä vain kauhuskenaaroita pahimmasta kuviteellisesta mahdollisuudesta.

terveisin Elisabeth Aalto

Kun hakkeenkeruu tällä metodilla jonain päivänä loppuu, ei sentään tarvitse jättää jälkipolville "pysyvää muistomerkkiä", kuten on tapana sanoa ydinvoimaloista, -jätteistä ja teollisuuspaikkakuntien vesistöjen pohjasedimenteistä. Jos pelätään ravinnekertymiä maaperään ja edelleen järveen, voi alueen perustaa suotovedet kerääväksi.

Itse miettisin lisäksi tuulivoimakartoituksia haketerminaaleille. Tuollainen 10-15 hehtaarin ala tarkoittaisi n. 200 metrin säteistä ympyrää, joka tosin saattaisi olla liian pieni vapaita tuulia ajatellen. Mutta saisipa paikallista sähköä oletettavasti sähköllä toimivaan hakkuriin. Karkeasti arvioiden 2 m3 minuutissa (9000 m3/vko : 6 pv : 12 h) haketta vaatisi 350 kW moottoritehoa. Jos paikalla olisi vaikkapa Tanskasta ostettu heidän pienenä pitämänsä ja siksi halvalla myymänsä 600 kW:n mylly, saisi hakkuri omaa sähköä heikommallakin tuulella. Vielä mielenkiintoisempaa olisi suoraan tuulella toimiva hakkuri entisaikaan Suomessakin yleisten tuulikäyttöisten vesipumppujen tapaan, mutta moinen taitaisi vaatia hieman kehittelyä.

Ilmeisesti Sysmässä ja Porissa ollaan Päijänteen rantojen suojelua vastaan ja tehometsätalouden jätepuun hyötykäytön puolesta, vaikka se vaarantaisi ainutlaatuisen Suomen järviluontoa edustavan kohteen.

Onko todellakin suojeltu Päijänteen kansallispuisto ja ympäröivä Natura alue Aallon mielestä arvotonta hukkamaata? Raunion tekstissä mainittu tuulivoima ei varmaankaan Päijänteen ranoille sovellu sillä tähän asti olemme saaneet nauttia lähes rikkumattomasta hiljaisuudesta ja peilityynistä kesäilloista Päijänteen rannalla. Sähkövoimalinjolakin haketuslaitosta varten siis jouduttaisiin rakentamaan ja sehän sopii Jyväskylän Energialle? Talvella Etelä-Päijänne on tavallisesti ollut jään peitossa, mikä on mahdollistanut virkistyskäytön myös talvella. Todellakin, paikkajolle haketuslaitosta suunnitellaan on matalahko lahden pohjukka...

Haketuslaitokselle tuleva liikenne rikkoisi myös maalaisidyllin,jonka keskelle sitä suunnitellaan. Maakeski ei ole teollisuusaluetta eikä Maakesken tiestö ole sellaisenaan valmis vastaanottamaan rekkaliikennettä. Jyväskylän Energia saa sitäpaitsi suuremman määrän jätepuuta junalla tapahtuvina kuljetuksina Jyväskylän lähiympäristöstä. Onko laskettu mikä on energiataloudellisesti kannattava etäisyys voimalaitoksesta, mistä haketta kannattaa kuljettaa?

Joissakin kirjoituksissa on mainittu, että haketuslaitoksen alue on vanha tukinuittopaikka, mikä onkin totta, mutta tukkien kuljetus Päijänteellä hijeni jo aikapäivää sitten ennen kuin se loppui kokonaan kymmenisen vuotta sitten. Silloinkin rekat jyristivät pitkin Maakesken teitä, joten mikäli haketuslaitos Maakeskeen tulee valmistautukaa ottamaan heijanstiliivit mukaan iltalenkille.

Ei sitä paitsi ole takuita, että mahdollisesti rakennettava haketuslaitos ei laajentaisi toimintaansa tulevaisuudessa ja toiminta olisikin mittavampaa kuin suunnitelmassa on kuvattu. Kumman perinnön haluamme jälkipolville jättää: haketuslaitoksen terminaaleineen vai osan ainutlaatuista Suomalaista kansallismaisemaa?