Kieliopillisten lyhenteiden oikea käyttö mediassa
Ota yhteyttä adressin tekijään
Pauli Marttinen#2 Dec 04, 2007, 23:01
Muodollisesta subjektia ja tästä adressista
Suomessa ei myöskään ole ei-passiivista eli aktiivista muodllista subjektia. Esimerkiksi ruotsinkielinen lause "Det är kul at prata svenska!" ei ole suomeksi "Se on kivaa puhua ruotsia." vaan "On kivaa puhua ruotsia."
Tässä adressissa itsessään on kyllä pahoja kielivirheitä:
1. "– – vastuuseen siltä osin että lyhenteissä – –"
"Että" on alistuskonjunktio, joten sen eteen tulee aina pilkku, ellei se aloita rinnasteista lausetta samanarvoisen että-lauseen perään, esimerkiksi: "tämä tarkoittaa sitä, että käy näin ja että käy noin".
2. "– – päädyttäisiin vanhaan tuttuun, selkeämpään, vaikka valitettavasti jokseenkin hankalampaan merkintätapaan."
Pääsääntöisesti "vaikka" on alistava, se on tässä rinnastavassa käytössä. Ainoat rinnastuskonjunktiot, joiden eteen saa panna pilkun, ovat "mutta" ja "vaan".
3. "Lisää esimerkkejä löytyy rutkasti päivittäisestä mediasta, oikeampaa lyhentämistapaa onkin jo hankalampi löytää."
Kahta erillistä lausetta ei saa liittää yhteen näin suoraan. Väliin sopisi esimerkiksi "sillä" tai pilkun paikalle esimerkiksi puolipiste. "Oikeampaa" on myös omituinen: onko olemassa lyhentämistapaa, joka on vähemmän oikea kuin toinen?
4. "Ne ketkä tuntevat asian yhtä kiusalliseksi välinpitämättömyydeksi kuranttia kieliopillista kommunikointia kohtaan tuntevat varmasti – –"
Tässä on peräti kaksi pilkkuvirhettä, relatiivipronominivirhe ja demonstratiivi-persoonapronominivirhe. Ihmisiin viitattaessa tulee käyttää hän- tai he-pronomineja eikä se- tai ne-pronomineja. Vaikka englannissa käytetään ihmisiin viittaavana relatiivipronominina who-sanaa (suom. "kuka"), suomessa tulee käyttää yleensäkin substanteihin viittaavaa joka-sanaa. Lisäksi "joka" aloittaa alisteisen relatiivilauseen, joten se tulee erottaa ympäristöstä pilkuilla niin alusta kuin lopustakin, eli myös tuntevat-sanan eteen kuuluu pilkku.
5. "– – laiskuuden tunnetta vastaan joka toimittajia nykyisin vaivaa."
Kuten yllä totesin, joka-sanan eteen tulee pilkku, koska se aloittaa alisteisen sivulauseen.
--------
Liikanen, korjaahan oma kielesi ensin. ;)
Tässä adressissa itsessään on kyllä pahoja kielivirheitä:
1. "– – vastuuseen siltä osin että lyhenteissä – –"
"Että" on alistuskonjunktio, joten sen eteen tulee aina pilkku, ellei se aloita rinnasteista lausetta samanarvoisen että-lauseen perään, esimerkiksi: "tämä tarkoittaa sitä, että käy näin ja että käy noin".
2. "– – päädyttäisiin vanhaan tuttuun, selkeämpään, vaikka valitettavasti jokseenkin hankalampaan merkintätapaan."
Pääsääntöisesti "vaikka" on alistava, se on tässä rinnastavassa käytössä. Ainoat rinnastuskonjunktiot, joiden eteen saa panna pilkun, ovat "mutta" ja "vaan".
3. "Lisää esimerkkejä löytyy rutkasti päivittäisestä mediasta, oikeampaa lyhentämistapaa onkin jo hankalampi löytää."
Kahta erillistä lausetta ei saa liittää yhteen näin suoraan. Väliin sopisi esimerkiksi "sillä" tai pilkun paikalle esimerkiksi puolipiste. "Oikeampaa" on myös omituinen: onko olemassa lyhentämistapaa, joka on vähemmän oikea kuin toinen?
4. "Ne ketkä tuntevat asian yhtä kiusalliseksi välinpitämättömyydeksi kuranttia kieliopillista kommunikointia kohtaan tuntevat varmasti – –"
Tässä on peräti kaksi pilkkuvirhettä, relatiivipronominivirhe ja demonstratiivi-persoonapronominivirhe. Ihmisiin viitattaessa tulee käyttää hän- tai he-pronomineja eikä se- tai ne-pronomineja. Vaikka englannissa käytetään ihmisiin viittaavana relatiivipronominina who-sanaa (suom. "kuka"), suomessa tulee käyttää yleensäkin substanteihin viittaavaa joka-sanaa. Lisäksi "joka" aloittaa alisteisen relatiivilauseen, joten se tulee erottaa ympäristöstä pilkuilla niin alusta kuin lopustakin, eli myös tuntevat-sanan eteen kuuluu pilkku.
5. "– – laiskuuden tunnetta vastaan joka toimittajia nykyisin vaivaa."
Kuten yllä totesin, joka-sanan eteen tulee pilkku, koska se aloittaa alisteisen sivulauseen.
--------
Liikanen, korjaahan oma kielesi ensin. ;)
Jari Suominen#3 Dec 05, 2007, 09:04
Tästä huolimatta, Pauli,
olisit voinut allekirjoittaa adressin.Mainitsemasi virheet eivät sodi suomen kielen perussääntöjä vastaan.Ne ovat anteeksiannettavia lapsuksia.Sen sijaan kielen amerikanisoiminen,kieliopin väärentäminen on raiskaus suomen kielen ainutlaatuisuutta vastaan ja rikos kulttuuria kohtaan.Se johtaa apinamaiseen putkiaivoajatteluun, joka puolestaan on suorin tie fundamentalistiseen maailmankuvaan.Tämä taas johtaa arvojen katoamiseen ja sitä tietä maailmanloppuun kun kaikki muuttuu merkityksettömäksi.Valitan.
Mari Salo#4 Dec 06, 2007, 21:29
Kommentteja viestiin #2
Hienoa, että suomen kielen oikeinkirjoitus kiinnostaa. Haluan osallistua keskusteluun oikeisemalla joitakin T. Liikasen kriitikon Pauli Marttisen väitteistä. Seuraavassa kommentteja Marttisen viestiin:
Kohta 2: T. Liikanen on varmaankin tarkoittanut sanan "selkeämpään" irralliseksi lisäykseksi ja on siksi erottanut sen muusta lauseesta pilkuilla. Pilkutus tällä perusteella on aivan oikein, eikä tässä tapauksessa ole merkitystä sillä, onko "vaikka" rinnastava vai alistava. Sen sijaan Marttinen väittää perusteluissaan virheellisesti, että "Ainoat rinnastuskonjunktiot, joiden eteen saa panna pilkun, ovat "mutta" ja "vaan". Väite ei pidä paikkaansa, vaan kaikkia rinnastuskonjunktioita koskevat nykyään samat pilkkusäännöt. Ennen vanhaan mutta- ja vaan-sanojen eteen laitettiin pilkku aina, eikä pilkku näiden sanojen edessä ole nykyäänkään koskaan väärin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pilkku kuuluisi joskus myös muiden rinnastuskonjunktioiden eteen. Rinnastuskonjunktioita ovat mutta- ja vaan-sanojen lisäksi esimerkiksi "ja", "sekä", "eli" ja "tai". En viitsi kerrata pilkkusääntöjä tässä yksityiskohtaisesti, mutta pääsääntö on, että saman virkkeen päälauseet erotetaan toisistaan pilkuilla aina, jos niillä ei ole yhteisiä lauseenjäseniä. Pää- ja sivulauseen välissä on pilkku poikkeuksetta.
Kohta 4: Marttinen väittää, että "Ihmisiin viitattaessa tulee käyttää hän- tai he-pronomineja eikä se- tai ne-pronomineja." Yleensä väite pitää paikkansa, mutta tässä tapauksessa Marttinen on väärässä, sillä hän- ja he-pronominien sijaan käytetään joskus se- ja ne-pronomineja ihmisiin viitattaessa. Näin tehdään esimerkiksi juuri joka-lauseen edellä. Liikasen kielitaju on siis toiminut tässä erinomaisesti.
Tässä vain joitakin esimerkkejä Marttisen viestiin lipsahtaneista virheistä. Liikasen viestiä en käynyt läpi tarkkaan, koska on paljon mielenkiintoisempaa kritisoida kriitikon kriitikkoa :) Jos haluatte kirjoittaa oikein, hankkikaa kotiinne jokin kielenhuollon käsikirja tai selailkaa vaikka netissä olevia kielioppaita, joita löytää sopivia hakutermejä googlaamalla.
Kohta 2: T. Liikanen on varmaankin tarkoittanut sanan "selkeämpään" irralliseksi lisäykseksi ja on siksi erottanut sen muusta lauseesta pilkuilla. Pilkutus tällä perusteella on aivan oikein, eikä tässä tapauksessa ole merkitystä sillä, onko "vaikka" rinnastava vai alistava. Sen sijaan Marttinen väittää perusteluissaan virheellisesti, että "Ainoat rinnastuskonjunktiot, joiden eteen saa panna pilkun, ovat "mutta" ja "vaan". Väite ei pidä paikkaansa, vaan kaikkia rinnastuskonjunktioita koskevat nykyään samat pilkkusäännöt. Ennen vanhaan mutta- ja vaan-sanojen eteen laitettiin pilkku aina, eikä pilkku näiden sanojen edessä ole nykyäänkään koskaan väärin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pilkku kuuluisi joskus myös muiden rinnastuskonjunktioiden eteen. Rinnastuskonjunktioita ovat mutta- ja vaan-sanojen lisäksi esimerkiksi "ja", "sekä", "eli" ja "tai". En viitsi kerrata pilkkusääntöjä tässä yksityiskohtaisesti, mutta pääsääntö on, että saman virkkeen päälauseet erotetaan toisistaan pilkuilla aina, jos niillä ei ole yhteisiä lauseenjäseniä. Pää- ja sivulauseen välissä on pilkku poikkeuksetta.
Kohta 4: Marttinen väittää, että "Ihmisiin viitattaessa tulee käyttää hän- tai he-pronomineja eikä se- tai ne-pronomineja." Yleensä väite pitää paikkansa, mutta tässä tapauksessa Marttinen on väärässä, sillä hän- ja he-pronominien sijaan käytetään joskus se- ja ne-pronomineja ihmisiin viitattaessa. Näin tehdään esimerkiksi juuri joka-lauseen edellä. Liikasen kielitaju on siis toiminut tässä erinomaisesti.
Tässä vain joitakin esimerkkejä Marttisen viestiin lipsahtaneista virheistä. Liikasen viestiä en käynyt läpi tarkkaan, koska on paljon mielenkiintoisempaa kritisoida kriitikon kriitikkoa :) Jos haluatte kirjoittaa oikein, hankkikaa kotiinne jokin kielenhuollon käsikirja tai selailkaa vaikka netissä olevia kielioppaita, joita löytää sopivia hakutermejä googlaamalla.
Heikki Raunio#5 Dec 12, 2007, 22:08
Olen samaa mieltä siitä, että lehdistön käyttämästä kielestä ei enää kannata sumeilematta ottaa mallia. Valitettavasti. Mitenkäs tämä esimerkki:
* 26 ottelua - eikö tässä tilanteessa ollut sallittua jättää numerot sellaiselleen, koska muoto ilmenee heti seuraavasta sanasta?
* 26 ottelua - eikö tässä tilanteessa ollut sallittua jättää numerot sellaiselleen, koska muoto ilmenee heti seuraavasta sanasta?
Teppo Liikanen#6 Dec 26, 2007, 02:54
Jepsjoojetsulleen
Todellakin "26 ottelua" luetaan "kaksikymmentäkuusi ottelua" myös numeerisesti kirjoitettuna ja näin muotoa ei tarvitse/voi selventää paremmin kaksoispistelyhenteellä.
Vastaukseni kohdan #2 kritiikkiin on puolustautuminen kerrassaan kelvottomilla äidinkielen kouluarvosanoilla jokaisen läpikäymäni koulutusasteen ostalta.
Kolmatta mainittua epäkohtaa suorastaan häpeän...
Siitä huolimatta pyrin korjaamaan jatkossa omaakin tulkintaani siinä määrin kuin vain vikaa löytyy.
Useimmat kieliopilliset asiat ovat hyvin vaikeita, mutta oikeaoppinen lyhentäminen on mielestäni hyvin yksinkertainen (1:nkertainen) asia jos sen vain viitsii tehdä. Mikä on sitten syy sen tekemättäjättämiseen?? Iltalehden toimitus kertoi syyksi lööppien niukan tilan, kun taas Helsingin sanomat ja Länsi-Savo (Mikkelin paikallislehti) näkivät paremmaksi olla selittelemättä itseään mitenkään.
Vika ei liene siinä ettemmekö osaisi korjata ongemaa, vaan siinä ettemme näe koko ongelmaa...
Vastaukseni kohdan #2 kritiikkiin on puolustautuminen kerrassaan kelvottomilla äidinkielen kouluarvosanoilla jokaisen läpikäymäni koulutusasteen ostalta.
Kolmatta mainittua epäkohtaa suorastaan häpeän...
Siitä huolimatta pyrin korjaamaan jatkossa omaakin tulkintaani siinä määrin kuin vain vikaa löytyy.
Useimmat kieliopilliset asiat ovat hyvin vaikeita, mutta oikeaoppinen lyhentäminen on mielestäni hyvin yksinkertainen (1:nkertainen) asia jos sen vain viitsii tehdä. Mikä on sitten syy sen tekemättäjättämiseen?? Iltalehden toimitus kertoi syyksi lööppien niukan tilan, kun taas Helsingin sanomat ja Länsi-Savo (Mikkelin paikallislehti) näkivät paremmaksi olla selittelemättä itseään mitenkään.
Vika ei liene siinä ettemmekö osaisi korjata ongemaa, vaan siinä ettemme näe koko ongelmaa...
sa pi#7 Dec 26, 2007, 18:01
On tässä kyllä yks saatanan apinalauma
Saatanan pallinaama.......pysyt vaan hiljaa siellä saatanan mökissä jossa nytkin varmaan haiset paskalle ja kirjottelet tollasia typeryyksiä
Teppo Liikanen#8 Dec 26, 2007, 22:10
Nytnyt!!
Lause aloitetaan aina isolla ja nyt käytetään imperatiivimuotoa: "Pysy vaan...".
Sivulause erotetaan pilkulla: "...saatanan mökissä, jossa...".
Ja lauseen loppuun sitten piste: "...tollaisia typeryyksiä.".
Sapi kuules! Onkohan nyt päässyt käymään niin, ettet teiniraivon sekaisissa tunteissasi ole muistanut kuunnella mitä äidinkielen tunnilla on sanottu?? Onhan isin ja äitin kanssa kaikki ok? Tunnut pursuavan vihaa ja turhautumista...
Vieras#9 Nov 25, 2010, 18:24
26 ottelua on oikein
Sijamuodon pääte liitetään lukusanaan kaksoispisteellä. Jos sijamuoto näkyy numeroa välittömästi seuraavasta sanasta, päätettä ei tarvita.
Sanaparissa 'kahtakymmentäkuutta ottelua' molemmat sanat ovat partitiivissa, joten kaksoispiste ja pääte ovat tarpeettomia
Sanaparissa 'kahtakymmentäkuutta ottelua' molemmat sanat ovat partitiivissa, joten kaksoispiste ja pääte ovat tarpeettomia
| This discussion has been closed. |
Huomioikaa lisäksi
1.Suomen kielen passiivissa ei ole muodollista subjektia.Puhekielessä kuulee usein ikävää fingelskaa:sä menet, sä teet jne.Pitäisi sanoa:mennään, tehdään...
2.Teitittely ei ole monikkomuoto.Ei siis:Olette menneet, olette tehneet.Vaan:Olette mennyt,olette tehnyt...
3.Kirjoituksissa on usein kaksoiskonsonantteja:menekkään, tulekkaan.Pitäisi olla:menekään , tulekaan.
Meillä on ainutlaatuinen kieli jota on vaalittava.Muistakaa että suomi ei ole indoeurooppalainen kieli vaan kuuluu omaan suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseensä.Ollaan siitä ylpeitä!