IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
Ota yhteyttä adressin tekijään
Re: Biodieseltehdas Kemiin
#701: Keminmies - Biodieseltehdas Kemiin
Meille Keski-Suomalaisille todella hieno paikka tuo Kemin Ajos, kun ilmastoa saastuttavaa laitosta ei tule Keski-Suomeen, sekun puun kaasuttaminen vedyksi ja häkäkaasuksi vaatii melkoisen määrän energiaa, sitä tuskin kukaan kiistää.
Ja toinen juttu, kun paikaksi valittiin Ajos, voidaan olla melko varmoja että, laitokselle tuotava puu laivataan ulkoa, sitähän Suomeen tuodaan hakkeen muodossa melkoisesti jo tänäpäivänä.
Re: Biodieseltehdas Kemiin
#701: Keminmies - Biodieseltehdas Kemiin
Onnittelut laitoksen saamisesta kaupunkiinne. Asiasta ollaan iloittu myös täällä naapurissa Oulussa. Tehdas tuo toimeliaisuutta laajalle alueelle, todennäköisesti myös tänne Ouluun. Moni saa töitä rakennusaikana sekä itse tehtaan sijaintipaikassa että lukuisissa alihankintayrityksissä puhumattakaan tehtaan työllistävyydestä kun se käynnistyy. Iso projektihan tuo laitos on ja siksi mielenkiintoinen koska se on ensimmäinen laatuaan.
Vielä kerran onnittelut sinne Kemiin!
Re: Perämeren alueella investoidaan kiivaasti
Meillä nimenomaan menee hyvin, vaikka Ranex toisin epäili. Outokumpu investoi tehtaisiinsa Kemi-Tornio alueella noin 500 milj euroa ja liki samanlainen investointisumma menee Vapon ja Metsäliiton uuteen biodieseltahtaaseen. Näistä kahdesta investoijasta tulee jo miljardin suuruinen summa ja lisäksi tietysti on paljon erilaisia pienempiä investointeja erilaisiin rakennushankkeisiin. Outokumpu on menneen talven aikana rekrytoinutpaljon uutta väkeä ja biodieseltehdas tulevaisuudessa tarvitsee noin 200 henkilöä koko ketjuun. Ja sitten nurkan takana odottaa mahdollisesti muutaman vuoden päästä alkava jätti-investointi ydinvoimalaan. Kaivoshankkeita ei tietysti voi sivuuttaa niitäkään. Kaikki nämä ja monet muut pienemmät asiat tuo työtä ja toimeliaisuutta tänne Perämeren rantamille. Luulen että olette vain pettyneitä siellä etelämpänä. Esim Äänekosken kaupungin johto antoi haastattelun medialle jahe kertoivat olevansa todella pettyneitä kun suurinvestoinnit valuu muualle kuin keskiseen Suomeen. Sitä saa mitä tilaa. Me" tilasimme" biodieseltehtaan ja saimme sen.
Re: Re: Perämeren alueella investoidaan kiivaasti
#705: keminmies - Re: Perämeren alueella investoidaan kiivaasti
Hehkutuksesi kertoo elämänarvoistasi. Raha olkoon jumalanne, niin "keminmiehelle", "oululaiselle" kuin muillekin siitä tyydytyksensä saaville. Sitten lopulta (viimeisinä hetkinänne) huomaatte (ehkä, ehkä ette?), että jälkeenne jäävillä on muunkinlaisia arvostuksia kuin itsellänne oli. Siitä en toki teitä moiti; jokainen valitsee palvonnan kohteensa itse.
Jälkipolvet arvostavat aivan erilaisia asioita kuin harvoille turpeesta kasautuvaa mammonaa. Elinvoimainen suo- ja vesiluonto on niistä arvoista tärkeimpiä, mutta sitä kaikki turpeenjumaloijat eivät ole todistamassa. Moni heistäkin silti.
"Perämeren rantamilla" voitte nyt ihan vapaasti riemuita turpeenruskeasta tulevaisuudesta (kenen kahdensadan valitun kohdalle se vapon armosta osuukaan?), mutta siihen se sitten jääkin. Kuka voisi kuvitella, että turve olisi ratkaisu alueelliseen ja alueiden kulttuurilliseen kehittymiseen? Kun Perämeren rantamilla tarkemmin asiaa mietitte, niin ymmärrätte, ettei turve (ehkä yllätykseksenne?) tuokaan pitkäaikaista onnea alueellenne. Jos toisin väitätte, petätte itseänne.
Kiitokset vaivannäöstänne turveteollisuuden puolustamisessa sekä kotomaamme suoluonnon ja vesistöjen hävittämiseen kannustamisessa. Se on teidän tienne.
Re:
Kiiminkijokihan on varsin hyvä esimerkki turvetuotannon saasttumasta lohijoesta, laskee mereen Haukiputaalla Oulun pohjoispuolella. Jokatapauksessa se on aina energian tuotanto joka estää lohen nousun.
Re:
Re: Tuulivoimalat tuottavat Suomessa karmeita tappioita ja konkursseja
#673: Pekka Niemelä - Tuulivoimalat tuottavat Suomessa karmeita tappioita ja konkursseja
Enpä nyt lähtis vetmään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuulivoimasta muutaman pienen suomalaisen firman tuloksista. Vestas antaa jo jotain osviittaa miten alalla menee kun on vissiin ainut pörssiyhtiö WE-sektorilla. Tällä hetkellä SWP tekee kuitenki erinomaista tulosta ja palkkaa Eurooppaan lisää väkeä. On huomattava, että WE-sektorillakin on oltava tuote kunnossa ja kaikki lavat ja turbiinit eivät ole keskenään samanlaisia. Eihän kaikki autofirmatkaan tee samaa tulosta.
Re: Biodieseltehdas Kemiin
#701: Keminmies - Biodieseltehdas Kemiin
Meillä Keski-Suomessa on vielä puhtaita vesiä, Puulavesi, mitä suojella. Teillä ei ole kuin pa..anen Perämeri. Niin, mitä tulee Vapoon, voisi pysyä siellä missä muutkin Keskustareliktit asustaa. Luojan kiitos Kepu-pettää-aina on oppositiossa.
Hartolan turveluvat
http://www.ess.fi/?article=335379
Jälleen päätös turpeen lisäkäytölle Suomessa
Oulun Energia osakkaaksi Rovaniemen voimalaitoshankkeeseen
Oulun Energia ja Rovaniemen Energia perustavat voimalaitosyhtiön, joka vastaa Rovaniemen Mustikkamaan voimalaitosinvestoinnista. Voimalaitokseen liittyvien investointien kokonaissumma on yli 200 miljoonaa euroa.
Rakennettava biovoimalaitos on väliottolauhdelaitos, jonka polttoaineteho on 225 megawattia, suurin nettosähköteho noin 90 megawattia ja kaukolämpöteho 95 megawattia.
Polttoainetarpeesta 75 prosenttia katetaan puuperäisellä polttoaineella ja 25 prosenttia turpeella. Energiapuuta tarvitaan voimalaitoksessa yhteensä noin 650 000 kuutiometriä vuodessa, mikä Oulun Energian mukaan tarkoittaa 16 250 täyttä rekkakuormaa.
Biopolttoaineen hankintasäde on arvioiden mukaan 150–200 kilometriä ja lisäys polttoaineen hankinnan työllistävässä vaikutuksessa arvioidaan välillisine vaikutuksineen olevan yhteensä jopa 200 henkeä.
"Työllistävä vaikutus jakautuu laajalle alueelle koko Pohjois-Suomeen eli hankkeesta hyötyy koko Pohjois-Suomi", Rovaniemen Energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen sanoo tiedotteessa.
Uusi öljylöytö Norjassa
Juuri näin Pekka Niemelä. Luin myös tuon kyseisen ilouutisen, ilouutinen siksi että hyödynnetään maamme omia energiaresursseja. Tähän on hyvä lisätä uutinen Norjasta, jossa ollaan jälleen loydetty melko massiivinen uusi öljyesiintymä. Kuten olen aiemminkin jo kirjoittanut, niin kaikki maat hyödyntävät omia energiamahdollisuuksiaan. Niin myös Norja muiden mukana. Eivät he jätä hyödyntämättä oman maansa öljylöytöjä vaan ottavat tuonkin kentän pian tuotantoon. Tämä kotimaisuuden suunta on onneksi vallalla myös meillä Suomessa päättäjien tasolla ja taholla kuten Niemelän "bongaama" uutinenkin osaltaan osoittaa.
Tässä uutinen Norjanmaalta
"Norjalainen öljy- ja kaasuyhtiö Statoil kertoi maanantaina, että se on tehnyt ison öljylöydön Pohjanmereltä. Arvioiden mukaan esiintymä saattaa olla suurin mitä Norjan läheisiltä vesialueilta on löydetty vuoden 1997 jälkeen.
Statoil kertoi, että Pohjanmerellä sijaitsevalla Aldous Majorin alueella lautan pora osui 65 metriä paksuun öljykerrokseen. Esiintymän laatua kuvailtiin erinomaiseksi. Öljyä kohteesta päästäneenkin tuottamaan nopeasti.
Alustavasti kohteen arveltiin sisältävän 200–400 miljoonan barrelin edestä öljyä. Barreli on 159 litraa.
Uusi esiintymä on Statoilille jo toinen iso löytö tänä vuonna. Huhtikuussa yhtiö kertoi Barentsinmerellä tekemästään 150–250 miljoonan barrelin öljylöydöstä. Esiintymän sisältämää öljymäärää arvioitiin kuitenkin paljon suuremmaksi. Viime vuonna maa tuotti yli kaksi miljoonaa barrelia öljyä päivässä."
Re: Uusi öljylöytö Norjassa
#714: H. Heinonen - Uusi öljylöytö Norjassa
Toden totta, ei kestä H. Heinänen rajojemme sisällä (eikä oikein nahoissaankaan) ei sitten millään. Ydin kysymys kun tässä itselläkin (Etelä-Karjalassa) on se, kuinka ihmeessä pääsisimme eroon vesistöjämme tuhoavasta typerästä ja ketään huomioon ottamattomasta turpeen tuotantotavasta!
Norjaa jos otetaan vertailuksi, kun kerran EU:n ulkopuolellekin puolusteluissa pompitaan, niin:
Siellä jos missä on kaikki energia tuotanto, ainakin pyritty tekemään mahdollisimman luonnon ehdoilla ja sen arvoja säästäen. Se on rikas maa ja satsaa myös huolella haittojen minimointiin. Ehkä juuri siksikin rikas maa.
Täälläkin olisi turvevarantoja hyödynnettävissä niin, ETTÄ ESIMERKIKSI KIINTOAINESPÄÄSTÖT ON NOLLA! Mutta...
Voi ei, sehähän maksaisi ja niinpä onkin vapon toimesta todettu kannattavammaksi satsata mahdollisimman paljon energiaa ja rahaa rikollisten tekojen peittelemiseen, poliitikkojen ja virkamiesten lobbaamiseen ja "puhtoisena olemisen" mainostamiseen. Jälkipolvet, omanne mukaan lukien, kahlailkoot sitten aikanaan nykyisillä mökkirannoilla, jotka ovat parinkymmenen vuoden kuluttua julistettu lintujärviksi (rehevyytensä vuoksi). Varhaisimmilla tuotannon aloituspaikoilla saa jo silloin seisoa polviaan myöten "uusiutuneessa suossa". Sitähän se uusiutuva luonnonvara tässä tapauksessa tarkoittaa.
Keinoja olisi, rahan ahneudella ja lyhytnäköisyydellä niitä ei käytetä! Ja kansa kuitenkin maksaa, niin nahallaan kuin rahallaan
Re: Uusi öljylöytö Norjassa
#714: H. Heinonen - Uusi öljylöytö Norjassa
Anteeksi kirjoitusvirheeni nimessä tekstini alussa, siis piti oleman Arvoisa H. Heinonen.
Mutta asiaani en anteeksi pyytele!
Re: Jälleen päätös turpeen lisäkäytölle Suomessa
#713: Pekka Niemelä - Jälleen päätös turpeen lisäkäytölle Suomessa
Varmaan ilouutinen tässä vaiheessa, mutta jos se rakennetaan mallia Keljonlahti, niin silloin se polttaa turvetta 75% ja puuta 25%, ja varmaan se hake roudataan jostain halvan hintatason maasta, tuskin Suomesta.
Kommentti Salolta Sulkavalle
Onkohan tätä jo käsitelty täällä? En ainakaan löytänyt kun nopeasti katsoin kirjoitettuja kommentteja.
Turveteollisuusliiton ympäristöjaoksen sihteerin, järjestöpäällikkö Hannu Salon vastine Risto Sulkavan kirjoitukseen 27.5. Aamulehdessä. Kirjoitus julkaistiin lyhennettynä Aamulehdessä 6.6.2011.
Perjantain 27.5. Aamulehden Alakerrassa oli Suomen luonnonsuojeluliiton Risto Sulkavan kirjoitus ”Suomen järvet juomakelpoisiksi”. Sulkava antaa ymmärtää, että vesistöihin lasketaan kymmenkertainen kiintoainesmäärä lupaehtoihin verrattuna humuksen muodossa. Hän kirjoittaa ”huijauksesta”. Sulkavan omien lukujen alkuperä ja taustatutkimukset eivät hänen tekstistään käy ilmi.
Suomen latvavedet ovat luontaisesti humuspitoisia eli ne sisältävät runsaasti maa-alueilta huuhtoutunutta osittain tai kokonaan hajonnutta eloperäistä ainesta, joka värjää veden ruskeankeltaiseksi. Soiden ja kangasmaiden ympäröimissä vesistöissä tämä on erityisen silmiinpistävää. Lisätietoa humuksesta löytyy mm. Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta.
Turvetuotannon vaikutusten erottaminen muista maankäyttömuodoista on valitettavan hankalaa. Tähän on syynä se, että turvetuotannon kuormitusvaikutuksia seurataan tarkasti, mutta valuma-alueella kuormitusta aiheuttavat myös monet muut maankäyttömuodot, joiden päästöjä seurataan hyvin vähän. Turvetuotanto on jostakin syystä nyt tikun nokassa, vaikka jokainen suomalainen osaltaan kuormittaa vesistöjä.
Turvetuotannon kuormitustarkkailussa vesinäytteitä otetaan viranomaisen ympäristöluvassa määräämällä tavalla valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Tyypillisesti näytteitä otetaan turvetuotantoalueen valumavedestä ja alueelta vesiensuojelurakenteiden jälkeen poistuvasta vedestä. Myös tuotantoalueen vaikutusalueen ulkopuolisilta alueilta otetaan näytteitä vertailujen tekemiseksi. Suomessa on yli 600 peltomaista turvetuotantoaluetta, joiden vesistövaikutuksia seurataan vuosittain tuhansilla vesinäytteillä.
Kuormitustarkkailun lisäksi turvetuottajat ovat velvoitettuja suorittamaan ns. vaikutustarkkailuja. Näiden avulla selvitetään tuotannon vaikutuksia veden laatuun ja eliöyhteisöihin purkuvesiä vastaanottavassa vesistössä.
Turvetuotannon kuormitustarkkailussa seurataan lähes kymmentä veden laatutekijää. Kiintoainetta ja erityisesti humusta mitataan eri tavoin. Vesinäytteiden kiintoaine erotellaan suodattimilla, joilla erotellaan yli 1,2 mikrometriä suurempi ns. ”karkea hienoaine”.
Turvetuotannon humuspäästöjä seurataan tarkasti viranomaisten hyväksymällä tavalla. Käytössä on kaksi menetelmää, kemiallisen hapenkulutuksen mittaaminen (CODMn) ja veden värin mittaus. Näillä menetelmillä pystytään määrittämään veteen liuenneen humuksen määrä, joka ei siis suodattimiin tartu.
Hapenkulutuksen mittaustulokset (CODMn) osoittavat, että turvetuotantoalueilta ei päädy vesistöihin Sulkavan spekuloimia määriä. Kun turvetuotannon purkuvesiä verrataan vastaanottavan joen vedenlaatuun turvetuotantoalueen purkupaikan yläpuolella, joissakin tapauksissa turvetuotannon purkuveden humuspitoisuus on jopa pienempi kuin vastaanottavan vesistön. Sulkava totesi kirjoituksessaan, että kemiallisen hapenkulutuksen mittaaminen paljastaisi ”huijauksen” määrän. Sitä todella siis mitataan, ja kokonaiskuormitus on näin ollen tiedossa.
Turvetuotanto lisää valuman eli alueelta poistuvan veden määrän vaihtelua. Keväällä ja sateisina aikoina turvetuotannon ominaiskuormitus (kg/ha/d) humuksen suhteen on suurempi kuin luonnontilaisilla soilla. Samassa yhteydessä on toisaalta huomioitava, että turvetuotannon valumavesi muodostaa yleensä niin pienen osan vastaanottavan vesistön kokonaisvirtaamasta, että veden laatu ei merkittävästi muutu turvetuotantoalueen alapuolella silloinkaan, kun humuspitoisuus on tuotannon valumavedessä vesistön taustapitoisuutta suurempi.
Ympäristöluvissa käytettävät ominaiskuormitusarvot saadaan nk. tarkkailusoilta. Nämä ovat soita, joissa päästötarkkailu on intensiivisempää kuin muilla soilla. Virtaamamittaus on jatkuvaa ja vesinäytteitä otetaan ympäri vuoden vähintään kerran kuukaudessa. Näytteenotto painottuu avovesikauteen ja ylivirtaamatilanteisiin. Tarkkailusoiden avulla saadaan keskimääräiset ominaisuuskuormitusarvot erityyppisille turvetuotantoalueille. Tunnetusti kuormitus vaihtelee suuresti tuotantoalueiden välillä ja ajallisesti, mutta laajaan aineistoon perustuva ominaiskuormitusarvot kuvaavat hyvin keskiarvoa.
Suomen soiden ja turvemaiden kokonaisala, runsaat 9 miljoonaa hehtaaria, on jakaantunut niin, että metsäojitettua aluetta on 4,76 milj. ha, ojittamatonta suoalaa on 3,91 milj. ha, suojeltuja soita on 1,13 milj. ha. Maatalouskäytössä on soista ja turvemaista 0,33 milj. ha ja turvetuotannon käytössä tai tuotannosta poistunut ala on yhteensä 0,1 milj. ha.
Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan turvetuotannon kuormitusosuus fosforin osalta on 0,7 % ja typen osalta on 1,0 %. Soiden ja turvemaiden strategian mukaan turvetuotannon osuus turvemaiden vesistöihin aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta on noin 4 %. Kun kaikki kuormitustekijät ja maalajit huomioidaan, turvetuotannon osuus kiintoainekuormituksesta on arviolta yhden prosentin verran.
Suomessa tehdään pitkäjänteistä vesienhoitotyötä, jota mm. alueelliset vesienhoidon toimenpideohjelmat ja yhteistyöryhmät edustavat. Hyvään vesienhoidolliseen tilaan Suomen vesistöissä päästään sillä, että kaikki vesistöjä kuormittavat toimialat parantavat toimintaansa. Turveteollisuus on osaltaan mukana tässä tärkeässä työssä.
Turveteollisuusliiton ympäristöjaoksen sihteeri, järjestöpäällikkö
Hannu Salo
Turveteollisuusliitto ry
Re: Kommentti Salolta Sulkavalle
#718: turpeen päästöt vähäiset - Kommentti Salolta Sulkavalle
AIVAN USKOMATONTA POTASKAA TURVETEOLLISUUSLIITOLTA.
VALITETTAVASTI VALTA OSA POLIITIKOISTA JA ASIAAN VAIKUTTAVISTA VIRKAMIEHISTÄ ON TÄLLAISTEN SELONTEKOJEN JÄLKEEN AIVAN KÄDETTÖMIÄ.
"Soiden ja turvemaiden strategian mukaan turvetuotannon osuus turvemaiden vesistöihin aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta on noin 4 %."
Niin juuri, jos tuo tavoite (itse asiassa vaatimus) strategia pitäisi paikkansa, niin kukaan ei valittaisi puuroksi menevistä vesistä. Tai siitä, että uinnin jälkeen pitä mennä pesytymään kaivovedellä! MUTTA KUN KYSEESSÄ ON VAIN STRATEGIA, EI SIIS NIIN, ETTÄ ASIA JO OLISI NÄIN !
"turvetuotannon osuus kiintoainekuormituksesta on arviolta yhden prosentin verran" Siis koko järvi- ja merisuomen alueella 1 %, tuotanto paikoissa paikallisesti puhutaankin sitten jo päälle 90 % luvuista!
Ei herra Salonkaan selvitys kyllä millään muotoa vakuuta ainakaan meikäläistä, että juuri kun tuotantokuivatus on pantu käytäntöön, niin samanaikaisesti vuoden parin sisällä alkaa kyseisillä paikoilla vaikuttaa tuo 94 % muualta tuleva kuormitus? TAIVAS VARJELE NOITA JUTTUJA JA TUOTA POKKAA!
Tyypillistä tuossakin markkinoida typpi ja fosfori lukuja, joilla nyt ei tässä tapauksessa ole mitään huomattavan merkittävää merkitystä pohjan sedimentin räikeän huikeille kasvumäärille tai veden läpinäkyvyyden totaalisessa kadossa. Ja taas kerran juurikin, kun tuotantoa on alettu valmistella ojituksilla niin nämä silmin havaittavat asiat ovat tulleet esille?
TURVETEOLLISUUS EI OLE MISSÄÄN VAIHEESSA OLLUT MINKÄÄN VERTAA VAPAAEHTOINEN KUORMITUKSENSA VÄHENTÄJÄ.
Pitkäjänteistä työtä toden totta! Nyt tehdään tuhot, pikkuhiljaa on alettu miettiä, että miten niitä korjataan ja ehkä vuosikymminien päästä saadaan asiaa jonkinlaiselle alulle.
MUTTA EI VIELÄKÄÄN PUHETTAKAAN, ETTÄ LISÄTUHON AIHEUTTAMINEN LOPETETTAISIIN NYT JA HETI ENSIMMÄISEKSI.
Re: Kommentti Salolta Sulkavalle
#718: turpeen päästöt vähäiset - Kommentti Salolta Sulkavalle
"Kuormitustarkkailun lisäksi turvetuottajat ovat velvoitettuja suorittamaan ns. vaikutustarkkailuja. Näiden avulla selvitetään tuotannon vaikutuksia veden laatuun ja eliöyhteisöihin purkuvesiä vastaanottavassa vesistössä."
Ihanko totta! No se on takuu varmasti luotettavaa kun ihan itse pääsevät sen tekemään ja raportoimaan. Johtaakin varmasti usein korjaaviin toimenpiteisiin, jos vaan epäkohtia huomattaisiin vaikkapa vastaanottavassa vesistössä.
Näin uskovat ainakin luvan myöntäjät ja "valvovat viranomaiset".
Monenkohan näiden turpeeseen liittyvien päälliköiden ja johtajien vapaa-ajan paikat tai mökit sijaitsevat alueella joka on purkuvesiä vastaanottavaa vesistöä. Saati lupia myöntävän / valvontaa suorittavan päättävän viranomaisen. Mikähän on eturistiriita tilanne, puolueettomuus, tasavertaisuus ym. asian suhteen!
Siinäpä olisi hyvä jutun juuri ja selvityksen kohde vaikkapa MOT -ohjelmalle!
MOT tekemässä ohjelmaa turvevesipäästöistä
Henkilökohtaisesti olen TÄYSIN TÄYNNÄ näitä Vapon, Turvetuottajaliiton, Elyn ja muiden "virallisten tahojen" näytteideden ottoja ja seurantoja ja niistä vedettyjä johtopäätöksiä vapauttaa turvetuotanto siitä vastuusta, mitä muut joutuvat likaamisistaan kantamaan.En jaksa niitä edes enää lukea.
Minulle riittää aistinvarainen havainnointi 35 vuoden ajalta omalla kotirannallani. Silmäni kyllä näkevät ruskean, samean veden, turvelautat järven pinnalla ja vellomassa aaltojen tahtiin rannalla sekä kaisloittuneet ja ryvettyneet ENTISET hiekkarannat. Jalkani tuntevat upottavan turve- ja lietekerroksen järvessä kahlatessa. Iho huomioi ruskean, limaisen kerroksen uinnin jälkeen ja nenä haistaa happaman suoveden tuoksun. Kädet venyvät kun kantaa pöntöillä saunavettä
rantasaunalle, pumppu kun kieltäytyy nostamasta moskaista vettä järvestä. Pesukone on kovassa käytössä kun joka saunakerran jälkeen joutuu pesemään pyyhkeet ja laudeliinat.
Olen todella pettynyt meihin suomalaisiin "lampaisiin", jotka annamme Vapon jatkaa sotkemistaan vuosi vuoden, vuosikymmen vuosikymmenen jälkeen, vaikka tiedämme seuraukset. Se aika, vaiva, resulssit ja raha, joka käytetään näiden näytteiden ottoon, ns. valvontaan ja selittelyyn tuloksista, pitäisi käyttää turvejätevesien puhdistukseen.
Puheiden aika on ohi, nyt ON ALETTAVA VAATIA TEKOJA! Niitä pitäisi myös Luontoliiton vaatia.
Järvestä lintujärveksi, sponsorina ja tuottajana Vapo
Näin on todettu täällä Etelä-Karjalssakin. Nimittäin matala, aiemmin tumma, mutta kirkasvetinen vesistö on nyt reilussa kolmessakymmenessä vuodessa saatettu todellakin ns. lintujärvi tilaan.
Aiemmin se oli hyvä uima-, kalastus- ym. järvi ja LISÄKSI RUNSASLUKUINEN LINNUSTOLTAAN, niin määrältään kuin lajistoltaan. Kyseiseen vesistöön kuului tuolloin luonnostaan muutama kosteikko tyypinen lahti. Lisäksi hienoja hiekka- ja sorapohjaisia karuhkoja rantoja sekä väliin mahtui vieläpä pätkiä tavallista kaislikkoakin. Monilajisen linnuston lisäksi järvi piti huolta myös mm. kuhista ja ravuista. Siis erittäin monimuotoista ja puhdasta järvimaisemaa kaiken kaikkiaan.
Vapo aloitti Suursuo toimintansa ja tänään:
Laskuojien suun seutu on julistettu lintujärveksi. Arvatkaa miksi, siis siksi, että kyseinen "leimaaminen" estää kaiken kunnostustyön, kuten esimerkiksi valtavan turvemössömäärän ruoppaamisen pohjasta. Aika ovelaa ja tasan suunniteltua törkeän ympäristörikoksen peittelyä!
Kalasto on enää pääsääntöisesti rehevöittymistä entisestään lisäävää kääpiöitynyttä särkikalastoa. Ravut ja kuhat hävisivät jo muutamassa ensimmäisessä vuodessa kuivatusvesiä vastaanottavasta järvestä.
Missään ei ole enää hiekka- tai sorarantoja. Tai onhan nekin ainekset siellä, mutta läpitunkemattoman sedimenttikerroksen alla.
Ja mitä linnustoon tulee, niin romahdus on tapahtunut. Kuikat, telkät, uikut, koskelot, tiirat poissa, sillä ne eivät näe kalastaa! Kaikki sorsalinnut vähentyneet vain muutamaan satunnaiseen pariin, koska siivilänokka on pian kiintoaineista tukkeessa ja sieraimet turpeessa. Muutoinkin vesilinnustolle hienojakoinen humus toimii lähinnä samana vaikuttimena kuin raakaöljy, jonka tuhoja kauhistelemme tankkeriturmissa. Vaikutus on vain hitaampi ja siksi vanhetessaan vaikkapa sorsapari ei enää toista kertaa haksahda tälle samaiselle "lintujärvelle".
Juuri veden mataluuden johdosta veden kierto on kyseisessä paikassa "päällä" kaiken aikaa vähäistenkin tuulien ja lämpötilojen vaihteluiden seurauksena. Luontotilassahan tämä oli paikan rikkaus eliöstölleen. Nyt pohjiaan myöten pöllytessään tappaja.
Monelta hyönteiseltä, monien päinvastaisesta uskomuksesta huolimatta, häviää luontainen lisääntymismahdollisuus ja taas kärsii, kukapa muu kuin hyönteissyöjä linnusto. Sitä kautta petolinnusto. Ym, ym.
Siinä noin alkajaisiksi miettimistä sille ns. "lintubongarille" joka kaukoputkella katsoo ruskeana kaartuvaan horisonttiin muutamaa lokkia ja varista, jotka kilvan nahistelevat "turistin" jättämästä ja tuulen viemästä eväsmuovipussista.
Tietysti muutamien sukupolvien päästä tilanne voi olla toinen linnuston suhteen, kun tuosta nykyisestä järvestä on siinä vaiheessa muodostunut läpipääsemätön räme, eli ikäänkuin uusi nuori suo. Silloin se on toki jo pakon sanelemista syistä eristetty muusta Saimaasta, joka sekin on jo tuolloin pahoin ehtinyt ruskettua!
Tällaista Taipalsaaren Maavedellä ennen, nyt ja tulevaisuudessa!
Yle Uutiset: "Ahven kärsii tummuvista vesistä"
Tänään 15.8 Ylen nettisivuilta löytyi oheinen uutinen. Mistähän arvelette vesien tummumisen vapo-Suomessa huomattavilta osiltaan johtuvan? Joka tapauksessa tämän kaltaiset tutkimustulokset kasaavat entistä suurempia paineita turve-energiasta luopumiseen.
" Ahven kärsii tummuvista vesistä
Yle Uutiset / Luonto ja ympäristö, julkaistu 15.8.2011 klo 15:56
Vesien tummuminen pienentää ahventen keskimääräistä kokoa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tumma vesi vaikeuttaa ahventen siirtymistä petokalavaiheeseen ja haittaa myös ahvenen saalistusta. Tästä syystä kalat jäävät keskimääräistä pienikokoisemmiksi.
Järviemme ruskeavetisyys on useimmiten luontaista, sillä humuspitoiset järvet ovat yleisiä pohjoisella ilmastovyöhykkeellä. Kuitenkin myös ihmisten toiminta vaikuttaa järvien väriin. Ojitukset, hakkuut ja ilmastomuutos tummentavat ja samentavat vesistöjä lisäämällä humuksen tai levän määrää järvissä.
Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella väitöskirjaa tekevä tutkija Satu Estlander tutki ahventa ja särkeä pienissä humuspitoisissa metsäjärvissä sekä kokeellisissa kalatutkimuksissa laboratorio-olosuhteissa.
Ahvenen saalistustapa perustuu pääasiassa näköaistiin, joten tummassa tai sameassa vedessä sillä on vaikeuksia löytää saalista. Väitöstyön mukaan ahvenet ovat kirkkaissa vesissä hyökkäävämpiä ja tehokkaampia planktonin syöjiä kuin särki. Näkyvyydeltään heikoissa vesissä ahven sen sijaan häviää särjelle ravintokilpailussa.
Väitöstutkimuksen mukaan naarasahvenet kärsivät tummasta vedestä koiraita enemmän. Tutkitut naarasahvenet jäivät tummissa vesissä pieniksi, sillä ne eivät syöneet yhtä tehokkaasti kuin kirkkaissa vesissä kasvavat lajitoverinsa.
Havainto on huolestuttava, sillä nimenomaan suurikokoiset naaraskalat ovat avainasemassa kalojen lisääntymisessä. "
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/08/ahven_karsii_tummuvista_vesista_2792177.html
http://www.adressit.com/lintuneva
| This discussion has been closed. |
Biodieseltehdas Kemiin
Täällä palstalla Vapoa on arvosteltu kovin sanoin. Meidän suunnalla Vapoa vain kehutaan vuolaasti, myös turvetuotannon osalta, ei ainoastaan nyt tämän ed. uutisen perusteella. Hienoa Vapo ja Metsäliitto!!