Vetoomus Arrakosken voimalan lopettamiseksi

Hyvä, Markku!
Tästä jatketaan.
Näillä mennään.

 

Erinomaisesti hoidettu tämä tiedotus asian etenemisestä. T. Ulla N.

Padasjoen kunnalta ja kalastuskunnilta olisi ollut toivottavaa ottaa rohkeasti kalastusta, matkailua ja kylän pienelinkeinoja paremmin tukeva asenne.

Mitenkä ELY-keskus on toiminut asiassa. Olen seurannut Virtaan voimalan tapausta, niin se oli heiltä 'unohtunut'. -'Pitääpä kysellä mikä on tilanne', sanoo toimitusinsinööri nainen.

Lainaus: -"Kyläyhdistys on toistanut aikaisemmat vaatimuksensa ohivirtauksen kasvattamisesta 0,5 "kuutiometriin sekunnissa, hyväksyen nyt alhaisemman 0,35 kuutiometrin virtauksen matkailukauden ulkopuolella 16.09.-14.05 välisenä aikana".

-Käsittämätöntä: JOS virtaama yleensäkään on kalojen liikkumista varten, sen pitäisi olla suurimmillaan juuri noin 01.09-15.11 välisenä aikana, jolloin vaeltavat kalat liikkuvat eniten.

Määrä-aikaisuus on MÄÄRÄ-AIKAISUUS. Se ei tarkoita muuta -eikä sisällä minkäälaista lupausta sen uusimisesta.

Tästä tulee pitää tiukasti kiinni.

Vain purkamalla koko n.s. 'voimala', ja saattamalla paikka jälleen parhaaseen mahdolliseen kuntoon kalojen liikkumiseksi, voidaan toteuttaa oikeutta tässäkin asiassa.

#4: -

Hämeen ELY-keskus on ollut aktiivinen koko prosessin ajan, niin aloitteentekijänä, valittajana kuin lausunnon antajana. Asiahan koskee kahta sen yksikköä, luonnonvarat ja kalatalous. Edellinen edistää ja valvoo vesivoiman käyttöä, jälkimmäinen pitää kalojen puolta. Nämä asiat ovat keskenään ristiriidassa. Näin ollen kompromissiratkaisu edustaa käsittääkseni myös ELY-keskuksen sisäisen pohdinnan tulosta. ELYn kalapuoli on alun perin vaatinut 0,5 kuution ohijuoksutusta sekunnissa mutta tyytyy 0,35 kuutioon.

Moni on ihmetellyt, miksi voimalan on annettu jatkaa toimintaansa jo kuusi vuotta ilman voimassa olevaa toimilupaa. Tämän on kerrottu johtuvan siitä, että sillä on voimassa oleva velvoite harjoittaa Miestämäjärven säännöstelyä. Tähän puuttuminen olisi oma prosessinsa, johon ELY-keskus ei ole halunnut mennä koska voimala sentään - toisin kuin eräät muut tippavoimalat - on hakenut toimilupaa.

Jos KHO palauttaa asian käsittelyn lähtöruutuun ja voimalan ajanpeluu senkuin jatkuu, jonkun tahon on väkisin käynnistettävä voimalan vastainen hallintopakkomenettely loputtoman ajanpeluun estämiseksi. Miestämän säännöstelyrajat ovat yksi "kahva", johon tällöin voi tarttua.

#5: -

Ei tässä tarvita isoja kirjaimia ja huutomerkkejä. Kyläyhdistyksen vaatimus ohivirtaaman kasvattamiseksi matkailukaudella ei ole lähtöisin kalojen vaan kylän tarpeista. Se ei myöskään ole kaloilta pois. Jos ELY-keskus katsoo, että 0,35 kuutiota sekunnissa ympäri vuoden riittää poikastuotannolle, se varmaan riittää. Kyläyhdistys toivoo voimakkaampaa juoksutusta kylämiljöön elävöittämiseksi silloin kuin alueella liikkuu enemmän väkeä ja voimala seisoo pitkiä aikoja kuivattaen alapuolista vesireittiä.

En ole asiantuntija, mutta huomannut kuitenkin sen, että eri jokien vaelluskalakannat liikkuvat eri aikaan. Tämän reitin alajuoksun taimenet näyttäisivät olevan aktiivisia jo alkusyksystä. Läpi reitin nousevaa kantaahan ei vielä ole olemassa. Perimätiedon mukaan ei ole koskaan ollutkaan, sillä 21 metrin pudotuskorkeus muutaman sadan metrin matkalla on tehnyt luonnonvaraisesta Arrakoskesta nousuesteen, ja siinä (samon kuin alapuolisessa Vierunkoskessa) on myös ollut ihmisen tekemiä rakenteita jopa 500 vuoden ajan.

Tässä tapauksessa kalaston kannalta voisi olla suorastaan eduksi, että luonnonuomassa on tasainen mutta ei liian vuolas virtaus, joka vesittää luotettavasti kosken alajuoksun nyt kuivillaan olevat sorakot. Ne ovat koko reitin parasta taimenen lisääntymisaluetta. Kalaporras kosken yläpuoliselle vesireitille on luonnollisesti myös tärkeä, löytyyhän poikastuotannolle sopivia alueita mm. Kaukelankoskesta ja Sumperinvirrasta. Veikkaan, että reitin varrelle syntyy paikallisia taiemnkantoja, jotka aikaa myöten yhdentyvät vaellushaluisten ja uutta reviiriä etsivien yksilöiden risteytyessä.

Itse olen sen ikäinen, että tuskin näen sitä päivää jolloin Kokemäenjokea noussut merilohi ja Päijänteen taimen tapaavat toisensa Vesijako-järvessä. Arrakosken avautuminen virkistyskalastukselle on sekin kaukainen haave, mutta yhtä kaikki tavoittelemisen arvoinen.