Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#30112: - Re: Re: Re: Re: Sodomalaisuus

Toivottavasti moinen Hirvaskoski ei pääse mistään asioistamme päättämään, niin päätöntä ja ymmärrystä vailla on hänen argumentaationsa.

Saamelainen on käsite, jonka mukaan ihminen voi olla saamelainen tai ei-saamelainen. Saamelaisilla on tietyt oikeudet, joilla he hallitsevat rajallisia resursseja ja vaalivat uhanalaista kulttuuriaan. Jos saamelaisiksi otettaisiin kuka tahansa, hän voisi viedä oikeilta saamelaisilta niitä resursseja, joilla saamelaista elämänmuotoa on tarkoitus suojella. Ja totta kai saamelaisuus lakkaisi olemasta saamelaisuutta.

Avioliitto on taas käsite, jonka laajentaminen koskemaan nykyistä laajempaa joukkoa ihmisiä ei poista mitään jo nyt avioliittoon oikeutetuilta. Heteroihmisten avioliitto ei lakkaisi olemasta avioliitto, kahden aikuisen parisuhteen edelleen samoin laillisin puittein sitova sopimus. Ainoa, jonka tuo laajennus vie, on mahdollisuus syrjiä homoja parisuhdestatuksen eron perusteella. Kenenkään heteron elämää se ei muutoin muuta pätkääkään. Niille, jotka pelkäävät, että heitä tämän jälkeen luullaan homoiksi, jos he eivät erikseen aina kertoisi olevansa vastakkaisen sukupuolen kanssa naimisissa, suosittelen jonkinasteiseen terapiaan menoa - niin vahva on tuolloin homokammon ote polojen sielussa.

Jos Hirvaskoski ei tunnista rekisteröidyn parisuhteen statuksen diskriminoivaa elementtiä esimerkiksi työhönotossa, ei hän ole asioiden tasalla meidän muiden asioista päättämään.

"Jäljelle jää siis yksinkertainen kysymys, joka tulisi esittää täysin kiihkottomasti – onko vähemmistön oikeus muuttaa instituutio mieleisekseen suurempi, kuin enemmistön oikeus pitää se entisellään?"

Siinäpä taas legendaarista retoriikkaa... Samanlaista on käytetty niin noiden saamelaisten, Amerikan mustien, naisten, orjien, vammaisten yms. oikeuksien vastustamiseen. Herra liittyy siis aikanaan todella kunniakkaaseen joukkoon historian lehdille. Lainkäytössä on jo aikoja käytetty menettelyä, jossa eduskunnan enemmistö nuijii toki lait läpi, mutta valmistelussa pyritään tekstit hiomaan sellaisiksi, joissa otetaan huomioon mahdollisten heikossa asemassa olevien ihmisten oikeudet. Tähän lainsäädäntötyötä sitovat myös useat Suomen kansainväliset sitoumukset.