Jyrkkä EI YLEn mediamaksulle!

* Kansanedustaja Mika Lintilän haastattelu

YLEn rahoitusta pohtinut työryhmä esittää 175 euron mediamaksua kotitalouksille ja osalle yrityksistä nykyisen televisiomaksun tilalle. Mediamaksu olisi nykyistä 224 euron televisiomaksua pienempi, koska maksajien määrä kasvaisi.
Näin mediamaksu peritään:

* Viestintävirasto lähettää kotiin laskun aina vuodenvaihteen jälkeen
* Maksun voi todennäköisesti maksaa useammassa erässä
* Kaikki asuntokunnassa asuvat yli 18-vuotiaat ovat yhdessä vastuussa maksusta
* Jos asuntokunnassa asuu useampi täysikäinen, lasku tulee kaikkien nimellä
* Tiedot saadaan väestörekisterikeskuksesta
* Jokainen on maksuvelvollinen vain yhdessä osoitteessa
* Esimerkiksi opiskelija, joka on kirjoilla vanhempiensa luona, ei ole maksuvelvollinen opiskelija-asunnossaan
* Jos mediamaksua ei maksa, se voidaan ulosmitata

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtama YLEn rahoitusta pohtinut työryhmä esittää, että julkisen palvelun mediamaksu tulisi käyttöön vuonna 2011 ja korvaisi nykyisen televisiomaksun. Työryhmän oli asettanut liikenne- ja viestintäministeriö.

Maksu ei enää perustuisi television omistamiseen vaan maksuvelvollisia olisivat kaikki asuntokunnat. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa osoitteessa. Vastuu maksamisesta kuuluisi kaikille asuntokunnan täysi-ikäisille henkilöille.

Maksu määrättäisiin vuosittain siten, että kukin asuntokunta maksaisi noin 175 euron maksun.

Maksuvelvollisia olisivat myös yritykset ja yhteisöt, joiden liikevaihto ylittää 400 000 euroa vuodessa. Yritysten ja yhteisöjen maksu olisi kolminkertainen asuntokuntien maksuun verrattuna. Valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta maksua ei perittäisi elleivät ne harjoita liiketoimintaa.

Mediamaksu olisi nykyistä 224 euron televisiomaksua pienempi, koska maksajien määrä todennäköisesti kasvaisi. Maksut keräisi jatkossakin Viestintävirasto.

Lintilän mukaan tv-vastaanottimiin sidottu maksu ei olisi enää tuonut Ylelle riittävää rahoituspohjaa.

- Viime raportit kertovat, että ensi vuonna yli puolet ihmisistä katsoo päätteen kautta tv:tä, Lintilä sanoi.

Myös brezneviläisestä tv-lupatarkastajien oville kolkuttelusta haluttiin Lintilän mukaan päästä eroon.

Lintilä kehui parlamentaarisen työryhmänsä innovatiivisuutta ja yksimieliseen ratkaisuun pääsyä.
YLEn rahoitus säilyisi nykytasolla

Lintilän työryhmä piti tavoitteena Yleisradion nykyisen palvelutason säilyttämistä. Mediamaksun suuruus on määritetty niin, että Yle saa toiminnan pyörittämiseen tarvitsemansa 415 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahoituksen tasosta on tarkoitus päättää noin joka neljäs vuosi, alkuvaiheessa useamminkin.

YLEn rahoitusmallin muuttamisen taustalla on tv-lupamaksutulojen laskusuunta vuodesta 2004 alkaen. YLE menetti lupamaksajia varsinkin digisiirtymän yhteydessä.

Lintilän työryhmä vertaili lukuisia rahoitusmalleja mutta päätyi siihen, että kansalaisten ja yhteisöjen maksuista kertyvä rahoitus on edelleen tarkoituksenmukaisin julkisen palvelun rahoitusmalli. Työryhmän mukaan maksumalli myös takaa Ylen riippumattomuuden. Esimerkiksi budjettirahoituksen on katsottu tekevän YLEn liian riippuvaiseksi poliitikoista.

Ylen tulos kääntyi viime vuonna voitolliseksi säästökuurien jälkeen.
Hallintoneuvosto valvoo julkisen palvelun rajoja

Lintilän työryhmä esittää myös Yleisradion julkisen tehtävän määrittämistä uudelleen. Nykyinen laki puhuu täydestä palvelusta, uusi määritelmä velvoittaisi Yleisradion tuomaan monipuolisen ja kattavan televisio- ja radio-ohjelmiston jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.

Yleisradion hallintoneuvoston tehtävänä on määrittää Yleisradion julkisen palvelun tavoitteet. Hallintoneuvosto valvoisi myös, että Yleisradio ei sovella kilpailulainsäädännön vastaisia käytäntöjä.

- Emme näe sitä mahdollisuutta, että Yleisradiossa olisi uutisten tukkukauppa, jossa tuotanto tapahtuisi alihintaisesti, Lintilä linjasi.

Lintilän mukaan työryhmä vahvistaa ja selkiyttää hallintoneuvoston asemaa.

YLE Uutiset

...ja näihin rahareikiin, joita me näillä mediamaksuilla pitäisimme yllä, kuuluisi myös kulttuuri- ja oopperatalo. Ulkosuomalaisena tuntuu pöyristyttävältä että me maksamme pääkaupunkiseudun raharikkaiden harrastuksia, mihin meillä kaikilla ole edes varaa...

Maksetaan mielummin siitä mitä käytetään ja katsotaan.

Jos mediamaksun myötä sokeat kuuro-mykätkin joutuu tätä maksamaan, niin eikö olisi reilua jos esim. kaikille joilla on ajokortti, maksaisi ajoneuvoveron, tai kuorma-autokortin omistaja tietysti lisäksi dieselveron, etc.
Siinä verotuskelpoisia ehdotuksia hallitukselle, josko jo heti ensi kuussa alettaisiin näistäkin maksamaan, edes varmuuden vuoksi.