Pelastetaan Puroniemen leirikeskus

Kirjoitan oman tietämykseni mukaan. Summista kirjoitan siltä pohjalta, mitä työssäoloaikanani selvityksiä tehtiin. Kustannukset valttämäöttömille korjauksille voi lukea ONL.n tiedotteesta (liki 200 000). Toisaalta, jos leirikeskuksen haluaa saattaa nykyaikaiseen kuntoon, kustannusarvio oli tuo toistamiljoonaa oleva. Arviot ovat ammatti-ihmisten tekemiä ja kaikista niistä on dokumentit olemassa. Eivät ne ole minun keksimiäni summia. Ei kannata olettaa, etteikö ONL.ssä olisi keskusteltu Puroniemen kohtalosta ja pyritty tekemään selvityksiä. Kuutosia on pyydetty apuun jne. Tiedotteessa selkeästi todetaan, että piispojen neuvo oli Puroniemen myyminen. Itse olen ollut kaikki nuo kehoitukset paikan päällä kuulemassa. Tässä tilanteessa järjestön on pakko pohtia sitä, miten mahdollinen tiloihin sijoittaminen vaikuttaisi kirkkokunnilta saataviin tukiin, jos kerran kirkon johto on tilojen säilyttämistä vastaan. Ei tässä ole mistään ONL.n salahankkeesta kysymys.

Mitä tulee nimimerkillä keskusteluun, niin kyse on filosofisesta näkökulmasta. Edustan sitä näkemystä, jonka mukaan internetissä ei saisi esiintyä muuta kuin omalla nimellään. Kommunikointi tapahtuu persoonien välillä ja persoona kätketään nimimerkin taakse. Silloin kyse ei ole aidosta kommunikoinnista. Mutta joku voi olla tästä ihan muuta mieltä. Minä en ole tämän ajatukseni kanssa yksin ja tätä ajatusta pidän esillä lopun ikäni. Omana itsenä esiintyessä otetaan vastuu omista ajatuksista, saavutetaan todellista keskustelua ja turvataan montaa väärinkäytöksen mahdollisuutta vastaan internetin epämääräisessä kulttuurissa. Eli kysymys on paljon laajemmasta kuin tähän keskusteluun liittyvästä asiasta. Siksi en kommentillani sinällään pyri loukkaamaan ketään täällä kirjoittavaa, vaan haluan herättää keskustelua internetin kirjoittelukulttuurista, jossa näen nimimerkit erittäin vaarallisina ja rikollista toimintaa edistävinä. Sitä rikollista toimintaa ei toki tässä yhteydessä tapahdu, mutta asiaa kannattaa pohtia laajemmalla tasolla, kun pohtii omaa asennettaan nimimerkkien käyttöön.

Minulla ei ole sitä vastaan mitään, jos Puroniemi saadaan pelastettua. Puroniemen pelastaminen olisi arvokas asia, jos pelastaminen onnistuu realistisin perustein ja saattamatta ONL:ää järjestönä pattitilanteeseen. Näin olen jo aikaisemmin kirjoittanut. Mutta minun on pakko myös puolustaa ONL.n tilannetta entisenä työntekijänä vaiheessa, jossa aletaan ehdottamaan työntekijöiden irtisanomista ja projektityöntekijöiden käyttämistä Puroniemen pelastamiseksi. Samoin joudun tekemään, jos järjestön toimi- ja luottamushenkilöitä syytetään hätiköinnistä asiassa, jota on selvitelty vuosikausia.

Vielä arvokkaampaa leirikeskuksen pelastaminen olisi, jos sille saataisiin todella lisäkäyttöä. Saattaa vaikuttaa siltä, että olen täysin vastarannankiiski asiassa, mutta ei näin ole. Minä vain kirjoitan sen pohjalta mikä tilanne oli kun olin ONL.n leivissä. Vuonna 2003 olin pappina heinäkuun kriparilla, jossa oli 54 leiriläistä ja ohjaajat. Muutama vuosi myöhemmin samalla leirilla oli 17 osallistujaa, koska seurakunnat pitivät jo omia leirejään. Ei tämä ole ONL.n vika, vaan seurakunnilta järkevää toimintaa. Omien leirien pitäminen luo pohjaa pastoraalityön jatkuvuudelle.

ONL.llä on monta muutakin työmuotoa kuin Puroniemen leirit. Siksi ONL.n työntekijäresurssit eivät riitä jatkuvien leirien pitämiseen. Huolto-ongelmia ajatellen, niin kyllä, Puroniemi on ollut heitteillä. Laiminlöimme sitä jatkuvasti. Mutta kuten kirjoitin ongelma oli etäisyys. Työaika ei yksinkertaisesti riittänyt siellä talkoiden vetämiseen ja leireillä aika menee leirin pitämiseen. Jos menneisyydestä haetaan isoja virheitä, niin kaikkein suurin virhe Puroniemen kannalta on ollut toimiston siirtäminen Kuopiosta Joensuuhun. Kuopiosta siellä olisi vielä päiväselti piipahtanut paikkoja kuntoon laittamassa.

Kuten ensimmäisessä viestissä kirjoitin, järjestö noudattaa jäsenistönsä päätöstä. Tottakai. Mutta päätöksen tulee perustua oikeaan tietoon ja vastuulliseen päätöksentekoon, jossa osataan ottaa päätöksen kaikki vaikutukset huomioon. Toivon ettei tässä asiassa tehdö kenestäkään entisestä tai nykyisestä toimi- tai luottamushenkilöstä syntipukkia. Sellaiseen ei ole mitään syytä. Toivon myös, että keskustelu käydään laajalla ja rakentavalla pohjalla molempiin suuntiin. Toivon, että pro-liike saa lisäaikaa omien selvitysten tekemiseen. Ja olen erittäin pahoillani siitä että olen estynyt tulemasta kokoukseen. Olisin mielelläni entisenä työntekijänä vastaamassa kysymyksiin, jota vuosille 2003-2009 Puroniemeen liittyen esitetään. Mutta mielestäni olen ne asiat aika hyvin nyt tullut selvittäneeksi.

Ystävällisin terveisin

isä Tuomas J.