Perustuslakia tuntevat professorit ihmettelevät blogissaan hallituksen eläkeläisten asumistuen lakkauttamista ja eläkeläisten indeksikorotusten jäädyttämistä.

Professorit epäilevät hallituksen kykyä ymmärtää perustuslakia

Professoreiden mukaan kyse olisi käytännössä siitä, että eläkeläisten koko sosiaaliturvajärjestelmä olisi erilainen ja tasoltaan matalampi kuin muiden ihmisten sosiaaliturvajärjestelmä. Nykyinen eläkeläisten sosiaaliturva on mitoitettu pysyväksi ja riittäväksi lääkekulujen ja elämisen kanssa. Sen heikentäminen muuttaa eläkeläiset huonompaan asemaan muiden ihmisten tilapaiseksi tarkoitetun sosiaaliturvan kanssa.

Professoreiden mukaan nämä hallituksen linjaukset rikkovat useita perustuslain pykäliä, jotka takaavat jokaiselle oikeuden välttämättömään perustoimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain mukaan julkisen vallan velvollisuus on taata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi professorit muistuttavat, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa asettaa eri asemaan.

Professorit ihmettelevät blogissaan, miksi hallitus ei ennen linjauksiaan ole selvittänyt, mikä on perustuslain antama liikkumatila politiikan teolle. Kirjoittajien mukaan kyse on paitsi perustuslaista ja sen noudattamisesta, myös hallituksen uskottavuudesta, toimintakyvystä ja tuloksellisuudesta.

Professoreiden mukaan eläkeläisten asumistuen lakkautamiseen ja indeksikorotusten jäädyttämiseen liittyvät perustuslailliset ongelmat ovat jo niin ilmeisiä, että hallituksen kykyä ja tahtoa lukea ja ymmärtää perustuslakia on syytä epäillä. Professorit ovat yhtä mieltä, että eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen ja indeksien jäädyttäminen eläkeläisiltä on perustuslainvastainen ja ihmisoikeus sopimusten vastainen. Eläkeläisten korkeampi verotus verrattuna työssäkäviin ja koska eläkeläiset eivät voi vähentää verotuksessa samalla lailla, kuin työssä käyvät on perustuslainvastainen. Verotus pitää yhtenäistää, siten, että eläkeläisten verotus on samalla tasolla, kuin työssä käyvien. Professorit suosittelevat eläkeläisiä olemaan aktiivisia ja valittamaan euroopan unionin tuomioistuimeen, euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja YK:n ihmisoikeusistuimeen. Professorit pitävät asioita niin varmoina, että Suomi tuomitaan kaikissa oikeusistuimissa ja hallitus joutuu perumaan eläkkeensaajien asumistuen lopettamisen ja eläkeläisten indeksikorotusten jäädyttämisen. Tärkeintä on viedä asiat eteenpäin, jotta saadaan tuomiot nopeasti ja sitten hallitus joutuu perumaan lakia rikkovat päätökset. Mikäli hallitus ei tekisi tuomion jälkeen mitään voi kuka tahansa haastaa Suomen valtion oikeuteen ja vaatimaan maksamaan korvauksia eläkeläisille.

Myös edellisellä hallituksella oli ongelmia perustuslain noudattamisessa. Tuolloin sosiaali- ja terveyslautakunta muokkasi sote-mallin, joka ei ollut perustuslain mukainen. Perustuslakivaliokunta joutui hylkäämään hallituksen sote-esityksen helmikuussa.

Kansainväliset valvontaelimet

Asian saattaminen kansainväliseen valvontaelimeen

Kansallinen tuomioistuin voi esittää käsiteltävänään olevan asian yhteydessä kysymyksen Euroopan unionin tuomioistuimelle unionin oikeuden tulkinnasta. Muutoksenhakija voi eräissä tapauksissa itse, käytettyään kaikki kotimaiset oikeusturvakeinot, valittaa asiastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tai muulle kansainväliselle valvontaelimelle, joka vastaanottaa yksilövalituksia ja jonka toimivallan Suomi on hyväksynyt.

Euroopan unioni

Euroopan unionin tuomioistuin muodostuu kolmesta tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja virkamiestuomioistuimesta. Niiden keskeisenä tehtävänä on tutkia unionin toimien lainmukaisuus ja varmistaa, ettäjäsenvaltiotsoveltavat ja tulkitsevat yhdenmukaisesti unionin oikeutta.

Sosiaalisia oikeuksia koskevan asian voi saada unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi yleensä vain, jos kansallinen tuomioistuin esittää sille kysymyksen unionin oikeuden tulkinnasta käsiteltävänään olevan asian yhteydessä.

Yksityinen henkilö voi sitä vastoin kirjoittaa valituksen Euroopan komissiolle, jos hän katsoo, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut unionin oikeuden määräyksiä. Yksityinen henkilö voi myös esittää vetoomuksen Euroopan parlamentille tai kääntyä suoraan Euroopan parlamentin jäsenen puoleen Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Lisäksi yksityinen henkilö voi kannella Euroopan oikeusasiamiehelle, jos Euroopan unionin toimielin ei toimi lain mukaisesti, laiminlyö hyvän hallinnon periaatteita tai rikkoo ihmisoikeuksia.

Euroopan neuvosto

Kaikki Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiota ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolia. Sopimuksen noudattamista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Lisäksi 43 jäsenvaltiota (kaikki paitsi Liechtenstein, Monaco, San Marino, ja Sveitsi) ovat ratifioineet Euroopan sosiaalisen peruskirjan tai uudistetun sosiaalisen peruskirjan. Sen noudattamista valvooEuroopan sosiaalisten oikeuksien komitea.

Muutoksenhakija voi valittaa asiastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle käytettyään kaikki kotimaiset oikeussuojakeinot. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ei sitä vastoin käsittele yksiövalituksia. Sosiaalisia oikeuksia koskevat asiat tulevat esiin joko jäsenvaltioiden määräaikaisraporteista, tai ne voidaan saattaa komitean huomioon järjestökanteluilla.

Yhdistyneet kansakunnat

YK:n TSS-komitea valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista sopimuksen 160 jäsenvaltiossa. Sen lisäksi YK:n ihmisoikeuskomitea soveltaa vapausoikeuspainotteisen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen eräitä säännöksiä myös sosiaalisiin oikeuksiin sen 167 jäsenvaltiossa.

Sosiaalisia oikeuksia sisältyy myös kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävään sopimukseen (CEDAW). Sopimuksen oikeuksien toteutumista sen 104 jäsenvaltiossa valvoo CEDAW- komitea, joka voi käsitellä myös yksilövalituksia.

TSS-sopimuksen yksilövalitusmekanismi tuli kansainvälisesti voimaan 5.5.2013. Suomen osalta yksilövalitusmekanismi astuu voimaan 30.4.2014. Muutoksenhakija voi myös valittaa mm. sosiaalisia oikeuksiaan koskevien menettelyiden yhdenvertaisuudesta tai oikeudenmukaisuudesta ihmisoikeuskomitealle. Lisäksi jos asiassa on muutoksenhakijan mielestä kyse sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, voi asiasta valittaa CEDAW-komitealle.

YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen noudattamista. Lapsen oikeuksien sopimukseen on vuonna 2011 hyväksytty uusi valinnainen pöytäkirja, jonka voimaan astumisen jälkeen lapsen oikeuksien komitea voi käsitellä yksilövalituksia. Voimaan astumiseen vaaditaan, että 10 valtiota on ratifioinut valinnaisen pöytäkirjan.