Kannabis lailliseksi

En kirjoittanut ”Sakusta” mitään hyvää pikku tarinaa enkä tiedä oliko hän loppuaikoinaan kovien aineiden käyttäjä. Huonosti hänellä meni kuitenkin. Vähän niin kuin Petrin kertomalla ”vanhemmalla kaverillakin”. Kannabis vei kuseen vaikkapa ihan piruuttaan. Otan osaa.

Kyllä totuuteen, syihin ja johdonmukaisiin seurauksiin keskittyvä kerronta olisi parasta informaatiota. Mukana on kuitenkin aina muuttuvia tekijöitä ja moni seikka jää arvailun varaan. Tuhoonsa ”Saku” oli kyllä yksin syypää. Myötävaikuttavia tekijöitä hän oli kokenut kuun ja maan välissä melkein 19 vuotta.

Mitä tulee hämärään rappukäytäväepisodiin voisin kertoa tositapahtumiin perustuvan Kari Nastalan (nimi muutettu) tarinan vuodelta 1999: asunnoton parikymppinen mies löytyi aurinkoisena kesäaamuna kuolleena helsinkiläisen kerrostalon rappukäytävän alatasanteelta. Karin vierestä löytyi heroiiniruisku.

Kari oli jo lapsena valinnut tiensä ja rahoitti elämisensä varkauksilla. Pää meni kaikella mahdollisella sekaisin ja arvaan, että homma lähti liikkeelle tupakalla ja kannabiksella. Varmaa on, että hän poltti ja imi pelkkää muovista kuulakärkikynääkin, kun muuta ei keksinyt (anteeksi, että kerroin tämän). Kari oli ilmiselvästi erilainen kuin me kaikki muut, jotka pidämme elämämme raiteillaan emmekä lapsenakaan olisi voineet vajota hallitsemattomasti sellaiseen menoon.

”Sakun” ja ”Karin” viimeiset hetket eivät olleet heidän elämänsä parasta aikaa. ”Saku” oli varma kuolinhetkestään, mutta ”Karilla” oli elämänhalua. Hän ei vaan tiennyt vetämänsä kaman tappavasta laadusta tai määrästä. Aikaisin tullut kuolema säästi paljon yhteiskunnan varoja, sillä muutenkaan terve "Kari" ei enää ollut. Siinä teille ”puolitotuuksia”.

"Saku" ja "Kari" eivät kuuluneet ystäväpiiriini, mutta minulla ei ole mitään syytä vääristellä heidän historiikkejään. Läheltä pääsin niitä vaan välillä seuraamaan. En usko porttiteoriaan, mutta koska joku voi huumeiden kanssa joutua hallitsemattomaan kierteeseen, kannabistakaan ei kannata laillistaa.