Vastustamme Farmi Nummelan suunnitelmia laajentaa sikala-broilerikasvattamoaan

Haluan vedota kaikkiin T.l. Koskella asuviin ja siellä työskenteleviin ihmisiin kunnan säilyttämiseksi ihmisten asuinyhteisönä. Olen vakavasti huolissani Farmi Nummelan kaltaisten jättiläisyritysten vaikutusvallan kasvusta maaseudulla. Eihän mikään takaa, että tuo yritys säilyisi suomalaisessa omistuksessa eikä sitä, että sen mahdollisesti vuosikymmenten kuluttua tuottama hyöty veroina ja työpaikkoina hyödyttäisi Kosken kuntaa tai edes Varsinais-Suomea.

Tietenkin maataloutta ja sen kannattavuutta pitää kehittää. Rohkeita innovaatioita tarvitaan myös maaseudun pitämiseksi elävänä, asutuksen ja palvelujen turvaamiseksi. Koski naapurikuntineen on Suomen parasta maatalousaluetta, jossa perheet ja suvut ovat viljelleet maata vuosisatoja. Omatkin juureni ulottuvat niin isän kuin äidinkin puolelta kauas, ehkä aikoihin jolloin kirkonkirjoja eli väestörekisteriä alettiin pitää. Kärrit, Seppälät ja Vesalat ovat kaikki vanhoja koskelaissukuja. Niissä kaikissa jatketaan maataloutta tänäkin päivänä.

Lapsuudessani perhe tuli toimeen pienelläkin maatilalla. Nyt EU-Suomessa eletään huomattavasti suuremmilla tiloilla, joista moni on erikoistunut esim. viljanviljelyyn, maidontuotantoon tai sianlihan tuotantoon. Koskella on erityisen runsaasti sikatiloja, ja sen kyllä haistaa ajellessaan keväällä tai kesällä eri puolilla kuntaa. Lapsuuskotini pihallekin tuuli puhaltaa ikävän usein kirpeää sianlannan hajua, mikä pakottaa oitis siirtymään sisätiloihin. Yksi Farmi Nummelankin sikaloista sijaitsee hajumatkan päässä entisestä kotitalostani. Omalle Helsingissä asuvalle perheelleni juuri sianlannan haju on yksi pääsyistä, miksi emme ole ottaneet lapsuuskotiani vapaa-ajan asunnoksi.

Edellytän Kosken kunnan valtuuston ja muiden vaikuttajien tekevän kaikkensa, ettei joidenkuiden yksilöiden rajaton ahneus tärvele siellä maisemia, perheviljelmien toimeentuloa ja ihmisten viihtyvyyttä. Käykää vaikkapa Kaakkois-Espanjassa katsomassa muovin peittämiä satojen hehtaarien vihannesviljelmiä, joilla keinokastelun, teholannoituksen ja Afrikasta salakuljetetun laittoman työvoiman turvin tuotetaan EU-kuluttajille muka edullisia tomaatteja. Vastaavaa epäeettistä megatuotantoa en halua lapsuuteni maisemiin Sorvastolle enkä mihinkään päin Suomea.

Raila Rinne
toimittaja, YTM
Helsinki