Yhteinen Hämeenlinnamme -suuntaviivoja tulevaisuuteen

Katsomme Jaakko Välimaan, Liisa Vartiaisen, Marjatta Kaarakan ja Hannu Raittisen tarttuneen tärkeään ja laajaan Hämeenlinnaa koskevaan ongelmaan asiaa tuntevasti. Tiettävästi taloudellisia resursseja vaativissa suunnitelmissa ei ole ratkaistu ns. niukkuuden ongelmaa. Huomattavat resurssit, jotka nyt ollaan sijoittamassa meidänkin mielestämme ylimitoitettuihin keskustan laajentamis- ja kehittämisuunnitelmiin, ovat muualta pois, esim. tunnetusti laiminlyödyistä vanhustenhoidosta ja liitoskunnista sekä koulutuksesta.

Näyttää siltä, ettei edes valtakunnan tasolla saati paikallisesti ole otettu huomioon pidempiaikaisia todennäköisiä trendejä. Aalto yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola on Kansantaloudellisen aikakauskirjan kirjoituksissaan (2011) arvioinut, että Suomi on astunut pitkään hitaan talouskasvun kauteen. Harvardin yliopiston taloustieteen professori Kenneth Rogoff ja Marylandin yliopiston taloustieteen professori Carmen Reinhart ovat uraauurtavassa vuosisatojen finanssikriisejä koskevassa teoksessaan (2009) arvioineet, että maailmassa ollaan astuttu suuren supistumisen (the Great Contraction) kauteen, joka laadultaan ja kestoltaan voi vastata vuosikymmenen kestänyttä Suurta lamaa (the Great Depression)1930-luvulla.

Miten tässä tilanteessa voidaan luottaa siihen, että Etelärannan nykyiset tilat tarpeettomasti tuhoava massiivinen uusrakentaminen voisi saada riittävästi ulkomaisia sijoittajia? Mutta ilmeisesti Hämeenlinnan kaupungilla on tähän tarvittaessa joko vararahastoja tai lainasuunnitelmia todennäköisistä korkokehityksen heilahteluista riippumatta. Joihinkin tarkoituksiin ilmeisesti löytyy resursseja muista kaupungin tarpeista piittaamatta.

Västötieteilijät - yleensä suhteellisen luotettavasti - ovat viime vuosikymmeninä ennakoineet, että maamme väestökasvu pysähtyy ja jopa kääntyy laskuun tämän vuosituhannen alussa. Ovatko virkamiespäättäjämme ja poliitikkomme arvioineet paisuttavansa väestöllisesti pientä mutta nyttemmin pinta-alaltaan suurta Hämeenlinnaa lukuisia maahanmuuttajia varten. Esim. Elinkeinoelämän keskusliitto tai aiemmat työnantajaliittomme ja työvoimaviranomaisemme arviovat Suomen tarvisevan huomattavia maahanmuutovirtoja ratkaisemaan maatamme ja Länsi-Eurooppa laajemminkin kohtaavaa työvoimapulaa ja eläkkeiden maksuongelmia, kun väki kiihtyvästi "harmaantuu"?

Heikki Leimu, VTT; Tuulikki Leimu, FM, KM