NEJ till fiskodling med öppna kassar utanför Jakobstad / EI kalanviljelylle avoimissa verkkokasseissa Pietarsaaren edustalla

Vänligen scrolla ner för SVENSK text!

EI avoimissa verkkokasseissa tapahtuvalle kalanviljelylle Pietarsaaren edustalla!

Me, allekirjoittaneet haluamme ilmaista syvän huolemme Ekofissh Oy:n suunnitelmille sijoittaa avoimia verkkokasseja käyttävä kalanviljelylaitos Pietarsaaren edustalle.

Emme halua olla sallimassa laajamittaista toimintaa jolla on arvaamattomia seurauksia luonnolle.

Koska mitään arviointia sen ympäristövaikutuksista ei olla tekemässä, ei luotettavaa pohjaa päätökselle ole. Emme halua vaarantaa lähiympäristöämme tietämättä tarkasti mihin olemme ryhtymässä joten sanomme EI avoimia verkkokasseja käyttävälle kalanviljelylaitokselle Pietarsaaren edustalla!

Verkosto

Kalanviljelyvapaa Pietarsaari- verkosto on puoluepoliittisesti sitoutumaton verkosto kaikille, jotka haluavat pysäyttää Pietarsaaren edustalle suunniteltavan avoimia verkkokasseja käyttävän kalanviljelylaitoksen perustamisen.

Välitämme ympäristöstä ja haluamme työskennellä kohti kestävää kehitystä. Olemme ylpeitä ja kiitollisia siitä että alueen yritykset ja kunnat ovat sijoittaneet suuria summia tehokkaisiin puhdistuslaitoksiin. Vesistömme ovat puhdistuneet ja kirkastuneet ja emme halua tilanteen tästä huonontuvan.

Suuri projekti jolla on arvaamattomat vaikutukset ympäristölle vaatii mielestämme virallisen arvion sen ympäristövaikutuksista siitäkin huolimatta että sen voi jättää tekemättä teknisellä ”kikkailulla”.

Verkoston tavoitteena on saada virallinen arvio kalanviljelylaitoksen ympäristövaikutuksista tai vaihtoehtoisesti pysäyttää koko projekti.

Haluamme nostaa esiin seuraavia faktoja sekä ongelmakohtia:

1. Tällä hetkellä Suomen kaikki kalanviljelylaitokset yhteensä tuottavat 13 000 000 kg kalaa vuodessa. Ekofish Oy haluaa tuottaa 950 000 kg kalaa vuodessa, joka olisi kutakuinkin 7 prosenttia tämänhetkisestä kokonaistuotannosta, Kyseessä on siis suuri viljelylaitos jopa suomalaisen mittapuun mukaan.

2. Sekä suunniteltu tuotantomäärä 950 000 kg kalaa ja siihen arvioitu rehunkulutus 1 000 000 kg on hiuksenhienosti alle ympäristövaikutusten arviointiin vaaditun raja-arvon. Sattumaa? Tuskin.

3. Käsite fish in- fish out (FIFO) viittaa kuinka paljon rehua menee yhden kalakilon tuottamiseen. Laskelmissa on lähdetty siitä että yhden kalakilon tuottamiseen menisi hieman yli kilo rehua.
   Kuinka me tiedämme että Ekofish Oy pitäytyy tehokkaassa rehussa? Jos rehuntarve kasvaa, kasvavat myös päästöt.

4. Lasketut fosforipäästöt olisivat 3 150 kg vuodessa joka on melkein nelinkertaisesti sen mitä Pietarsaaren puhdistuslaitokselta tulevat 800 kg vuotuiset päästöt. Ekofisk Oy olisi siis fosforipäästöjen osalta vastuussa kolmasosasta alueen päästöistä.

5. Lasketut typpipäästöt olisivat 35 300 kg vuodessa. Sillä on sama vaikutus kuin että vuosittain dumppaisimme 3 000 sian jätöslietteet suoraan mereen. Ekofish Oy olisi näin ollen vastuussa 14 prosentista alueen typpipäästöistä.

6. Rehu kuljetetaan viljelylaitokselle veneellä. Tämä tarkoittaa vuosittain 240 venevuoroa jonka lisäksi vielä useita kuorma-autolasteja Raison tehtaalta.

7. Teurastus tapahtuisi Ådön kalasatamassa ja emme tiedä mitä vaikutuksia kalojen käsittelyllä ja puhdistuksella on Ådön matalissa vesissä. Pietarsaaren ympäristönsuojelutoimisto toteaakin että Ådö sijaitsee sellaisella alueella jota ei suositella kalanviljelyyn.
   Perusteena on ettei vesiympäristö kestä enempää ylikuormitusta ilman että se huonontaisi sen ekologista luokitusta.

8. Mitään tarkkaa paikkaa tai ajanjaksoa siitä kuinka kauan kaloja säilytetään vedessä Ådön kalasataman edustalla ennen terastusta ei ole ilmoitettu.

9. Alussa kalat kuljetetaan Kaskisiin perattavaksi koska Ådön kapasiteetti on riittämätön, myöhemmässä vaiheessa perkaus tapahtuisi Ådössä.

10. Ruotsissa suljetaan useita kalanviljelylaitoksia koska on todettu että avoimet verkkokassit kuormittavat ympäristöä suuresti. Viitataan EU- tuomioon jota kutsutaan Wesertuomioksi. Sen mukaan EU:n jäsenvaltioiden ei tule sallia toimintaa jonka riskinä on vedenlaadun huonontuminen entisestään. Jos olemassa on parempia vaihtoehtoja, tulee niitä käyttää. Parempi vaihtoehto olisi kasvattaa kaloja maalla puhdistuslaitokseen kytketyllä systeemillä, mutta se on selvästi kalliimpaa.

11. Ådö-Kisor tieosuuskunta vastustaa raskasta liikennettä tiestöllä jonka omistavat maan- ja kesämökkien omistajat. Tiellä ei ole kunnon perustuksia ja se ei ole rakennettu niin raskaalle liikenteelle. Ådöntie on sitäpaitsi kapea ja ilman valaistusta.

12. Ådössä ei ole viemärijärjestelmää joka olisi mitoitettu suurelle teollisuuslaitokselle.

13. On epäselvää kuinka perkausjäte käsiteltäisiin ja kuinka sen käsittely vaikuttaa ympäristöön.

14. Vesistön rehevöitymisellä Larsmon ja Pietarsaaren edustalla olisi arvaamattomia seuraamuksia alueen kalakannalle.

15. Vesistön rehevöitymisellä olisi arvaamattomia seuraamuksia levien ja leväkukintojen esiintymiseen Larsmon ja Pietarsaaren alueella.

16. Alueen virkistykäyttö vähenisi jos vedenlaatu huononisi ja tästä johtuen myös rantakiinteistöjen arvonlasku olisi hyvinkin mahdollista.
    

17. Loiset ja sairaudet ovat usein ongelmana kalanviljelylaitoksilla ja siirtyvät usein myös luonnonkalapopulaatioihin. Kemikaalit ja lääkinnälliset aineet joita käytetään kalanviljelylaitoksilla voivat vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti ympäröivään ekosysteemiin.

Voinko allekirjoittaa sekä paperiadressiin että verkkoadressiin?

Nimesi tulee olla vain toisessa listassa ja vain yhden kerran. Kalanviljelyvapaa Pietasaari- verkosto toteuttaa samanaikaisesti paperi- nimenkeräyksen ja verkko- nimenkeräyksen. Kaksi erillistä mutta toisiaan täydentävät jotka esitetään erikseen keräyksen loputtua. Kirjoittamalla nimesi toiseen listaan vakuutat samalla että et ole kirjoittanut nimeäsi toiseen listaan ja/tai useampaan kertaan.

Kuinka nimenkeräyksiä käytetään?

Kalanviljelyvapaa Pietarsaari käyttää nimilistoja tulevassa mielipidetyössä asian tiimoilta.

Kuinka kauan nimenkeräys jatkuu?

Nimenkeräys jatkuu kunnes tutkimus ympäristövaikutuksista tehdään tai kunnes kalanviljelylaitosprojekti on pysäytetty.

Me, allekirjoittaneet tuemme verkoston tavoitetta.

Nej till fiskodling med öppna kassar utanför Jakobstad

Vi, undertecknade, vill härmed uttrycka vår djupa oro över Ekofish Ab:s planer på att etablera en fiskodling med öppna kassar utanför Jakobstad. Vi tar avstånd från att en storskalig verksamhet som har oanade konsekvenser för miljön tillåts. Eftersom ingen miljökonsekvensbedömning blir gjord så har vi inget tillförlitligt beslutsunderlag. Vi vill inte riskera vår närmiljö utan att veta vad vi ger oss in på och säger därför nej till fiskodling utanför Jakobstad.

Nätverket Fiskodlingsfritt Jakobstad

Nätverket Fiskodlingsfritt Jakobstad är ett partipolitiskt obundet nätverk för alla som vill arbeta för att stoppa etableringen av en fiskodling med öppna kassar utanför Jakobstad.

Vi månar om miljön och vill arbeta för en hållbar utveckling. Vi är stolta och tacksamma över att företagen och kommunerna i regionen har satsat stora belopp på effektiva reningsanläggningar. Våra vatten har blivit renare och klarare och vi vill inte att trenden svänger. Ett stort projekt med oanade inverkningar på miljön kräver enligt oss en miljökonsekvensbedömning även om det med stöd av teknikaliteter går att slingra sig undan en sådan. Nätverkets målsättning är att få till stånd en miljökonsekvensbedömning av den planerade fiskodlingen alternativt att fiskodlingsprojektet stoppas.

Vi vill lyfta fram följande fakta och problempunkter:

1. I dagsläget producerar alla fiskodlingar i Finland tillsammans 13 000 000 kg fisk per år. Ekofish Ab vill producera 950 000 kg fisk per år, vilket skulle utgöra omkring 7 procent av den totala nuvarande produktionen. Det är alltså frågan om en stor odling även enligt finländska mått mätt.

2. Både den planerade produktionsmängden på 950 000 kg fisk och den estimerade foderåtgången på 1 000 000 kg ligger precis under gränsen för kommande gränsvärden för när det krävs en miljökonsekvensbedömning. Detta är ingen slump.

3. Begreppet fish in- fish out (FIFO) avser hur mycket foder som går åt för att producera ett kg fisk. I beräkningarna har man utgått från att det går åt aningen mer än ett kg foder till att producera ett kg fisk. Hur vet vi att Ekofish Ab kommer att hålla sig till ett foder med hög verkningsgrad? Blir foderåtgången större än beräknat så ökar utsläppen.

4. De beräknade utsläppen av fosfor beräknas bli 3 150 kg per år vilket är nästan fyra gånger så mycket som motsvarande utsläpp från Jakobstads reningsverk som uppgår till 800 kg per år. Ekofish Ab beräknas komma att stå för en tredjedel av fosforutsläppen i området.

5. De beräknade utsläppen av kväve beräknas bli 35 300 kg per år. Det har samma effekt som om man årligen skulle dumpa dyngan av 3000 grisar rakt i havet. Ekofish Ab beräknas komma att stå för 14 procent av kvävebelastningen i området.

6. Fodret skall fraktas till fiskodlingen med båt. Detta innebär minst 240 turer med båt årligen och i tillägg åtskilliga frakter med lastbil från fabriken i Reso.

7. Slakten skall ske vid Ådö fiskehamn och vi vet inte vilka effekter hanteringen och rensningen av fisken kommer att få i de grunda vattnen vid Ådön. Jakobstads miljövårdsbyrå konstaterar att Ådön befinner sig på ett sådant område som inte skall rekommenderas för fiskodling på grund av att vattenmiljön inte tål ytterligare nedsmutsning utan att det försämrar den ekologiska klassificeringen.

8. Det har inte uppgetts vare sig en exakt plats eller en bestämd tidsperiod för hur fisken skall förvaras inför slakten i vattnet utanför Ådö fiskehamn.

9. I början kommer fisken att fraktas till Kaskö för att det saknas kapacitet att rensa all fisk vid Ådön. I framtiden är det tänkt att rensningen skall ske vid Ådö fiskehamn.

10. I Sverige stänger man ner flera fiskodlingar eftersom man anser att öppna kassar belastar miljön för mycket. Man hänvisar till ett EU-domslut som kallas Weserdomen. Enligt den får EU:s medlemsstater i princip inte tillåta verksamhet som riskerar en ytterligare försämring av vattenstatusen. Finns det bättre alternativ så skall man gå in för dessa. Ett bättre alternativ är att odla fisk på land i system med reningsverk, men det är så klart dyrare.

11. Ådö-Kisor väglag motsätter sig tung trafik längs vägen som ägs av mark- och sommarstugeägare. Vägen är inte grundad och byggd för så tung trafik. Ådövägen är dessutom smal och saknar belysning.

12. Det finns inget avloppssystem som är dimensionerat för en större industrianläggning vid Ådön.

13. Det är oklart hur fiskrenset kommer att behandlas och hur hanteringen påverkar miljön.

14. En övergödning av vattnen utanför Jakobstad och Larsmo skulle ha oanade konsekvenser för nejdens fiskbestånd.

15. En övergödning av vattnen utanför Jakobstad och Larsmo skulle ha oanade konsekvenser för förekomsten av alger och algblomning.

16. Områdets rekreationsvärde minskar om vattenkvaliteten försämras med potentiellt försämrade värden på strandfastigheter som följd.

17. Parasiter och sjukdomar är ofta problem i fiskodlingar och problemen kan överföras till de naturliga fiskpopulationerna. De kemikalier och den farmaka som används vid fiskodlingar kan ha en negativ inverkan på de omgivande ekosystemen.

Kan jag skriva under både på papper och på nätet?

Ditt namn skall endast finnas på en av listorna och endast en gång. Nätverket Fiskodlingsfritt Jakobstad genomför samtidigt både en ”pappers-namninsamling” och en ”nät-namninsamling”. Det är två skilda men kompletterande metoder, som kommer att redovisas var för sig. Genom att skriva namnet på en av listorna så intygar du samtidigt att du inte har skrivit under den andra namninsamlingen och att du endast har skrivit ditt namn en gång.

Hur används namninsamlingarna?

Nätverket Fiskodlingsfritt Jakobstad kommer att använda namninsamlingarna i det fortsatta opinionsarbetet.

Hur länge pågår namninsamlingarna?

Namninsamlingarna fortsätter tills en miljökonsekvensbedömning blir gjord eller tills fiskodlingsprojektet är stoppat.

Vi, undertecknade, stödjer nätverkets målsättning.

Pontus Blomqvist & Teija Löfholm    Ota yhteyttä adressin tekijään