Vaadimme eduskuntaan hallituksen luottamusäänestystä ja hallituksen eroa
Me allekirjoittaneet vaadimme, että eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta. Vaadimme hallituksen eroa.
Hallituksen epäisänmaallinen ja omista kansalaisista piittaamaton toiminta, yhdistettynä tärkeimpien ministerien kokemattomuuteen, uhkaa suistaa suomalaisen hyvinvointivaltion ennennäkemättömään kriisiin.
Syyt epäluottamusaloitteelle ovat seuraavat:
- Vastuuton velkapohjainen valtiontalouden hoito ja perustuslain vastaisten sitoumusten solmiminen·
- Turvattomuutta lisäävä maahanmuuttopolitiikka
- Köyhyyden ja taloudellisen turvattomuuden lisääntyminen
- Välttämättömien peruspalvelujen supistuminen ja ylikuormittuminen kuntien velkaantuessa
- Lisääntynyt alueiden välinen epätasa-arvo (mm. polttoaineveron korotuksen vuoksi)
- Työllisyyspoliittisten ratkaisujen viivästyminen ja suoranainen viivästyttäminen·
- Epädemokraattisen keskusteluilmapiirin luominen ja ylläpitäminen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Emme usko, että nykyinen hallitus pystyy tällä hetkellä johtamaan maatamme kestävällä ja vastuullisella tavalla. Koronakriisi vaikeuttaa tilannetta entisestään ja edellyttää osaamista, kokemusta ja johdonmukaisuutta maamme johdolta.
Perustelut
Vastuuton valtiontalouden hoito ja perustuslain vastaisten sitoumusten solmiminen
Hallitus on toimillaan pettänyt raskaasti kansalaisten luottamuksen hyvinvointivaltion ylläpitämisestä sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä. Valtion velkataakka kasvaa ennätyksellistä vauhtia.
EU:lle ollaan elpymispaketissa jo EU:n perussopimuksien vastaisesti myöntämässä verotusoikeus ja oikeus ottaa velkaa. Tähän perustuslakimme ei anna mahdollisuutta. Perustuslakivaliokunta otti tähän jo kantaa, että valtioneuvoston ei tule hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä. Näin kuitenkin sitten neuvoteltiin ja neuvottelutulos on paitsi Suomen edun vastainen, mutta myös perustuslain vastainen. Hallitus on tehnyt toistuvia virheitä, kun he ovat luovuttaneet kansallista päätäntävaltaa pala palalta pois. Tämä kehitys täytyy saada loppumaan.
Turvattomuutta lisäävä maahanmuuttopolitiikka
Hallituksen johtama maahanmuuttopolitiikka luo edelleen lisäpainetta vastuulliseen valtion taloudenhoitoon. Se luo merkittäviä lisäkustannuksia, mutta toinen vähintään yhtä tärkeä elementti on turvattomuuden lisääntyminen kasvavan maahanmuuton ja maahanmuuttajien epäonnistuneen yhteiskuntaan integroitumisen vuoksi.
Rikollisuustilastoja joudutaan tulkitsemaan uudessa valossa. Maahanmuuttajaväestö on merkittävästi yliedustettuna monissa rikostilastoissa, esimerkkinä raiskaukset. Silti uusia maahanmuuttajia ”haalitaan” koko ajan lisää ja rajoja ei edes yritetä pitää kiinni. Ulkoministerin toimet, liittyen suomalaisten terroristijärjestön jäsenten Suomeen kuljettamiseksi, ovat rikostutkinnan alaisena. ISIS-vaimot muodostavat terroristijärjestön jäseninä uhkan maamme turvallisuudelle ja sinisilmäinen UM:n johto toimii tässä aktiivisesti.
Köyhyys uhkaa yhä useampaa suomalaista ja johtaa taloudellisen turvattomuuden lisääntymiseen
Hallitusohjelmaan on kirjattu köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen keskeiseksi tavoitteeksi. Tätä tavoitetta ei ole lupauksista huolimatta edistetty. Sivistysvaltion on huolehdittava heikoimmistaan ja Suomella on oikeudellinen ja moraalinen velvollisuus huolehtia siitä, että he tulevat huomioiduksi. Tämä velvollisuus koskee ensisijaisesti omia kansalaisia ja vasta toissijaisesti muista. Omista huolehditaan ensin.
Köyhyys Suomessa on lisääntynyt ja koronapandemian myötä tilanne on muuttunut nopeasti entistäkin pahemmaksi. Köyhien lasten määrä on Tilastokeskuksen mukaan noussut 150 000 lapseen ja köyhien lasten osuus 13,9 %, on ohittanut koko väestön köyhyysasteen, joka sekin on kasvussa, ollen tällä hetkellä 13,7 %. Tosiasia on, ettei heikoimmassa asemassa olevista omista kansalaisista ole pidetty yhteiskunnan päätöksissä huolta. Tilanne on entisestään pahentunut koronakriisin seurauksena.
Köyhien eläkeläisten määrä on kasvanut Tilastokeskuksen 2020 esittämän tiedon mukaan jo 217 000 henkeen ja että sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on nimenomaan eläkkeensaajien ryhmässä.
Lisääntyvä alueiden välinen epätasa-arvo
Hallitus on muillakin läpi ajamillaan toimenpiteillä ja päätöksillä ajanut pienituloiset sekä syrjäseutujen asukkaat entistä ahtaammalle. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on heinäkuussa voimaan astunut polttoaineveron korotus. Vaikka suurimmaksi maksajaksi joutuvat keskituloiset, niin pahimmin tämä osuu pienituloisiin, sillä liikkumiseen kuluvat menot vievät yhä suuremman osan käytettävissä olevista tuloista.
Julkiset palvelut keskittyvät suurempiin kaupunkikeskuksiin. Julkisen liikenteen linjaverkko heikkenee harvaan asutuilla alueilla ja yksityisautoilu kallistuu hallituksen toimenpiteiden seurauksena. Tämä epätasa-arvoistaa kaupunkilaisten ja maaseutuväestön tilannetta. Usein suurimmaksi kärsijäksi jää senioriväestö.
Työllisyyspolitiikan jättäminen syrjään silloin kun se olisi tärkeintä
Hallitusohjelmassa kirjataan, että hallituksen tulisi tehdä päätökset 30 000 uutta työllistä tuovista toimenpiteistä syksyn budjettiriiheen mennessä. Tämä ei näytä toteutuvan ja aiheuttaa jo nyt skismaa hallituksen sisällä. Koronakriisi on tuonut tähän omat haasteensa, mutta juuri nyt aktiivisia työllisyystoimia tarvitaan. Talous sakkaa ja työttömien määrä on kasvanut rajusti koronapandemian aikana.
Työmarkkinatilanteen heikkous on iskenyt naisiin pahemmin kuin miehiin työllisyyden heikentyessä erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla. On odotettavissa, että vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työllisyysluvut jatkavat lähikuukausina heikkenemistään. Tällaisella hetkellä ei työttömiä saisi jättää yksin, vaan ennemminkin tiivistää työllistämistoimia.
Epädemokraattisen keskusteluilmapiirin luominen
Kuluvalla hallituskaudella oikeudenkäynneillä uhkaamisesta on tullut uusi poliittisen vaikuttamisen keino. Vaiennetaan ne, joiden mielipide ei miellytä. Tätä uhkailukeinoa käytetään yhä useammin, jotta saataisiin vaiennettua ”väärinajattelijoiden” mielipiteet. Demokratian perusajatus on, että puheen ja retoriikan keinoin enemmistö ja vähemmistö pääsevät kompromissiin.
Nyt jopa oikeuslaitos on politisoitumassa keskustelun ja jatkuvien vihapuhetutkintojen seurauksena. Tämä uhkaa sananvapautta, mikä on yksi länsimaisen demokratian kulmakivistä. Hallitus ei tunnu puuttuvan tähän, vaan ennemminkin myötävaikuttaa tähän negatiiviseen kehitykseen.
Miia Autero Ota yhteyttä adressin tekijään