Juutalais-kristillinen uskonto on muuttanut oppiaan ja tulkintaa uskostaan lukemattomat kerrat. Joillakin on vain pakkomielle juuttua yhden aikakauden tulkintaan, mikä näkyy idioottimaiselta vaikuttavana argumentaationa ja käytöksenä nykypäivänä.

Juutalaista uskoa edelsi erilaisia heimouskontoja, joissa esiintyi suuri ja melko yhteinen jumalien joukko. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan juutalainen usko kehittyi monoteistiseksi Jahve-uskonnoksi ilmeisesti Babylonian vankeudesta palattaessa, kun oli tarve selventää omaa identiteettiä. Jahve oli sen kulmakunnan "kansallisjumala", joka tällä tavoin nostettiin ykkösasemaan. Samalla sai alkunsa ajatus juutalaisista valittuna kansana. Sitä edeltävältä ajalta sekä arkeologiset löydökset että ihmisten nimistö viittaavat ainakin kahden jumalan palvontaan juutalaisten esi-isien keskuudessa. Tässä yhteydessä on ilmeisesti syntynyt mm. myytti Egyptin orjuudesta, jota ei ole voitu historiallisesti verifioida, mutta jossa on yhtymäkohtia Babylonian vankeuden kokemuksiin.

http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/juutalaisuudensynty.htm

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0307/nissinen0307.pdf

Tuo oli siis aika, jolloin todennäköisesti muodostettiin Mooseksen lakiin ja sen lisäksi lukemattomiin muihin moraalisäädöksiin perustuva uskonto. Sen yksi kulmakivi oli syntien kanssa elämisen vaikeus. Ne pyyhittiin pois tarkasti määritellyin uhrimenoin. Tästä ajasta kristityt käyttävät nimeä vanha liitto ja sen tärkeimpänä symbolina oli lait sisältävä liitonarkki.

Juutalaisen uskon tulkintoja oli erittäin paljon erilaisia ja niihin viitataankin myös aika ajoin Vanhassa testamentissa. Sitten tuli jossain vaiheessa mukaan ajatus, että jospa ne synnit voitaisiin jotenkin kätevämmin hoidella. Syntyi Messias-ajatus, joka siis uhrautumalla itse sovittaa myös häneen uskovien synnit. Ajatus oli ensin vain juutalainen profetia, mutta vähitellen se muunnettiin jo tapahtuneeksi asiaksi. Yksi tällaisen tapahtuman todistajajoukko oli se, joista alkukristityt aika pian muodostuivat. Heilläkin oli lukemattoman monta eri tulkintaa asioista, mutta olennainen reformi oli juuri tuo uudeksi liitoksi nimetty ajatus sopimuksesta syntien anteeksisaamisesta. Mielenkiintoista on se, että jos vanhan liiton synty ajoittui dramaattiseen Baabelin vankeuteen, Kristinuskon nousun aikoihin tapahtui niinikään Jerusalemin hävitys.

Koska kristittyjen joukko oli hajallaan, heidän kirjoituksensa olivat aika sekava kokoelma samoista kertomuksista, apokalyptisista näkykuvauksista ja erilaisia paimenkirjeitä seurakunnille. Jotta niistä saataisiin edes välttävällä tavalla yhtenäinen kokonaisuus, asiaa pohdittiin monissa kokouksissa, joissa näkemyserot tuottivat ankaria riitoja. Kyse oli siis taas kerran tekstien tulkinnasta!! Jos joku väittää, että prosessi oli johdatuksen sanelemaa, on väite aika epäuskottava, niin voimakkaasti tekstejä väännettiin nimenomaan tuon ajan tarkoituksiin sopivaan suuntaan ja dokumnetaatiota riitelystä on säilynyt.

Kun Raamattu oli sitten saatu kanonisoitua, tekstiä ei enää muutettu muussa kuin käännösten tarkentamisessa. Sitähän on näinä aikoinakin tehty vanhan kielen ymmärryksen lisääntyessä - ja toisaalta eräissä piireissä tahallaan sitä vääristellen. Pian sen tulkitsijat jakautuivat jälleen eri leireihin, ja syntyivät roomalais- ja kreikkalaiskatoliset tulkinnat. Edelleen renessanssiaikana tekstiä tulkittiin uudelleen kirkkoa reformoitaessa.

On huomattava, että kaikissa näissä vaiheissa oppia ja tulkintaa on sovellettu sen ajan tarpeisiin ja ihmiskäsitykseen. Tätä linjaa jatkaa luterilainen kirkko tänäkin päivänä sillä tavoin, että esimerkiksi tieteen avaama ihmiskäsitys otetaan huomioon arvioitaessa vaikkapa sairauksien luonnetta tai homoseksuaalisuuden perusluonnetta tahdosta riippumattomana asiana. Kantona kaskessa ovat vain nämä kirkossa sitkeästi roikkuvat lahkolaiset, joille tulkinta ei saisi muuttua siitä hetkestä, kun kirjurin sulkakynä on pöydälle laskettu ensimmäisellä vuosisadalla....

#13233: - Pyhästä tekstistä ja sen tulkinnasta

...josta saimmekin heti malliesimerkin (13234).

#13233:  - Pyhästä tekstistä ja sen tulkinnasta Joillakin on vain pakkomielle juuttua yhden aikakauden tulkintaan, mikä näkyy idioottimaiselta vaikuttavana argumentaationa ja käytöksenä nykypäivänä.

Nyt et osaa erottaa hisrorian kerrontaa tekstissä ja uskonasioita toisistaan. Kulttuuri-asiat ja perinnäissäännot pitää myös aina osata erottaa asioista ja epäjumalien palvojat ja Jumalan palvelijat.

1) pakkomielle juuttua yhden aikakauden tulkintaan, 2) näkyminen idioottimaiselta vaikuttavana argumentaationa 3) Käytös nykypäivänä. Kaikki nämä ovat väärin perustein väitettyjä asioita. Lyhyesti vastaan, kun ei ole aikaa vastailla perusteellisemmin.

RAAMATUN AIKAKARTTA. Raamatun kirjojen kuvaamat ajanjaksot, Uuden testamentin kirjat. Rooman keisarikunta. Jeesus ja alkuseurakunta. Palestiinan hallitsijat, Herodes Suuri jne. Jerusalem Vanhan testamentin aikana. Pako Egyptistä. Israel Kanaanissa. Kuninkaitten aika. Lähi-Itä Assyrian suurvalta-aikana. Keski-Palestiina Vanhan testamentin aikana. Rooman valtakunta, Uuden testamentin tapahtumapaikat. Jerusalem uuden testamentin aikana. Kysymys ei ole siis yhdestä aikakauden tulkinnasta. Raamattu keroo aikakausista, kuten nyt huomaat.

Tässä vastaväite pakkomielteelle juuttua yhden aikakauden tulkintaan ja siksi se ei näy idioottimaiselta vaikuttavana argumentaationa, eikä vaikuta käytökseen nykypäivänä.

Siihenkin aikaan ihmiset käyttäytyivät toisistaan erilailla. Oli pilkkaajia, velkojia, velallisia (käytiin kauppaa), erilaisia rikollisia/rikoksen tekijöitä, oli myös vanhurskaita, jotka elivät moitteetomasti. Niin on tänäkin päivänä.Tänä päivänä voi sanoa, että Raamattu kertoo menneestä, tästä päivästä ja tulevista ajoista ja elämän eri osa-alueistasekä asioista. Sananlaskut ja kirjeet opettavat kuinka tulisi ja miten ihmisen olisi hyvä elää. Kertoo ihmisistä, jotka tekivät väärin, mutta monet väärintekijät tekivät parannuksen. Raamattu on ajankohtainen kirja ja kertoo myös tulevista asioista  esim. Johanneksen ilmestyskirja viimeisenä, jossa kaikki eivät ole vielä toteutuneet.

#13233: - Pyhästä tekstistä ja sen tulkinnasta

Kiitos linkeistä ja hyvästä historian tutkimuksesta.On totta että seemiläinen uskoon monta kertaa muuttanut muotoaan.Joskus hyvään ja joskus huonoon suuntaan.On tärkeää tuntea oman mmaailmankatsomuksensa juuret.Kristinuskoon on pesiytynyt paljon vierasta emmekä aina tiedä mikä on todellista kristillisyyttä.Hyvä esimerkki tästä on että jotkut kuvittelevat että länsimainen etiikka on yhtä kuin kristillinen etiikka. Tuot esille sen mitä minäkin olen tuonut kaikki uskonnot ideologiat ja kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään.Tuossa monolatriassa on kyse siitä minkä olen täällä tuonut esiin nimittäin sanalla jumala on kaksi eri merkitystä riippuen siitä kirjoitetaanko isolla vai pienellä j llä.Jumala on aivan eri asia kuin jumala .Kristillinen usko ei kiellänäiden pienen j n jumalolentojen kuten ApollonDagonin,Baalin,Vishnun ja muiden olemassaoloa.Ainoastaan niiden palvonnan. Mutta jo järkikin sanoo että voi olla vain yksi Kaikkivaltias Luoja. Tämän asian ymmärtäminen tuntuu kuitenkin olevan suurimmalle osalle ihmisistä ylivoimainen tehtävä.Siitä tuossa monolatria-monoteismi kehityksessä on ollut kyse.luultavasti saan taas haukut joko ateisteilta tai uskonveljiltäni kun mainitsen tämän.

Mistä sitten tiedämme mikä on oikea kristillistä uskoa?Yksi asia on se mitä Jeesus Nasaretilainen opetti. Hänen opetuksensa on kaiken kristillisen uskon perusta. On sanottu että Paavali ja monet raamatun kirjoittajat olivat oman aikansa vankeja mutta yhtä lailla mekin olemme oman aikamme vankeja.Emme saa olla sokeita oman aikamme arvoille ja ihanteille.Kristityn tulisi etsiä niitä alkukristillisyyden ihanteita.Yksi hyvä esimerkki on täysikäisyyden raja.En väitä että 18 olisi huono mutta muistutan että kyseessä on ihmisen asettama raja eikä Jumalan kuten eräät nykykristityt tuntuvat kuvittelevan.Tietyistä perusjutuista jotka ovat aina kristikunnassa vallinneet on kuitenkin syytä pitää kiinni.Ns "natsikristillisyys" on varoittava esimerkki siitä mitä käy kun ruvetan liian voimakkaasti muokkaamaan kristillisyyttä ajan ihanteisiin. Huomautan että niillä tahoilla jotka ajavat homoliittojen kirkollista siunausta on paljon laajemmat pyrkimykset.He haluavat hylätä yleensä kaikki Jumalan käskyt ja korvata ne ihmisten säännöillä.Eivät heidän pyrkimyksensä suinkaan kumpua Raamatusta "turhaan he minua palvelevat kumn opetavat Synagogissaan ihmisten sääntöjä.tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan mutta sen sydän on kaukana minusta sanoo Herra".Kirkon näkökulmasta on kyse taistelusta sekularismia vastaan.Homoseksuaalinen teko tai edes anaaliseksi eiole kuoleman synti mutta sekularismi on.Sekularisti on siis henkilö jonkamielestä uskonto ei saa mitenkään vaikuttaa etiikkaan. Tiedän etteivät kaikki kirkon liberaalit ole sekularisteja mutta enemistö on. Huomautan että "nykyaika" viittaa vaan nykyeurooppan. Homoliittojen tukija usein unohtavat nesadat miljoonat ihmiset jotka edustavat toisenlaista mailmankatsomusta. Meidän kristittyjen on syytä tutustuajuurimme olla kriittisiä nyky-yheiskunnan arvoille ja ihanteille yrittää pitää kiinni tietyistä perusarvoista ja yrittää vapautua vieraista vaikutteita

#13233: - Pyhästä tekstistä ja sen tulkinnasta

Oon kyllä vähä pikkuse erimielinen koko jutulles,  mutta upeen lopetuksen sait tuohon aivan loppuun,  sen voi melkein silmin nähdä, kuinka sulkakynä laskeutuu varovasti pöydän pinnalle ja kuinka kirjoittajan sirot sormet ja hihansuut  lepäävät pehmeässä valossa.