#553: Ranex -

On mielestäni luonnollista ja myös täysin perusteltua ottaa keskustelussa esille kaikki eri maankäyttömuodot, jotka tuottavat kiintoainekuormitusta vesistöihin.  Kiintoaineen huuhtoumat turvemailta Suomessa ovat:

Suometsätalouden kunnostusojitukset 71 000 tn

Turvepeltojen viljely 37 500 tn

Turvetuotanto 4 580 tn

Turvemaiden vesistöihin kohdistuva kiintoaineen ominaiskuormitus puolestaan on:

Turvepeltojen viljely 151 kg/ha/a

Suometsätalouden kunnostusojitukset 90 kg/ha/a ( luku ei sisäälä suometsätalouden lannoituksia eikä hakkuita)

Turvetuotanto 60 kg/ha/a

Luvuista nähdään selkeästi kuinka pieni on turvetuotannon aiheuttama kuomitus verrattuna maa- ja metsätalouden päästöihin. Maa- ja metsätalouden lukuihin on luonnollisesti vielä lisättävä päästöt jotka aiheutuvat kivennäismailla harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta. Yllä olevissa luvuissa on mukana laskennassa siis vain turvemailla harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt. Jos otetaan lukuun mukaan kokonaispäästöt kaikentyyppisillä mailla harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta niin luvut nousevat radikaalisti ylöspäin. Sitten on asia aivan erikseen mitkä ovat maa- ja metsätalouden aiheuttamat typpi- ja fosforipäästöt suhteessa turvetuotantoon. Turvetuotannon osuus on näissäkin vertailuissa häviävän pieni.

Turvetuotannossa on edistytty vuosien mittaan suurin harppauksin päästöjen pienentämiseksi. Samoihin tuloksiin ei valitettavasti olla päästy suurimman "saastuttajan" kohdalla eli maa- ja metsätaloudessa.

On selvää että kaikesta ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnolle haittaa jollain mittarilla mitattuna. Mutta se, että nostetaan jokin päästönaiheuttaja esiin ylitse muiden ja samalla unohdetaan moninkerroin pahemmat saastuttajat ei ole mielestäni tasapuolista eikä oikeudenmukaista. Maa- ja metsätalousektorilta, joka aiheuttaa moninkertaiset päästöt muihin verrattuna, saadaan myös suurimmat päästövähennykset kunhan vesiensuojelu saadaan toimimaan.

#554: Kokoomuslainen - Re:

Turvetuotannon kiintoainekuorma edustaa vain pientä oaa koko turvetuoannon orgaanisesta kuormasta.

Siinä on asia,  joka teidän turvetuotannon fanittajien nyt pitää yrittää käsittää ja oivaltaa. Toinen asia mikä teisän pitä oivaltaa on se, että kuiva-aines on kevyttä. Miksi puhutaan keveydestä? Siksi, että vesianalyysistä mitataan KUIVA-AINES. Ei siis todellisuudessa sitä  mönjän määrää, joka vettyneenä ja aina vain hajoavana aineksena vesiin päätyy.

TÄMÄ LILLINKI OTTAA TILAA. Ei paljon paina kuivattuna, mutta märkänä ottaa tilaa ja valtaa vesistöjen pohjat ja rannat. Vain 1/10 koko orgaanisen aineen määrästä on tuota karkeampaa kiintoainesta, joka vesianalyysinäytteestä kuivattuna punnitaan.

Yrittäisitte edes käsittää, että kilogrammat ja tonnit harhauttavat!

Metsätalouden kiintoainekuorma on erilaista. Mineraalimaa on lähempänä, metsäturvemaata ei ole metrien syvyydelle eikä sieltä metsämaasta lähtevä humus ole hienojakoisinta höttöä. Se saattaa kyllä painaa siitä syystä, että mineraalimaa on lähempänä pintaa. Metsäojitusten kuorma tulee sykäyksinä ja tasoittuu. Turvetuotannon kuorma pysyy korkeana 20- 40 vuotta ja hienojakoinen aines tulee vesienkäsittelystä läpi.

YRITÄTTEKÖ EDES OIVALTAA?