Edellä oli jo mainittu laki kunnan kulttuuripalveluista. Laissa ei tosiaankaan määritellä eikä kehoteta tekemään jotain kulttuurisektorin asiaa tietyllä tavalla. Nähdäkseni tässä kohtaa laki on aika löyhä. Eikö sekin jo kerro miten kulttuuripalvelut kunnan järjestäminä yleisesti arvotetaan?

Toisin taas on esimerkiksi laki sosiaalihuollon palveluista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
tai laki terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
kummassakin hyvin tarkasti määritellään miten ne kunnissa tulee toteuttaa. Miksiköhän? Varmaan siksi että aina on niitä joiden mielestä kukin hoitaa omat ongelmansa kun on ne kuitenkin itse aiheuttanut.

En sano etteikö kulttuurin vaaliminen ole arvokasta, mutta on huomattava että tiukassa tilanteessa tulisi palveluita priorisoida lain antamissa puitteissa toki. No, onhan niin että ko. taloa rakennettaessa ei voinut tietää miten tiukalle kuntatalous Suomessa ajautuu. Ennemerkit olivat jo muutama vuosi sitten näkyvissä ja talostieteilijät toivat esille uhkakuvat, joiden tähden nyt ollaan suuren kuntia koskevan rakennemuutoksen edessä. Pakolla. Olisi parempi että kulttuuripalvelut saisivat toimintaansa samaan tapaan tukea yrityksiltä ym. kuin urheilu. Mutta kuinka ollakaan: kulttuurin tekijöille ei sovi mm. mainokset ja toisaalta taas yritykset eivät taida kulttuurin piirissä (paitsi massatapahtumissa) saada niin hyvin näkyvyyttä kuin urheilutapahtumissa.

Kurjaa muuten jos ei tällä hetkellä Kangasalla ole muka kierrettävää ja katsottavaa. Meillähän on willa kosmoksen lisäksi peräti kaksi automuseota, kotiseutumuseo, mielenkiintoinen kirkko, lepokoti, kesäisin hurja määrä näyttelyitä ympäri kuntaa. Tieteellistä tutkimustyötä museoissamme ei varmaankaan ihan kauheasti päivittäin tehdä, mutta katsottavaa kyllä riittää. Miten paljon enemmän sitä oikein pitäisi vielä olla?

#151: - Lakisääteisyydestä

Uimahalleista on tietoa usealta vuosikymmeneltä. Tappiollista toimintaa. Tässä melko tuoretta tekstiä Kangasalan uimahallista, joka sekin vihdoin viimein toteutettiin. Oman paikkakunnan kokemusta tappiollisuudesta ei siis ole ehditty juurta jaksain retostella. Seuraavassa kangasalalaisten uimareiden tekstiä:

"Jos kunta ottaisi vielä vastatakseen uimahallin noin 100 000 euron tappiot, hyötyvät siitä kaikki uimahallin käyttäjät, koska se vähentää osaltaan hintojen nostotarvetta.

Toki ymmärrämme, että nostopaineita aiheuttavat myös lisääntyneet vesi- ja kaukolämpömaksut, joiden hinnoittelusta myös kunta ainakin välillisesti päättää, sekä palkkakulut."

Annetaan siitä huolimatta ihmisten uida. Joillekin vesiliikuntaa ihan hoitomuotona suositellaan.

Annettakoon MYÖS ei-uimareille jotain tappiollisista. Meitä on sellaisiakin yksilöitä tässä kunnassa, jotka emme tarvitse kunnan kustantamia tiloja maalataksemme, veistääksemme, kangasta kutoaksemme, musisoidaksemme jne. Tuppisuinako pitäisi hamaan maailman tappiin tyytyä vain kuuntelemaan ruikutusta lapset-sairaat-vanhat? Sotaveteraaneja en sentään muista enää näihin kommentteihin vedetyn. Johtuneeko siitä, että seuraavat vaalit eivät ole tarpeeksi lähellä?

Annetaan siitä huolimatta kunnalta tilat maalaamiseen, veistämiseen, kankaankutomiseen, musisoimiseen jne. heille, jotka ohjausta ja tiloja tarvitsevat.