Turpeen hyödyntäminen naapurissamme Virossa on hyvällä kasvu-uralla. Uusia turvetta käyttäviä voimalaitoksia ollaan suunnittelemassa lisää.

Eesti Energia -yhtiö, jonka omistaa valtio, alkaa myös valmistaa kotimaista polttoainetta öljyliuskeesta eli palavasta kivestä. Tarkoituksena heillä on saada polttoaine tanakattavaksi jo niinkin pian kuin vuonna 2016.

Virossakin on kehitystyössä ollut suomalainen Outotec ja yhtiön kehittämää teknologiaa käytetään siellä hyväksi. Liuske kaivetaan maasta ja öljy irrotetaan murskatusta maa-aineksesta kuumennusprosessin avulla tehtaalla. Suurilla öljy-yhtiöillä on jo kehittelyn alla teknologia, jolla öljy irrotetaan liuskeesta syvällä maan alla kuumentaen sitä vuosien ajan.

Öljyliuskeeseenhan on sitoutunut öljy-yhtiöiden arvioiden ja tutkimusten mukaan enemmän öljyä kuin tavallisiin esiintymiin. Virossa on noin prosentti koko maailman tunnetusta öljyliuskeesta. Yhdysvalloissa sitä on eniten. Liuskeesta tuotetaan öljyä Viron lisäksi Kiinassa ja Brasiliassa. Öljyliusketta ei pidä kuitenkaan sekoittaa öljyhiekkaan, jota Kanada alkaa hyödyntämään ja josta aiheesta kommentoin aiemmin.

Myös tällä kirjoituksellani haluan tuoda esille sen seikan, että kaikki maat maailmassa tuottavat ja haluavat jatkossakin tuottaa energiaa ja tukeutua niihin resursseihin mitä kustakin maasta löytyy. Kaikki maat haluavat kotimaista energiaa. Olisi täysin hölmöläisten hommaa meidän olla hyödyntämättä omaa suurinta energiareserviämme eli turvetta. Turvetta, puuta ym. kotimaisia energialähteitä on suosittava ja hyödynnettävä aivan samalla tavalla kuin muutkin maat suosivat omiaan.

#670: H. Heinonen - Viro hyödyntää turvetta ja öljyliusketta

Kuten edellisesä kommentissani mainitsin, Heinonen vastasi juuri olettamallani tavalla; yrittämällä kääntää edelleenkin keskustelun pois turpeen kaivamisen valtavista ekologisista tuhovaikutuksista luonnolle ja sen myötä ihmisille. Vaikka soiden ja suoluonnon hävittäminen sekä vesistöjen pilaaminen toisi suuria pikavoittoja energiatoimijoille, niin emme pääse mihinkään siitä, että turveteollisuuden aiheuttamat tuhot ovat erittäin pitkään vaikuttavia ja peruuttamattomiakin. Jopa perinteisiä moraalikäsityksiä halvaannuttavia.

Niinkuin Heinonen jälleen osoitti, tämä voi olla äärimmäisen vaikeaa ymmärtää jollei osaa arvostaa alkuperäisluontoa ja sille kuuluvaa itseisarvoa sekä elinkykyisen (pilaamattoman) luonnon antamaa hyvinvointia, vaan lähestyy kaikkia kysymyksiä pelkästään rahatalouden, kulutuksen loputtoman kasvun ja markkinavoimien näkökulmasta.