Kehitysvammaisen nuoren äitinä ja edunvalvojana kommentoin.
Työosuusraha 2€ > vaihtelee meillä työn ja sen määrän mukaan. Ruokaraha on 4,50€ / kerta. Joten aika tasan menee kuukaudessa. Ennen tuo 'ahkeruusrahanakin' tunnettu suoritus annettiin konkreettisesti käteen kirjekuoressa, nyt se maksetaan tilille ja samoin ruokamaksu menee tililtä, joten tiliotteessa sitten on luettavissa muiden suoritusten joukossa, mitä tullut ja mitä mennyt. Nyt on vain niin, että eipä nuo kaikki työtoiminnassa mukana olevat osaa lukea, saati sitten tiliotetta tulkita. Rahallisesti siis suorituksilla on vain kosmeettinen merkitys. Tosin työllistävänä tekijänä kunnalle on menoja: yksi työntekijä laskuttaa ja toinen maksaa, ja noista töistä maksetaan tietysti ihan oikea palkka, kuten kuuluukin. Ja jokuhan vielä pitää kirjaa maksujen aiheista.
Jos edes osalle kehitysvammaisista ym. maksettaisiinkin vähintään minimipalkka, voisi eläkkeen jättää lepäämään. Siinä toteutuisi tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ja kaiken lisäksi tulisi iso joukko veronmaksajia, eli itsetunto monella nousisi, kun todellisesti oltaisiin lähellä samaa viivaa kuin muu kansa. Eläkesysteemi tarvitaan silti tottakai turvaamaan toimeentulo suurelle osalle kehitysvammaisia, mutta paljon on potentiaalista reipasta työvoimaa nyt reservissä moneen hommaan. Suuri osa nuoremmista on jo saanut jatkuvaa kuntoutusta ja ammatillistakin koulutusta. On sääli, että yhteiskunnan näihin toimiin satsaamat varat valuvat osin hukkaan, kun osittain työkykyiset ajautuvat paremman puutteessa toimintakeskuksiin tekemään koulutustaan vastaamatonta puuhaa ja pitkästyvät siellä. On myös niin, että ns. normaali työyhteisö ylläpitää saavutettua selvitymisen tasoa ja tuo kipeästi kaivattuja ihmiskontakteja, 'mukava moikkailla tuttuja'.
Nyt jo puhutaan työvoimapulasta ja eläkeiän nostamisesta, onko meillä todellakin siis varaa ensin kouluttaa ja kuntouttaa näitä nuoria ja sitten pudottaa systeemin ulkopuolelle? Eikö olisi viisasta järjestää työhön pystyvät töihin, pois kartuttamasta eläkeläisten kasvavaa joukkoa. Kunnon työstä siis asianmukainen palkka, asennemuutosta tarvitaan, kyse ei ole hyväntekeväisyydestä vaan tasa-arvosta. Kunnat ja valtio tietenkin tässä avainasemassa, mutta hyvää mainosta olisi yksityisellekin puolelle, velvoittaa ei kai ketään voi.
Kannattaa kokeilla vaikka työharjoittelijan ottamisella, yllätys voi olla positiivinenkin.

#49: Kehitysvammaisen ammattimiehen äiti - Ammattilaiset piilossa

Tässä äidin kommentissa tulee hyvin olennainen asia esiin, nythän on juuri näin, että nämä hyväkuntoisemmat kehitysvammaiset, jotka pystyvät hyvin töihin eivät saa kuin minimaalisen osan ns. palkasta. Vaikka ei tarvistsi laittaa eläkettä lepäämään , voisi saada edes sen mitä eläkkeellä ollessaan saa tienata, jo se olisi valtava askel.

Ja nämä henkilöt jotka ovat työkeskuksissa, jotka todennäköisesti eivät pärjäisi ns avotyömarkkinoilla, heiltä kaikilta tuo ruokaraha pois, siinä on hävytön osuus, sillä he jo maksavat työkeskukselle/kunnalle siitä että käyvät siellä päivittäin.

Kaikkein vaikeavammaisille, heille se on suurimmalta osalta kuntoutusta, mutta mikäli siellä piilee jossain ruokaraha ehdottomasti pois, vaikka se olisi kuinka kuntouttavaa, he tekevät ja onnistumisen ilo on myös taattava heille.

Kiitos edelleen nimistä, toivon tuhannesti lisää:=)