Kommenttina aiheeseen lähidemokratia pikkukunnissa - jos oikeasti on niin, että kunnallisvaaleihin on vaikea löytää ehdokkaita, on mietittävä käsitelläänkö valtuustossa ja lautakunnissa ihmisille oikeasti merkityksellisiä asioita ja onko tällä käsittelyllä todellista vaikutusta kuntalaisten kannalta? Koska ehdokaslistoja käytännössä kokoavat puolueiden paikalliset toimijat, oma vaikutuksensa on sillä ajetaanko ehdokalistalla sellaisia asioita, joita kuntalaiset haluaa osallistumispanoksellaan tukea. Pelkkä puolueiden paikallistoiminnan tukeminen tuskin kovin laajoja joukkoja innostaa.

Professori Aimo Ryynänen esitti Asikkalassa kiinnostavia ajatuksia osallistumisen teemavuoden yhteydessä - taisi olla vuosi 2003. Tein siitä tiivistelmän, jonka lopussa edelleen ajankohtaisia ajatuksia: "Vanhempi polvi lähti järjestäytymisen riemusta puolueisiin ja yhdistyksiin. Tämän päivän ihmiset ja nuoriso eivät ole kiinnostuneet vastaavalla tapaa organisaatiosta - puolueesta, järjestöstä, yhdistyksestä - vaan teema kiinnostaa. Lähdetään ajamaan tiettyjä asioita ja sitten organisoidutaan asioiden perusteella. Tämä on haaste edustukselliselle demokratialla. Miten uudessa ajattelussa saada tietyistä teemoista kiinnostuneet ihmiset mukaan toimintaan?"

Oma kysymyksensä on vastaako kunnan tarjoamat osallistumisen muodot kuten kunnallisvaaliehdokkuus asukkaiden tarpeisiin ja kiinnostukseen? Eikö esimerkiksi lautakuntien ja työryhmien ym. jäsenet voisi valita pääasiassa muulla perusteella kuin kunnallisvaalimenestyksen?

Yksi merkittäviä kunnallishallinnon uhkia on, että se ei ole omistajiensa kannalta riittävän mielenkiintoinen ja merkityksellinen, jolloin on vaarana käydä samaan tapaan kuin seurakunnissa. Itseasiassa kunnanviraston avointen ovien päivässä oli hiukan samantapainen tilanne kuin sunnuntaina voi olla kirkossa - osallistujien joukko oli harvalukuinen ja varttuneempaan väkeen painottunut.

Paikallinen itsehallinto romuttuu jos se ei käsittele omistajiensa kannalta riittävän merkityksellisiä asioita. Mikä sitten on niin merkityksellistä, että se motivoisi lähtemään vaikkapa ehdokkaaksi vaaleihin - sitä pitää kysyä heiltä, jotka ei tännekään kirjoittele. Toisaalta tarvitaan myös aivan uudenlaisia tapoja olla mukana asioissa - enemmän suoraa ja toiminnallista osallistumista ja vähemmän poliittista pelailua ja paikallispoliitikkojen turhanpäiväistä kisailua.

Jori Ravantti, Asikkala
rakennemuutos@gmail.com

#80: Jori Ravantti, Asikkala - Ehdokkaiden löytäminen

Tuo oli todella mielenkiintoinen näkökulma demokratian muutokseen. Ja jollakin tavalla mielestäni viime eduskuntavaalien tuloskin tätä muutosta heijastaa.

 

Mutta jos keskustelua tältä pohjalta kohdennetaan edelleen kuntarakenteeseen, niin väitän, että pienessä kunnassa myös kansanliikkeiden ääni kantaa paremmin, pienempiäkin asioita on kuunneltava kuin suurkunnassa, jossa ihmisten tarpeet eivät ole sillä tavalla yhtenäisiä, että joukkovoimalla voisi jotain saada aikaan. Tästä taas mielestäni hyvä esimerkki on Kuopion kaupunkiliitosten jälkeinen muutaman kylän katkeruus oman lähikoulun lakkauttamisesta. Lehtitietojen perusteella oppilasmäärät olivat sen verran suuria, että en millään usko taloudellisiin perusteluihin lakkauttamisen hyödyistä. Mutta suuruuden ekonomiaa ja tarkoitushakuisia tai AINA tulkinnan varaisia laskelmia ei auta kyseenalaistaa.

 

Jukka Linna

Sievi