ALLA Magnus Hagelstammin kirjoituksia sivustolta:
http://personal.inet.fi/luonto/mikael.broo/

PELOTON SUSI SAALISTAA IHMISIÄKIN
HSssä luki 6.10, ettei terve luonnossa elävä susi koskaan ole tappanut ihmistä. Kirjoituksessani 14.10 osoitin, että surmia tapahtunut. Kimmo Jääskeläinen, Juha Valste ja Eirik Granqvist ovat jatkaneet keskustelua.

Jääskeläinen ja Valste väittivät Turun ihmissyöjäsusien olleen koirasusia ja Eirik Granqvist paljasti niiden olleen kolme sutta. Valste väittää ettei susi koskaan ole hyökännyt ihmisen kimppuun saalistustarkoituksessa Pohjois-Amerikassa. Sikäläisistä saalistushyökkäyksistä voi lukea kuvotukseen asti nettisivuilla www.aws.vcn.com/wolf_attacks_on_humans ja www.natureswolves.com. Valste sanoo saalistushyökkäyksiä harvinaisiksi ja Jääskeläinen väittää Turun koirasusien olleen päävastuussa 1800-luvun lapsisurmista.

Historiantutkija Antti Lappalainen julkaisi 19.10 kirjan ”Suden jäljet”. Vuosina 1802-1881 sudet tappoivat Suomessa 78 lasta ja 61 aikuista. Useimmat uhrit syötiin mitä rabiessusi ei tee. Hyökkäysten välillä saattoi kulua vuosia mutta kun niitä sattui tilanne oli vakava. 1844-1850 sudet tappoivat 25 lasta ja 2 aikuista Karjalan kannaksella ja vuosina 1880-1881 Turun seudulla 22 lasta. Loput 90 murhenäytelmää tapahtuivat pienempinä sarjoina.
Euraasialainen metsäsusi on esiintynyt jatkuvasti vain entisen Neuvostoliiton alueella jossa elää valtaosa viisi- tai kuusinumeroisesta kannasta. Sudensuojelijat ja –tutkijat ovat kuitenkin pitäneet laajaa venäläistä susitietämystä ja -kokemusta pimennossa.

Michail Pavlov kuvaa teoksessaan "Volk", Susi (imuroi www.locomail.com/vargen) miten sudet Kirovin (Vjatkan) alueella pian menettivät ihmispelkonsa toisen maailmansodan aikana metästäjien siirryttyä rintamalle. Hän kertoo miten sudet liikkuivat Kirovin kaupungin kaduilla, tappoivat koiria pihoilla, nukkuivat puistoissa ja lopulta rupesivat käymään lasten ja naisten kimppuun tappaen 26 henkilöä 1944-1953. Sudet pyydystivät lapsia maanteiltä, pelloilta ja kotipihoilta - aivan kuten Suomessa 1800-luvulla.

Tänä päivänä sudet ovat Suomessa yhtä hyvin turvassa ihmiseltä kuin ne olivat Kirovissa 1940-luvulla ja ne ovatkin ruvenneet käyttäytymään samalla tavalla. Vaara on ilmeinen mutta sudensuojelijat sekä myös EUn ja Suomen viranomaiset ummistavat silmänsä.
Lasten turvallisuuden ja mahdollisuuden liikkua vapaasti on oltava tärkeämpää kuin pohjoisella pallonpuoliskolla yleisen suden palauttaminen Suomeen - luonnonsuojelua ei voi tehdä valehtelemalla eikä myöskään perusoikeuksia loukkaamalla.

Magnus Hagelstam Metsänhoitaja Siuntio


SUSI ON VAARALLINEN
HeSassa 6.10 oli faktaruutu sudesta otsikolla "Susi ei ole vaarallinen" ja tekstillä "Asiantuntijoiden tiedossa ei ole ensimmäistäkään tapausta jolloin terve villi susi olisi surmannut ihmisen".

Väite on suden suojelua ajavien tahojen järjestelmällisesti levittämä valhe. Norjan luonnontukimuslaitos NINA arvioi susien maailmanlaajuisesti surmanneen puolitoistatuhatta ihmistä 1900-luvulla. Susi hävitettiin Suomesta 1800-luvun lopussa nimenomaan toistuvien lapsisurmien takia joiden johdosta senaatti päätti rahoittaa ja johtaa tehokampanjaa. Suomalaisista ihmissyöjäsusista kuuluisimmat olivat Turun seudulla vuosina 1880-81 kaksikymmentäkaksi lasta tappaneet kaksi yksilöä. Uno Godenhielm kirjoitti niiden saalistuksesta kirjasen "Minnen från Vargaåren i Åbolands Län 1880-81", Muistoja Turun Läänin Susivuosista 1880-81, Helsingissä 1891.

Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen, arvostettu susiasiantuntija Michail Pavlov toimi Vjatkan (Kirovin) maakunnassa aikana jolloin sikäläiset sudet tappoivat 26 lasta ja nuorta vuosina 1944-52. Hän julkaisi keräämänsä tiedot suden ihmissyönnistä vuonna 1982 kirjassaan Volk (Susi). Uusin painos kts. Agrpromizdatj, ISBN 5-10-001221-8, 1990.

Elis Pålsson käänsi luvun "Suden vaarallisuus ihmiselle" Ruotsin kielelle ja julkaisi sen kirjasessaan "Vargens Näringssök och Människan", Suden Ravinnonhaku ja Ihminen. Sen voi hakea ilmaiseksi nettisivulta http://www.locomail.com/vargen.

Magnus Hagelstam Metsänhoitaja/Siuntio


SUSI ON VAARALLINEN IHMISELLE
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut luonnoksen suden hoitosuunnitelmaksi jonka mukaan suden tulee esiintyä koko maassa. Kysymys suden vaarallisuudesta ihmiselle kuitataan seuraavalla kappaleella: "Suden olemassaolo vaikuttaa monin tavoin ihmisten toimintaan, kuten koirien ja muiden kotieläinten pitoon, mutta myös siihen, miten lapsien annetaan liikkua ulkona. Vaikka suden ei ole todettu käyneen Suomessa yli 100 vuoteen ihmisen kimppuun, eivät monet ihmiset edelleenkään luota suden vaarattomuuteen ja pelkäävät sutta (Lumiaro 1997, Bisi & Kurki 2005).
Tämän taustalla on muun muassa sadut ja myytit, mutta myös todelliset 1800-luvulla tapahtuneet lapsisurmat. Monissa kunnissa on järjestetty susivaaran takia lapsille koulukyytejä, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia kunnille." Vain koulukyytikustannuksia mainitaan lasten liikkumisrajoituksiin liittyvänä ongelmana.

Asiaan liittyvät perustuslaki- ja elämänlaatunäkökohdat ohitetaan vaikenemalla. Sudenpelkoa selitetään lainaamalla tunnettujen suomalaisten susiharrastajien tulkintoja, mm: "Pulliainen on pohtinut Suomessa esiintyvää suurpetopelkoa ja suurpetovihaa ja kytkee siihen historian tapahtumien lisäksi median - lähinnä lehdistön - vaikutuksen." (..) "Lumiaro tulkitsee pelkoihin vaikuttavan myytin suurpetojen vaarallisuudesta, ja hän katsoo esimerkiksi Punahilkka-sadun kaltaisten tarinoiden olevan pelkojen taustalla." 44-sivuisen suunnitelmaluonnoksen ainoa maininta suden vaarallisuudesta ihmiselle on lauseenpätkä "todelliset 1800-luvulla tapahtuneet lapsisurmat."

Ei käy ilmi millä perusteella MMM katsoo, että susi on ihmiselle vaaraton Suomessa 2000-luvulla vaikka se toistuvasti tappoi ja söi lapsia maassamme kunnes se hävitettiin 1800-luvun lopulla ja tänäkin päivänä tappaa ihmisiä silloin tällöin Venäjällä, Kazakhstanissa jne. Arvostettu venäläinen susiasiantuntija Michail Pavlov, s. 1920 suhtautuu asiaan vakavammin. Hän oli Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen ja hän on julkaissut yli 150 tieteellistä teosta. Hän toimi Vjatkan (Kirovin) maakunnassa aikana jolloin sikäläiset sudet tappoivat 26 lasta ja nuorta vuosina 1944-52. Tämä antoi hänelle kimmokkeen tutkia suden ihmissyöntiä ja hän julkaisi keräämänsä tiedot kirjaansa Volk (Susi) joka ilmestyi 1982. Uusimman painoksen kirjastotunnus on Agrpromizdatj, ISBN 5-10-001221-8, 1990.

Pavlov toteaa kirjassaan: "Ei ole satu, että susi hyökkää ihmisen kimppuun. Yleisön pitää saada täydelliset tiedot sellaisista tapahtumista, jotta pystyy arvioimaan vaaraa ja ajoissa ryhtyä toimenpiteisiin. Sekä yritykset esittää ihmishyökkäyksiä erittäin harvinaisina, että rajoittaa mahdollisuuuksia käsitellä ongelmaa voivat olla liian kohtalokkaat. Minä (Pavlov) katson välttämättömäksi kuvata muutamia hirvittäviä yksityiskohtia suden hyökkäyksestä ihmisen kimppuun. Tämä antaakseni oikean kästiyksen tapahtuneista murhenäytelmistä sekä siitä, kuinka hirvittäviä ihmissyöjäsudet ovat."

Norjan hallitus pyysi 1980-luvun puolivälissä Oslon yliopiston amanuenssia Ivar Mysterudia selvittämään suden vaarallisuutta ihmiselle. Koska Neuvostoliitto on maailman suurin susimaa, Mysterud kääntyi Neuvostliiton tiedakatemian puoleen ja tämä loi yhteyden mm Michail Pavloviin. Mysteud käännätti Susi kirjan luvut "Suden vahingonteko kotieläimille", "Susi metsästystaloudessa" ja "Suden vaarallisuus ihmiselle" Norjan kielelle.
Norjan ympäristöministeriö julkaisi käännöksen nimellä "Ulvens naeringssög og mennesket", Suden ravinnonhaku ja ihminen. Käännös aiheutti raivoisia hyökkäyksiä sekä lehdistössä, radiossa että televisiossa. Aikakausilehti "Våre Rovdyr", (Petomme) kirjotti teoksen olevan: "räikeimipiä esimerkkejä petovainosta (..) mm tutkimuseettisten normien törkeä loukkaus".

WWF, Norjan Luonnonsuojleuliitto, yhdistys Våre Rovdyr, Petomme ja Eläinsuojeluyhdistys vaativat ympäristöministeriöltä, että kirjan jakelu välittömästi keskeytetetään, että kaikki jaetut kappaleet kutsutaan takaisin, että jakamattomat kappaleet tuhotaan sekä, että julkaisun vastuuhenkilöt pääjohtaja ja kokenut tutkija erotetaan virastaan. Ympäristöministeriö noudatti vaatimuksia sikäli, että jakelu lopetetiin ja jakamatta jääneet kappaleet hävisivät.
Tästä närkästyneenä kääntäjä Elis Pålsson käänsi luvut Ruotsin kielelle ja lisäsi omia selvityksiään sudenharrastajien toimintatavoista. Hän lähetti kappaleen allekirjoittaneelle. Skannasin sen .pdf formaattiin ja 28 MB tiedoston voi imuroida nettiosoitteesta
.
Pavlovin teosta tai laajaa venäläistä susituktimusta yleensä ei olla huomioitu Suomen tai Ruotsin sutta koskevassa päätöksenteossa.

Magnus Hagelstam/Siuntio

#1845: NYT RIITTÄÄ - projekti - MIKSI VENÄJÄLLÄ TEHDYSTÄ SUSITUTKIMUKSESTA VAIETAAN?