Pitäisi ottaa laajemmin keskusteluun olosuhteet mihin petoja suojellaan. Kojola kumppaneineen pyrkii tiettyyn petojen lukumäärään huomioon ottamatta sitä, että tehometsänhoidossa ympäristö muuttuu aivan erilaiseksi mitä sen kuuluisi olla petojen elinympäristönä. En ota kantaa, että pitäisikö nyt talouskin sovittaa pedoille sopivaksi, ja ruveta ihmisten yksityistä metsää määräilemään. Tuskinpa. Tosiasia on kuitenkin se, että jossakin Kuhmon, tai Talaskankaan korvessa pystyy vain hyvin pienelle susipopulaatiolle turvaamaan sopivat olosuhteet. Siitä seuraa että sen jälkeen kun liian monet laumat ovat käyneet reviiritaisteluja, ja jopa tappaneet ja syöneet toisiaan, niin tietenkin osa yrittää löytää parempia olosuhteita, mutta kun niitä korpia ei enää ole. Siitä taas seuraa että yhä useampien petojen on pakko opetella asumaan ihmisten läheisyydessä. Mikäs on sen oppivaisempi kuin koiraeläin. Suuret aukkohakkuut ovat taas muutaman vuoden kuluttua hirvieläimille loistavia ruokamaita, mutta huono suoja petoja vastaan varsinkin vasoille. Aukeilla paikoilla kovettuneilla hangilla hirvet ovat hätää kärsimässä, mutta petoja se kantaa. Kun on tähän menty, niin kyllä metsästys on paljon järkevämpi keino pitää hirvet kurissa kuin pedot. Sitten vielä jos yksityisellä sattuu olemaan pienikin pläntti vanhaa metsää niin kyllä petoja on naapurina. Eihän käkikään kuku kannolla selällään!

#4557: vaeltaja -

 

Hyvin sanottu! Ainoa, että silloin 1800 ja 1900 luvun vaihteessa näitä korpimetsiä riitti, mutta mitta se tuli täyteen silloinkin susia. Ei ihminen kotieläimineen ja lapsineen määräänsä kauempaa susien kanssa samoissa metsissä ja kylissä jaksa yhteiseloa elää. Vihreilläpä se on tähänkin hieno ratkaisu, lopetetaan saastuttava maa ja metsätalous sekä raaka metsästämiseksi kutsuttava tappaminen ja muutetaan kaikki kaupunkiin ja käytetään saastuttamatonta joukkoliikennettä, niin maailma pelastuu :-) :-) :-)