Tämän adressin otsikko on " IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ". Aika vaikea on näinolleen rajata pois, ainakaan mielipide/keskusteluosiosta, sitä tosiasiaa että turvevettä todellakin tulee myös muualta kuin vain ja ainoastaan turvetuotantoalueelta.

Maatalouskäyttöön Suomessa on raivattu 330 000 hehtaaria entisistä soista. Koska peltoja on raivattu aikoinaan ja raivataan edelleenkin suosta, niin minkä ajatelman mukaisesti Peltolan mielestä sieltä ei tulisi ns. turvevettä?

Jos lähes 5 miljoonaa hehtaaria suota on ojitettu metsätalouskäyttöön, niin jälleen kysyn Peltolalta, kuinka ajattelet että noista suoalueille kaivetuista ja jollain aikavälillä uudelleen ruopattavista ojista ei tule ns. turvevettä?

Jos Peltolan mielestä näitä tosiasioita ei voida keskustelussa lainkaan huomioida, olisi pyydettävä myös adressin otsikon muuttamista vaikkapa tyyliin: "IRTI TURVETUOTANNOSTA JOHTUVISTA TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ". Lähestynet asiassa adressin alullepanijaa, eikö vaan?

Eihän kyse ole siitä, kuinka paljon turvetuotannossa olevalta pellolta pinta-alayksikköä kohti valuu sadeveden mukana tuotantoalueen ojiin, joita on 20 metrin välein. Kysehän on siitä paljonko turvetuotantoalueelta valuu tuotantoalueen ulkopuoliseen ojastoon/vesistöön. Juuri siksihän ojastossa on nuo nimimerkki "tämmöstä" esilletuomat lietteenpidättimet virtaamansäätöpatoineen. Vesi johdetaan altaisiin, jossa on myös virtaamansäätöpatoja käytössä. Nykyehdot kuitenkin lähes poikkeuksetta vaativat pintavalutuskentän tasoista vesienkäsittelyä. Virtaamamittarit ovat jatkuvatoimisia ja niistä saadaan dataa virtauksen määrästä. Lisäksi on tietenkin näytteenotto ulkopuolisen tahon suorittamana. Näytteistä määritetään yleensä 7 eri "osiota".

Tarkistin "Suomen kansallisen metsäohjelman 2015 metsänparannustöiden työmäärätavoitteet" -tilastosta noita metsäpuolen pinta-aloja. Virallisena tavoitteena kunnostusojitukselle on 100 000 hehtaaria, eikä mainitsemani 80 000 hehtaaria. Tuo kyseinen 80 000 hehtaaria onkin lannoitushehtaarit. Anteeksi että rivit menivät sekaisin keskenään. Myönnän virheeni. Tämä korjaukseni vie kuitenkin laskentaa vain pahempaan suuntaan metsätalouden turvevesipäästöjen kannalta. Ja aina on pidettävä mielessä se tosiasia, että metsäojista ( samoin kuin maataloudesta) tulevia vesiä ei käsitellä juuri lainkaan. Metsätoimet kohdistuvat noin 400 kertaiselle alueelle verrattuna turvetuotantoalueen vastaavaan alaan.

Turvetuotantopinta-ala oli muuten esim. vuonna 2009 noin 52 000 hehtaaria. Eli kun mainitsin aiemmassa kommentissani, että "Turvetuotannossa on Suomessa n. 60 000 hehtaaria" niin tuli hiukan liioiteltua eli päinvastoin kuin Peltola yritti kirjoittamaani vääntää toiseksi. Peltolan mukaan olisin vähätellyt pinta-alaa. Nimenomaan tarkoitin kuten kirjoitinkin että tuotannossa on tuo määrä, mutta myönnän virheeni että liioittelin tuotantopinta-alaa. Saanen anteeksi virheeni.

#384: Hannu Heinonen -  

Luetun ymmärtämiseen liittyvät ongelmasi voin ottaa ainoastaan huumorilla. ; D 

Jospa yrittäisit vielä kerran lukea mitä olen kirjoittanut ja mitä en ole kirjoittanut? Ja tarkista sekin mitä olen siteerannut ja mitä en.  Yritä sitten uudelleen malttaa mielesi ja olla laittamatta ajatuksia minun päähäni ja sanoja suuhuni. Nyt se ei sinulta onnistunut, mutta menköön virheesi nyt kiireen piikkiin. Hyvää jatkoa sinulle Hannu Heinonen.

Martti Peltola