ISMAILIA EI SAA PALAUTTAA AFGANISTANIIN

Me tämän adressin allekirjoittajat vaadimme turvapaikkaa Ismail Akhlaghille.

Tiivistelmä:


Ismail on kolmesta syystä vaarassa joutua teloitetuksi: hän kuuluu vainottuun hazara -vähemmistöön, on kristitty sekä rintamakarkuri. Hän oli vieraan vallan, Iranin diktatuurihallituksen, kiristämä taistelemassa Syyriassa ISIS:iä vastaan, ei omaa isänmaataan puolustamassa.  Ismail on saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä, joista tehdyt valitukset on hylätty, eikä valitusoikeutta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ole toistaiseksi myönnetty (hänen turvapaikkahakemuksistaan tarkemmin kohdassa 2.2).

Maahanmuuttovirasto ja Hallinto-oikeus eivät ole ottaneet huomioon riskien kumuloitumista: jos joku näistä riskitekijöistä ei yksinään aiheuttaisi Ismailille vakavaa vaaraa palautettaessa Afganistaniin, niin kaikki riskit yhdessä sen ainakin tekevät. Afganistanin ei ole turvallinen maa kenellekään palautetulle, kaikkein vähiten vähemmistöryhmille. Ruotsi on keskeyttänyt palautukset Afganistaniin ja kutsunut lähetystönsä henkilökunnan kotiin (ks. tarkemmin kohta 2.2.)

Ehdoton palautuskielto, joka sisältyy moniin Suomen allekirjoittamiin kansainvälisiin sopimuksiin, koskee Ismailia. Hän on henkilökohtaisesti vaarassa (katso tarkemmin kansainvälisistä sopimuksista kohta 3). Ismailia ei siis saa palauttaa Afganistaniin.

Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus eivät ole ottaneet huomioon, että Ismail on traumatisoitunut sotaveteraani ja kidutuksen uhri (lääkärintodistus on liitteenä turvapaikkahakemuksessa).

Ismail on avoliitossa suomalaisen Jennin kanssa, ja heillä on vajaan vuoden ikäinen lapsi. Ismaililla on vakituinen työpaikka. Hänellä on mahdollisuus saada oleskelulupa joko perhesiteen perusteella tai työn perusteella. Näissä kummassakin on tosin suuria esteitä (ks. kohta 2.1). Ismail voidaan nykylain mukaan kuitenkin ottaa säilöön ja pakkopalauttaa jo ennen oleskelulupapäätöstä tai valituslupapäätöksen saamista Korkeimmata oikeudesta (ks. kohta 2.1.).

 

1. Tausta ja tapahtumat ennen Suomeen tuloa

Ismailin perhe kuuluu hazara-vähemmistöön, ja talebanien hyökätessä alueelle perhe pakeni Iraniin. Ismail sai jo kotonaan opetusta kristinuskosta, kun perhe kääntyi kristinuskoon. Ismail oli tuolloin 18-vuotias. Iranin hallitus kiristi Ismailin taistelemaan Syyriaan ISIS:iä vastaan. Se kiristi Ismailin ja hänen perheenjäsentensä hengellä, pakottaen Ismailin Quds force -joukkoihin. Afganistanissa Ismaililla ei ole enää omaisia. Osa perheestä on kuollut, osa kadonnut, vain alaikäinen veli pääsi äskettäin turvaan Kreikan pakolaisleirille.

 

2. Nykytilanne

2.1. Perhesuhteet ja elämäntilanne

Ismail on asunut Suomessa 2,5 vuotta. Ismail on avoliitossa suomalaisen Jennin kanssa, ja heillä on vajaan vuoden ikäinen tyttövauva Tilli.  Ismaililla on vakituinen työpaikka laatoittajana, hän on arvostettu työntekijä ja puhuu hämmästyttävän hyvin suomea. Ismailille rakas Tilli-tytär ei ole Ismailin biologinen lapsi, vaan hedelmöityshoidoilla Jennin yksinään hankkima. Tilli syntyi kun Jenni ja Ismail seurustelivat. Ismail ei voi avioitua eikä adoptoida tytärtään ilman passia, jota hänellä ei ole koskaan ollut.

Suomessa oleskelulupaa työn tai perhesiteen perusteella ei saa ilman passia. Passin saaminen on epävarma ja pitkä prosessi. Säilöönotto ja pakkopalautus voivat uhata ennen oleskelulupapäätöstä. Nykyisen lain mukaan turvapaikanhakija voidaan pakkopalauttaa kotimaahansa jo ennen valituslupapäätöksen saamista Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valituslupapäätöksen odottelua ei pidetä turvapaikkaprosessiin kuuluvana (Esko Repo, sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja). https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ismaililla-on-suomessa-vakituinen-tyo-ja-perhe-silti-hanet-voidaan-palauttaa-afganistaniin-milloin-tahansa/

2.2. Kaksi hylättyä turvapaikkahakemusta

Päätös ensimmäiseen turvapaikkahakemukseen, hakemukseen poliittisen vainon perusteella: Maahanmuuttoviraston mielestä Ismailin on turvallista palata Afganistaniin. Päätös ei muuttunut Hallinto-oikeudessa. Valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen hän ei saanut. Maahanmuuttovirasto ja Hallinto-oikeus eivät usko, että Ismail olisi vaarassa Quds force -joukkojen taholta, koska Syyriasta palanneiden afganistanilaisten ei ole raportoitu olevan Quds force -joukkojen tai talebanien rangaistusten kohteena. Sekä Maahanmuuttovirasto että Hallinto-oikeus myöntävät, että Quds force -joukoista on vain rajoitetusti tietoa

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Olli Ruohomäen mukaan on täysin mahdollista, että Quds force -joukkojen tiedustelutoiminta ulottuu Afganistaniin. Quds force on vanginnut Ismailin perheen, pakkorekrytoinut tämän veljen sekä ottanut perheen asunnon viranomaisten haltuun. Tätä Maahanmuuttovirasto ja Hallinto-oikeus pitivät kuulopuheena. Se ei voinut muuta ollakaan, koska Ismail ei itse ollut paikalla. Ismailin vaaraa joutua Quds force -joukkojen rankaisemaksi, kenties teloitetuksi, lisää se, että Ismail on varastanut tiedustelutietoja joukoista. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/syyriaan-sotaan-pakotettu-afgaani-pelkaa-karkotusta-iran-tappaa-minut-

Hylkäävä päätös toiseen turvapaikkahakemukseen, jossa pääperusteena oli Ismailia kristittynä odottava vaino hänen palatessaan Afganistaniin. Kesäkuussa hallinto-oikeus antoi päätöksensä: Ismailin kristillinen vakaumus ei ole aito. Tälle väitteelle ei ole perusteita. Ismail on kertonut yksityiskohtaisesti uskostaan ja sen vaikutuksesta elämäänsä.

Hallinto-oikeus ei uskonut Ismailin olevan kristitty jo maahan tullessaan, koska hän oli lähtenyt kristillisen tilaisuuteen vasta kaksi kuukautta maahan saapumisensa jälkeen, kun One way mission -seurakunnan väki tuli häntä sinne kutsumaan. Kuka vieraassa maassa lähtisi vieraskieliseen hengelliseen tilaisuuteen tai ylipäänsä minnekään ilman kutsua ja heti paikalla?

Hallinto-oikeus katsoi Ismailin kääntyneen kristinuskoon ensimmäisen kielteisen turvapaikkahakemuksensa jälkeen laskelmallisesti, jotta hän saisi turvapaikan. Kuka ottaisi näin ison riskin, kun tietää, mitä siitä hänelle seuraa kotimaassa, jos pakkopalautetaan?    

Hallinto-oikeus näki ristiriidan siinä, että hän ilmoitti aiemmassa puhuttelussa, että Jeesus kosketti hänen sydäntään Syyriassa ja toisessa puhuttelussa kääntyneensä kristinuskoon silloin, kun otti kasteen. Ei siinä mitään ristiriita ole. Ismail selvitti pitkään Hallinto-oikeuden suullisessa kuulemisessa, että uskoon tulo on ollut hänelle prosessi, eikä hän pysty siksi sanomaan tarkkaa hetkeä milloin on kääntynyt kristityksi. Vaatimus kristinuskoon kääntymisen tarkasta ajankohdasta ei ole kristillisen opin mukainen.  

Hallinto-oikeuden mukaan Ismailin aktiivisuus seurakunnassa johtuu yhteisöllisyyden tavoittelusta. Yhteisöllisyys on kristinuskossa tärkeää, mutta kristittyjen yhteys on osa aitoa vakaumusta, ei sen vaihtoehto.

Hallinto-oikeus piti epätodennäköisenä, että Ismail tulisi kotimaassaan harjoittamaan kristinuskoa, ja väitti, että kristinuskon harjoittamatta jättäminen ei johtuisi vainon pelosta. Tuo on kaikki olettamusta.

Maahanmuuttoviraston mukaan hänen on turvallista palata Afganistaniin. Afganistanin viranomaisia ei kuitenkaan kiinnosta Maahanmuuttoviraston arvio Ismailin uskon aitoudesta.  ”Kristittyjen asema on Afganistanissa lähes yhtä huono kuin Pohjois-Koreassa. Pelkkä epäilys kääntymisestä kristityksi riittää Afganistanissa siihen, että suku tai viranomaiset voivat tappaa henkilön. Tämä alleviivaa sitä vastuuta, mikä turvapaikanhakijoiden päätöksiä käsittelevillä viranomaisilla on Suomessa, Open Doors Finland ry:n toiminnanjohtaja Miika Auvinen toteaa.” https://opendoors.fi/wp-content/uploads/2018/01/WWL-2018_tiedote_embargo100118.pdf

Uusimman Amnesty Internationalin raportin mukaan Afganistan ei ole turvallinen missään osassa maata. Hazara ja shiia -vähemmistöt ovat erityisesti alttiina vainolle ja iskuille, joita tekevät pääasiassa kapinalliset. Uskonnollisten vähemmistöjen edustajat voivat joutua pakkotyöhön tai teloitetuiksi. https://www.amnesty.org/en/countries/asia-and-the-pacific/afghanistan/report-afghanistan/  https://www.amnesty.org/download/Documents/ASA1168662017ENGLISH.PDf

Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki 26.6.2018 vuosikirjapäätöksen afgaani-hazara ‑nuorukaisesta, ja antoi tälle turvapaikan. Seuraavat seikat tässä Korkeimman oikeuden vuosikirjapäätöksessä ovat yhteneviä Ismailin tapauksen kanssa:  

Se katsoi, että hän shiia-hazara -vähemmistöön kuuluvana oli vaarassa. Sisäisen paon mahdollisuutta ei pidetty kohtuullisena, sillä nuorukaiselta puuttui verkosto. Ratkaisussa mainitaan myös, että Ranskan kansallinen turvapaikkatuomioistuin on maaliskuussa arvioinut mielivaltaisen väkivallan asteen Kabulissa yltävän tasolle, joka sellaisenaan merkitsisi turvapaikanhakijalle todellista uhkaa joutua kärsimään mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa. Ranskan kansallinen turvapaikkatuomioistuin noudatti siis ehdotonta palautuskieltoa, koska Suomesta olisi turvapaikanhakija voitu palauttaa Afganistaniin.                                     https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005735889.html

Ruotsi on keskeyttänyt pakkopalautukset Afganistaniin sen heikentyneen turvallisuustilanteen takia. Ruotsi on myös kutsunut Kabulin suurlähetystönsä henkilökunnan kotiin. https://yle.fi/uutiset/3-10050801/

 

3. Mitä kansainvälisiä sopimuksia rikotaan, jos Ismail palautetaan

Jos Ismail poistetaan maasta, viranomaiset rikkovat Suomen allekirjoittamiin kansainvälisiin sopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia ehdottomia palautuskieltosäännöksiä, jotka pitää ottaa huomioon myös käännyttämispäätöksissä ja niiden toimenpanossa. Palautuskieltoa koskevia säännöksiä on sisällytetty Geneven pakolaissopimukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Suomen perustuslakiin ja ulkomaalaislakiin.

Palautuskiellolla tarkoitetaan, ettei ketään saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Sen mukaan ketään ei saa palauttaa myöskään alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää alueelle, jolla hän joutuisi edellä mainitun kohtelun kohteeksi.  https://www.syrjinta.fi/documents/10181/36404/Eduskuntakertomus/68ed9230-62d6-4e4b-894b-9c4fa17fe104

 

4. Adressin luovutus Maahanmuuttoviraston johtajalle ja sisäministerille.

Ilmoitamme ajan myöhemmin.   


Kaisa Varonen Kouvola    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi


TAI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista sivustollamme. Adressin tekijä näkee kaikki antamasi tiedot.

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.
Facebook
Tulisiko lakko-oikeutta rajoittaa?