ITSENÄISYYDEN, KANSANVALLAN, IHMISOIKEUKSIEN PUOLESTA

Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#1

17.11.2006 10:55

Arvoisa Kansalaisadressin Allekirjoittaja

Hyvä Lukija

Tätä kirjoitettaessa (aamulla perjantaina 17.11.2006) tämän kansalaisadressin allekirjoituksia on kertynyt yhteensä jo 243. Se on merkittävä määrä ihmisiä, jotka ovat ottaneet kantaa Suomelle ja kansalaisille elintärkeään asiaan.

Haluan osaltani jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia allekirjoittajia arvokkaasta panoksesta yhteisen asian hyväksi.

Työ ei ole vielä tehty. Adressi pidetään avattuna allekirjoituksia varten siihen saakka, kunnes kevään 2007 eduskuntavaalit on toimitettu.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa toimitetaan 7.-13.3. ja ulkomailla 7.-10.3.2007. Varsinainen vaalipäivä on 18.3.2007. Eli ainakin siihen asti riittää jännitettävää.

Olisin iloinen, jos Sinä, Arvoisa Allekirjoittaja, veisit osaltasi eteenpäin viestiä tästä allekirjoitusmahdollisuudesta.

Yhteisvastuun ajatuksin

Tapio Kuosma

(adressin tekijä)



Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#2

20.11.2006 11:24

Moni muistanee lakialoitteen Euroopan unionin perustuslakia koskevasta neuvoa-antavasta kansanäänestystä (Lakialoite 11/2005 vp). Lakialoitteen allekirjoitti 50 kansanedustajaa eli neljännes (= 25 %) edustajista. He olivat sitä mieltä, että kansalaisia on asiassa kuultava.

Eduskunnasta saamani 16.11.2006 saamani tiedon mukaan EU:n perustuslakisopimus on tarkoitus ratifioida eduskunnassa joulukuun 2006 alussa. Ulkoasiainvaliokunta valmistelee asiasta mietinnön, jonka on tarkoitus valmistua 29.11.2006. Asia tulee sen jälkeen täysistuntoon. Lopullista päivää äänestyksistä ei ole vielä lyöty lukkoon.

Olennaista asiassa on, että Euroopan perustuslakisopimus on nyt tarkoitus ratifioida kansalaisia kuulematta. Näin siitä huolimatta, että oman perustuslakimme mukaan "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle" (Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentti). Kansaa edustaa eduskunta, mutta itse valtiovalta kuuluu kansalle.

Tapio Kuosma
*
Laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien sopimusta Euroopan unionin perustuslaista

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskien Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten neuvottelemaa sopimusta Euroopan unionin perustuslaista. Aloitteen mukaan kansanäänestys järjestettäisiin 21.5.2006.

ALOITTEEN PERUSTELUT

1. Yleistä kansanäänestyksen tarpeellisuudesta käytyyn keskusteluun

Sopimuksessa Euroopan unionin perustuslaista viitataan EU:n kaksoislegitimiteettiin: "Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni...". Kansalaisilla voidaan katsoa siis olevan keskeinen osa perustuslain hyväksymisessä. Kansalaisten tahdon ilmenemisen kannalta on tärkeää, että myös Suomessa kansalaiset saavat ilmaista oman kantansa perustuslakiin kansanäänestyksessä.

Ne tahot, joiden mielestä kansanäänestystä ei tarvita, ovat korostaneet perustuslakisopimuksen teknistä luonnetta eli sitä, että asiakirja vain kokoaa yksiin kansiin nykyisin hajallaan perustamissopimuksissa ja EY:n tumioistuimen oikeuskäytännössä olevan perustuslaillisen oikeussäädösaineiston. Monet EU-oikeuden asiantuntijat ovat todenneet, että perustuslakisopimukseen sisältyy nykyisten oikeudellisten ainesten lisäksi myös aidosti uusia elementtejä, joiden myötä EU:n toimivalta laajenee, EU:n toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä muuttuu ja kansalaisten oikeusasema kehittyy. Nämä muutokset vaikuttaisivat asiantuntijoiden mukaan myös EU:n perusluonteeseen ja jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteisiin, joten väite, että EU:n perusluonne ei muutu, ei ole kiistaton. Eurooppalaisessa keskustelussa EU:n perustuslaki nähdään virstanpylväänä ja uuden alkuna eikä pelkkänä sopimusmuutoksena muiden sopimusmuutosten välissä. Tämä on ilmaistu esimerkiksi EU:n tulevaisuuskonventtia evästäneessä Laekenin huippukokouksessa (2001), jonka julistuksessa EU:n todettiin olevan tienhaarassa.

Kansanäänestystä tarpeettomana pitävät tahot väittävät, että uusi perustuslaki ei itse asiassa muuta mitään, vaan ainoastaan kerää kaikki vanhat aikanaan jo hyväksytyt sopimukset yksiin kansiin, ja että se ainoastaan selkeyttää kuvaa Euroopan unionista. Kansanäänestystä vastustetaan ajatuksella, että vuoden 1994 kansanäänestyksen antama valtakirja riittää myös EU:n perustuslakisopimuksen hyväksymiseen.

Kansanäänestyksen tarpeellisuutta punnittaessa vaa'assa ei ole pelkästään uuden perustuslain teksti verrattuna Maastrichtin sopimukseen, johon Suomi vuonna 1994 liittyi, vaan kaikki ne muutokset, joita on tapahtunut tai tapahtumassa vuoden 1994 kansanäänestyksen jälkeen. Tällaisia jo toteutuneita ja toteutumassa olevia muutoksia ovat muun muassa EU:n toimivallan vahvistuminen rikosoikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä. Lisäksi puolustuspolitiikassa tapahtuvista toimivallan muutoksista tullaan varmasti vielä keskustelemaan paljon.

Kansanäänestystä on vastustettu ja pidetty riskialttiina myös siitä syystä, että perustuslakisopimusta on pidetty liian hankalana ja monimutkaisena kansalaisten ymmärtää. Vaikka sopimuksen yksityiskohtainen omaksuminen voikin olla vaikeaa, on sen pääkohtien ymmärtäminen aivan mahdollista. Tämä vaatii vain, että esimerkiksi poliittiset päättäjät näkevät riittävästi vaivaa avatakseen sopimuksen ydinkohdat ymmärrettävällä tavalla. On muistettava, että EU:n perustuslain hyväksymisen jälkeen tulevaisuudessa kaikki meitä koskevat suuret kysymykset ratkaistaan EU:n puitteissa. Kansanäänestyksessä ei ole tarkoitus äänestää perustuslakisopimuksen juridisista yksityiskohdista, vaan Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeistä kysymyksistä, sopimuksen sisältökokonaisuudesta, siitä, haluammeko olla mukana siinä, millaiseksi tämä sopimus mutta myös aikaisemmat liittymisen jälkeiset muutokset ovat EU:ta rakentamassa. Kun vuonna 1994 kansalaiset joutuivat äänestämään unioniin liittymisestä asiantuntijalausuntojen pohjalta, nyt kansalaisilla on jo kymmenen vuoden kokemus siitä, mitä EU:ssa eläminen on tarkoittanut ja miten EU-jäsenyys on vaikuttanut arkielämään. Miksi suomalaiset sitä paitsi olisivat kyvyttömämpiä lausumaan asiasta kantansa kuin esimerkiksi ranskalaiset tai tanskalaiset?

EU:n perustuslakikansanäänestyksen tarpeettomuutta on perusteltu sillä, että Suomessa kansainväliset sopimukset käsittelee ja hyväksyy yleensä eduskunta. EU-asiat eivät ole nousseet keskeisiksi vaaliteemoiksi eduskuntavaaleissa. Kansalaiset eivät ole eduskuntavaaleissa ottaneet kantaa Euroopan unionin laajenemiseen eivätkä integraation syvenemiseen. EU:n perustuslain hyväksyminen ei myöskään edellytä kansalaisten suoraan valitseman Euroopan parlamentin myötävaikutusta. Näin Suomessa äänioikeutetut eivät ole ottaneet missään käydyssä vaalissa suorasti tai epäsuorasti kantaa EU:n integraation syvenemiseen. Mielestämme tämä demokratiavaje pitää korjata.

Perustuslain laatimisen yksi lähtökohta on ollut lähentää unionia kansalaisiin. Esimerkiksi Euroopan parlamenttivaalien äänestysprosentti eri puolilla Eurooppaa kertoo karua kieltään syvästä kuilusta EU:n ja sen kansalaisten välillä. Esimerkiksi Suomessa äänestysprosentti on ollut viimeksi järjestetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa vain hieman yli 40 % (2004) ja 30 % (1999). Lakialoitteen allekirjoittajien mielestä kansanäänestys on yksi tapa lisätä keskustelua Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeistä kysymyksistä. Se on myös hyvä tapa lähentää unionia ja sen kansalaisia toisiinsa. Tästä on näyttöä myös vuoden 1994 EU-kansanäänestyksessä, jossa yli 70 % äänioikeutetuista suomalaisista ilmaisi kantansa. Ilman kansanäänestystä EU pysyy edelleen kansalaisille vieraana poliittisen eliitin hankkeena. Lakialoitteen allekirjoittajien mielestä Euroopan unionin ja tiivistyvän integraation hyväksyttävyys voidaan mitata ja toteuttaa EU:n perustuslakia koskevan kansanäänestyksen avulla. Kansalaisten ja päätöksenteon lähentäminen ei onnistu, jos kansalaiset jätetään perustuslain hyväksymisprosessin ulkopuolelle. Kansalaiskeskustelua perustuslaista ei saada aikaan, elleivät ihmiset keskustelun jälkeen pääse myös itse päättämään siitä, mitä mieltä he perustuslaista ovat. Päättäjien on myös kunnioitettava kansan vaaleissa julkilausumaa mielipidettä.

Suomen perustuslain 53 §:n mukaan maassamme voidaan järjestää kansanäänestys. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty vain kahdesti, Euroopan unioniin liittymisestä vuonna 1994 ja alkoholin kieltolain kumoamisesta vuonna 1931. Lakialoitteen allekirjoittajien mielestä suorat kansanäänestykset vahvistavat demokratiaa ja sen toimintaa. Kansanäänestys ei ole edustuksellisen demokratian kanssa kilpaileva vaan sitä täydentävä vaihtoehto. Suora demokratia sopii hyvin edustuksellisen demokratian rinnalle.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta korosti demokratian vahvistamista ja päätöksenteon hyväksyttävyyttä suositellessaan vuonna 1994 kansanäänestyksen järjestämistä Suomen liittymissopimuksesta. Lisäksi syksyllä 2003 perustuslakivaliokunta lausui (PeVL 7/2003 vp ), että kansanäänestystä arvioitaessa on otettava huomioon, että uudella sopimuksella varta vasten tavoitellaan perustuslaille ominaisia syvällisiä vaikutuksia. Se myös totesi, että kansanäänestysmenettelyssä kampanjointi voi lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta. Lausunnossa todetaan, että sopimuksen on nimenomaisen maininnan mukaisesti tarkoitus ilmentää Euroopan kansalaisten tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, joten samankaltaiset legitimiteettinäkökohdat, jotka Suomessa liitettiin vuoden 1994 kansanäänestykseen, ovat nyt asiaan kuuluvia unionin tasolla.

Myös Euroopan parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta suosittaa mietinnössään (10.9.2003) jäsenvaltioita järjestämään perustuslaillisesta sopimuksesta kansanäänestyksen. Lisäksi valtaosa EU:n perustuslaillista sopimusta valmistelleen konventin jäsenistä on puoltanut ajatusta siitä, että sopimuksesta järjestettäisiin kansanäänestys kaikkialla EU:n alueella.

2. Perustuslakivaliokunta puolsi kansanäänestystä liittymissopimuksen hyväksymismenettelyssä vuonna 1994

Perustuslakivaliokunta arvioi kansanäänestysten merkitystä vuonna 1994, kun Suomi oli liittymässä Euroopan unioniin. Valiokunta totesi tuolloin, että valtiollisen järjestelmämme perusteena on edustuksellinen kansanvalta, mutta edustuksellista järjestelmää on mahdollista täydentää välittömän demokratian keinoin kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi ja näin saatetaan lisätä koko valtiojärjestelmän ja sen päätösten hyväksyttävyyttä. Kansanäänestyksen nähtiin tarjoavan myös kansanedustajien kannalta käyttökelpoisen keinon selvittää äänestäjien mielipiteet jossakin ongelmallisessa asiassa (PeVM 3/1994 vp - HE 109/1994 vp ).

3. Miten perustuslailinen sopimus muuttaa EU:ta?

Perustuslakisopimuksen merkitystä ei tule vähätellä. Sopimus ei pelkästään kokoa yksiin kansiin eri perustamissopimuksia ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Sopimuksella tavoitellaan myös perustuslaille ominaisia syvällisempiä ja perustavan laatuisia vaikutuksia, EU:n läpinäkyvyyden ja hyväksyttävyyden lisäämistä sekä EU:n lähentämistä kansalaisiin.

Perustuslakisopimukseen sisältyy perustuslaillisen normiaineksen lisäksi myös uusia elementtejä. Euroopan unionin toimivalta laajenee, EU:n toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä muuttuu sekä kansalaisten oikeusasema kehittyy. Näillä on vaikutuksensa aina EU:n perusluonteeseen ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksen perusteisiin asti.

Uudessa perustuslaissa pilarijako poistuu EU:n toimivallan rajoitteena eli ulkoasiat sekä oikeus- ja sisäasiat saatetaan lainsäädäntömenettelyn piiriin. Tämä tarkoittaa EU:n toimivallan merkittävää vahvistumista esimerkiksi rikosoikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä. Näin EU ulottaa vaikutuksensa myös kansallisten oikeusjärjestysten perinteisiin ydinalueisiin. Perustuslakisopimus myös lisää selvästi määräenemmistön käyttöä neuvostossa ja kasvattaa Euroopan parlamentin valtaa yhteispäätösmenettelyä laajentamalla. Lisäksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan eli eräänlaisen EU-presidentin viran ja ulkoministerin viran perustaminen merkitsee myös osaltaan EU:n toimivallan kasvua jäsenvaltioihin nähden. Samoin vaikuttaa EU:n komission ja tuomioistuimen aseman vahvistuminen. EU:n puolustusyhteistyöhön osallistuminen ja turvatakuiden hyväksyminen rajoittavat Suomen puolustuspoliittista asemaa, mikä on EU:n uuteen perustuslakiin sisältyvä merkittävä periaatteellinen muutos.

Voidaankin todeta, että Euroopan unionin luonne on muuttunut alkuperäisestä talousyhteisöstä vähittäin yhä poliittisempaan suuntaan, ja EU vaikuttaa jäsenmaiden kansalaisten arkeen yhä konkreettisemmin ja moninaisemmin tavoin. Uusi perustuslaki siirtää päätösvaltaa lisää kansalta unionille. Esityksen toteutuessa EU-lainsäädäntö tulee ulottumaan muun muassa nykyisen kansallisen oikeusjärjestyksen ydinalueille, kuten rikoslakiin. Muutos on iso, joten on luonnollista, että ihmisiltä kysytään siihen lupa.

4. Kansanäänestykset muualla

Nykytietojen mukaan EU:n perustuslaista järjestetään kansanäänestys ainakin Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Tanskassa ja Puolassa. Noin puolet EU:n kansalaisista saa mahdollisuuden vaikuttaa EU:n perustuslain hyväksymiseen. Näiden lisäksi kansanäänestyksen järjestäminen on erittäin todennäköistä Belgiassa, Tsekin tasavallassa ja Portugalissa. Parhaillaan jopa Saksassa hallitus on antamassa liittopäiville esityksen perustuslain muuttamisesta niin, että liittovaltion tason kansanäänestykset tulisivat mahdollisiksi. Voidaankin todeta, että kansanäänestys järjestetään varmasti tai erittäin todennäköisesti suurimmassa osassa vanhoja EU15-maita, joiden joukossa on myös suuri osa EU:n vaikutusvaltaisimpia maita. Suomen pääministeri Vanhasen ilmoituksen mukaan Suomi ei lukeudu näiden maiden joukkoon.

5. Aloitteen yksityiskohtaiset perustelut

Lakiehdotuksessa esitetään säädettäväksi laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien Suomen kantaa Eurooppa-neuvoston 18.6.2004 Brysselissä hyväksymään ehdotukseen sopimukseksi Euroopan perustuslaista. Esityksemme mukaan äänestys toimitettaisiin sunnuntaina 21 päivänä toukokuuta 2006. Äänestäjien vastattavaksi esitettäisiin seuraava kysymys: "Tuleeko Suomen hyväksyä sopimus Euroopan perustuslaista neuvotellun sopimuksen mukaisesti?". Äänestäjän tulisi vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".

Valtioneuvoston hyväksymässä tiedotteessa selostettaisiin Euroopan unionin perustuslaillisen sopimuksen sisältöä ja merkitystä sekä todettaisiin, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Tiedote toimitettaisiin kaikille, joille toimitetaan ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatettaisiin muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville.

Vuoden 2006 valtion talousarvioon tulee ottaa määräraha avustuksiksi eri vaihtoehdoista tiedottamisen tukemiseen. Avustukset myöntäisi valtioneuvoston kanslia.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien sopimusta Euroopan unionin perustuslaista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -menettely

Suomen liittymisestä sopimukseen Euroopan unionin uudeksi perustuslaiksi toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys 21 päivänä toukokuuta 2006.

Kansanäänestyksessä noudatetaan menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annettua lakia (571/1987), jollei jäljempänä toisin säädetä.

2 §
Ennakkoäänestys

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen äänestyspäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen äänestyspäivää. Postin tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja Suomen edustustoissa ennakkoäänestys voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kestää lyhemmänkin ajan.

Kotiäänestys tulee toimitttaa aikaisintaan 11. päivänä ja viimeistään 5. päivänä ennen äänestyspäivää. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään 12. päivänä ennen äänestyspäivää.

3 §
Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot

Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suomen hyväksyä sopimus Euroopan unionin perustuslaista neuvotellun sopimuksen mukaisesti?" Äänestäjän tulee vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".

4 §
Äänestyslippu

Kansanäänestyksessä käytetään yhtä äänestyslippua. Se painetaan valkealle paperille, sen on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, siitä on selvästi käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilyminen.

Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsikko, jossa mainitaan, että äänestyslippua käytetään 21.5.2006 toimitettavassa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Suomen liittymisestä sopimukseen Euroopan unionin uudesta perustuslaista. Äänestyslipun taitekohdan oikealle puolelle painetaan 3 §:ssä mainittu kysymys ja sanat "KYLLÄ" ja "EI" sekä kumpaakin vastausvaihtoehtoa varten ruutu siten sijoitettuna, että ruudun sijoituksesta selvästi käy ilmi, kumpaa vastausvaihtoehtoa se tarkoittaa. Äänestyslippuun painetaan vielä ohje äänestysmerkinnän tekemisestä.

Äänestyslipussa käytetään suomen ja ruotsin kieltä.

5 §
Äänestäminen

Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti (X) jompaankumpaan äänestyslipussa olevista ruuduista.

Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädetään äänestäjän mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista.

6 §
Äänestyslipun mitättömyys

Sen lisäksi, mitä vaalilain (714/1998) 85 §:n 1 momentin 1-4 ja 6 kohdassa säädetään, on äänestyslippu mitätön, jos äänestysmerkintä on tehty kumpaankin äänestyslipussa olevaan ruutuun tai jos sitä ei ole tehty lainkaan taikka jos se on niin epäselvä, ettei siitä käy ilmi, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut.

Äänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, ei ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua tällaisen merkinnän johdosta mitättömänä.

7 §
Äänestyksen tuloksen vahvistaminen

Vaalipiirin vaalipiirilautakunta vahvistaa äänestyksen tuloksen vaalipiirissä 3. päivänä äänestyksen jälkeen pidettävässä kello 18 alkavassa kokouksessa ja ilmoittaa tuloksen heti Helsingin kaupungin vaalipiirin vaalipiirilautakunnalle. Saatuaan kaikkien vaalipiirien vaalipiirilautakunnilta tiedon äänestyksen tuloksesta vaalipiirissä Helsingin kaupungin vaalipiirin vaalipiirilautakunta vahvistaa äänestyksen tuloksen koko maassa 4. päivänä äänestyksen jälkeen pidettävässä kello 12 alkavassa kokouksessa.

8 §
Tiedottaminen ja sen tukeminen

Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa selostetaan Euroopan unionin perustuslain keskeistä sisältöä ja jossa todetaan, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Tiedote toimitetaan niille, joille lähetetään ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatetaan muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville. Tiedote voidaan toimittaa ilmoituskortin ja -kirjeen yhteydessä.

Valtion vuoden 2006 talousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha on jaettava harkinnanvaraisina avustuksina tasapuolisesti eri vaihtoehtoja sekä kummankin vaihtoehdon vaikutuksia koskevan tiedottamisen tukemiseen.

Avustukset myöntää valtioneuvoston kanslia.

9 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.

Valtioneuvoston kanslia antaa tarkemmat määräykset ja ohjeet 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten tarkemmista jakoperusteista sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta.

10 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
_______________

Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2005
[1] Arja Alho /sd
Petri Neittaanmäki /kesk
Suvi-Anne Siimes /vas
Heidi Hautala /vihr
Toimi Kankaanniemi /kd
Timo Soini /ps
Rosa Meriläinen /vihr
Lauri Oinonen /kesk
Mikko Alatalo /kesk
[10] Esko Ahonen /kesk
Seppo Lahtela /kesk
Unto Valpas /vas
Lasse Hautala /kesk
Hannu Hoskonen /kesk
Sinikka Hurskainen /sd
Liisa Jaakonsaari /sd
Erkki Pulliainen /vihr
Oras Tynkkynen /vihr
Jyrki Kasvi /vihr
[20] Tuija Brax /vihr
Irina Krohn /vihr
Kirsi Ojansuu /vihr
Anni Sinnemäki /vihr
Ulla Anttila /vihr
Janina Andersson /vihr
Osmo Soininvaara /vihr
Tarja Cronberg /vihr
Leena Rauhala /kd
Jukka Vihriälä /kesk
[30] Sari Essayah /kd
Esko-Juhani Tennilä /vas
Mikko Kuoppa /vas
Erkki Virtanen /vas
Iivo Polvi /vas
Mikko Immonen /vas
Martti Korhonen /vas
Matti Kauppila /vas
Matti Kangas /vas
Anne Huotari /vas
[40] Annika Lapintie /vas
Outi Ojala /vas
Kari Uotila /vas
Veijo Puhjo /vas
Minna Sirnö /vas
Pentti Tiusanen /vas
Markus Mustajärvi /vas
Jaakko Laakso /vas
Raimo Vistbacka /ps
Mikko Elo /sd
[50] Tony Halme /ps
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#3

21.11.2006 10:56

Roomassa 29.10.2004 allekirjoitetun Euroopan perustuslakisopimuksen (sopimus Euroopan perustuslaista) I-1 artiklan 1 kohdan mukaan "[t]ällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni (...)".

Mainitussa sopimuksessa annetaan siis ymmärtää, että sanottu perustuslaki ilmentää muun muassa 'Euroopan KANSALAISTEN tahtoa'. Tästä huolimatta meillä Suomessa hallitus on päättänyt hankkia sopimukselle ratifioinnin kansalaisia kuulematta. Mitä on sanottava hallituksesta, joka ei rohkene kysyä kansalaisten mielipidettä näin tärkeässä asiassa?

Tosiasiaksi jää, että meillä Suomessa nyt kysymyksessä oleva 'Euroopan perustuslaki' ei ilmennä Suomen kansalaisten tahtoa. Se ei voi tuota tahtoa ilmentää, koska kansalaisilta ei ole asiaa kysytty. Meillä kyseinen perustuslaki ilmentääkin ainoastaan poliittisen eliitin tahtoa. Tuon tahdon takana piilee tietysti taloudellisen eliitin tahto, jota poliittisen eliitin tahto ilmentää.

Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#4

22.11.2006 21:00

29.10.2004 ALLEKIRJOITETUN EUROOPAN PERUSTUSLAKISOPIMUKSEN ONGELMALLISUUDESTA JA RISTIRIITAISUUDESTA SUOMEN PERUSTUSLAIN VALTIOLLISTA TÄYSIVALTAISUUTTA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN KANSSA

Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaan ”[v]altiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Valtiovalta ei siis kuulu eduskunnalle vaan kansalle.

Perustuslain 1 §:n 1 momentin mukaan ”Suomi on täysivaltainen tasavalta”. Perustuslain 3 §:ssä säädetään valtiovallan eli valtiollisten tehtävien jaosta lainsäädäntövaltaan, hallitusvaltaan ja tuomiovaltaan. Valtiollinen täysivaltaisuus tarkoittaa, ettei valtiovalta ole miltään osin alistettu vieraan vallan, vieraan valtiovallan, alaiseksi.

29.10.2004 allekirjoitetun Euroopan perustuslakisopimuksen I-6 artiklan mukaan ”[t]ämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden”. Perustuslakisopimuksen mainittu määräys (I-6 artikla) Euroopan unionin oikeuden etusijasta on muodollisesti uusi. On selvää, että kyseinen artikla rajoittaa Suomen valtiollista täysivaltaisuutta.
Mainitun Euroopan perustuslakisopimuksen I-12 artiklan 4 kohdan mukaan ”[u]nionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mihin kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely”. Saman sopimuksen I-16 artiklan 1 kohdan mukaan ”[u]nionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen”. I-16 artiklan 2 kohdassa määrätään: ”Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksetta unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lojaaliuden ja keskinäisen yhteisvastuun hengessä sekä kunnioittavat unionin toimintaa tällä alalla. Ne pidättäytyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai voivat heikentää sen tehokkuutta.”

On selvää, että Euroopan perustuslakisopimuksella perustettavan uuden Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee käytännössä Suomen oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan syrjäytymistä ja siten valtiollisen täysivaltaisuuden rajoitusta.

Etusijaperiaatteen soveltamisalan laajeneminen Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä rikosoikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloille merkitseekin valtion täysivaltaisuuden uutta voimakasta rajoitusta.

Niin kutsutun pilarijaon purkamisen seurauksena Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta laajenee (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan nähden) III-377 artiklassa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kattamaan myös rikosoikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön. Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksestä voi johtua jäsenvaltiolle velvollisuus muuttaa lainsäädäntöään (III-362 artikla). Tuomioistuimen toimivallan mainitunlainen ulottaminen jäsenvaltion täysivaltaisuuden kannalta varsin keskeiselle politiikka-alalle merkitseekin valtiollisen täysivaltaisuuden huomattavaa rajoitusta.

Perustuslakisopimuksen III-274 artikla mahdollistaa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen. Virastolla on artiklan 2 kohdan perusteella toimivalta tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa syytteeseen rikosten tekijät ja niihin osalliset. Virasto toimii syyttäjän tehtävissä tällaisia tekoja koskevissa rikosasioissa jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa. Syyttäjän tehtävässä on kysymys sellaisesta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä, jonka osoittaminen muulle kuin kansalliselle viranomaiselle on ristiriidassa perustuslain valtion täysivaltaisuutta ja syyttäjälaitosta koskevien 1 ja 104 §:n säännösten kanssa.

Perustuslakisopimus sisältää määräyksen (IV-444 artiklan 3 kohta), jonka nojalla yhdenkin jäsenvaltion kansallinen parlamentti voi kuuden kuukauden kuluessa aloitteesta tiedon saatuaan ilmoittaa vastustavansa aloitetta Eurooppa-neuvoston päätökseksi sopimuksen tarkistamisesta. Tällöin sopimusta ei voida muuttaa yksinkertaisessa tarkistusmenettelyssä. Mainittu seikka on merkityksellinen valtion täysivaltaisuuden kannalta. Yleisissä ja kattavissa määräyksissä on kuitenkin kysymys toimivallasta muuttaa perustuslakisopimusta muussa kuin perustuslain 93-95 §:ssä säädetyssä menettelyssä, minkä vuoksi sopimus on näiltä osin vastoin perustuslain säännöksiä kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta ja muodostuu siten viime kädessä ongelmalliseksi myös valtion täysivaltaisuuden näkökulmasta.

Euroopan perustuslakisopimuksen III-422 artiklan mukaan yksimielinen ministerineuvosto voi tiiviimmän yhteistyön aloilla päättää siirtyä tekemään päätöksiä määräenemmistöllä sekä käyttämään tavanomaista lainsäätämisjärjestystä erityisen säätämisjärjestyksen sijasta. Neuvoston päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluvat tällöin vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltiota edustavat neuvoston jäsenet. Soveltamisalaltaan varsin yleinen valtuus on ristiriidassa Suomen perustuslain säännösten kanssa valtion täysivaltaisuudesta sekä kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.

Eurooppapuitelailla voidaan perustuslakisopimuksen III-270 artiklan 2 kohdan perusteella säätää vähimmäissäännöistä tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi rajat ylittävissä rikosasioissa. Vähimmäissäännöt voivat koskea mainitussa sopimuskohdassa lueteltujen asioiden lisäksi "muita rikosasioiden käsittelyn erityisiä osatekijöitä", jotka neuvosto määrittelee yksimielisellä eurooppapäätöksellä saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän. Samankaltainen valtuutus sisältyy perustuslakisopimuksen III-271 artiklan 1 kohtaan. Eurooppapuitelailla voidaan sen mukaan säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyn vähimmäissäännöistä sopimuskohdassa erikseen luetelluilla erityisen vakavan rajat ylittävän rikollisuuden aloilla. Rikollisuuden muutosten perusteella neuvosto voi eurooppapäätöksellä määritellä myös muita rikollisuuden aloja luettaviksi artiklan soveltamisalaan.

Perustuslakisopimuksen III-270 ja III-271 artiklojen määräykset neuvoston oikeudesta päättää unionin toimivallan laajuudesta verraten keskeisillä oikeudenaloilla muodostuvat artiklojen yleispiirteisyyden takia varsin väljiksi ja ovat siten ongelmallisia myös kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevien Suomen perustuslain säännösten näkökulmasta.

Eurooppa-neuvosto voi III-274 artiklan 4 kohdan perusteella laajentaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltuuksia yksimielisellä eurooppapäätöksellä ensinnäkin niin, että virasto voi toimia myös rajat ylittävän vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Viraston tutkinta- ja syytteeseenpanovaltuudet voidaan lisäksi ulottaa myös useita jäsenvaltioita koskevien vakavien rikosten tekijöihin ja osallisiin. Määräyksessä on kysymys Eurooppa-neuvoston mahdollisuudesta laajentaa unionin toimivaltaa merkittävän julkisen vallan käyttämiseksi jäsenvaltiossa. Tällainen valtuutus on ristiriidassa valtion täysivaltaisuutta samoin kuin kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamista koskevien perustuslain säännösten kanssa.

Edellä selostettu ei ole tyhjentävä katsaus 29.10.2004 allekirjoitetun Euroopan perustuslakisopimuksen ongelmallisuudesta ja ristiriitaisuudesta Suomen perustuslain valtiollista täysivaltaisuutta koskevien säännösten kanssa. Katsaus joka tapauksessa osoittanee kiistattomasti, että voimaan saatettuna mainittu sopimus rajoittaa Suomen valtiollista täysivaltaisuutta varsin merkittävällä tavalla.

29.10.2004 allekirjoitetun Euroopan perustuslkaisopimuksen ratifioiminen kansalaisia kuulematta on vastoin Suomen perustuslain kirjainta ja henkeä. On valitettavaa, ettei maamme hallituksella ja muulla poliittisella eliitillä ole rohkeutta kuulla ja kuunnella kansaa, valtiovallan haltijaa, näin tärkeästä kysymyksestä.

Tapio Kuosma
oikeustieteen lisensiaatti
(Espoon Kirjailijat ry:n ja Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen)
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#5

23.11.2006 12:04

EUROOPAN UNIONIN PERUSTUSLAKI – HEIDÄN ITSENSÄ KUVAAMANA

”The EU Constitution is the birth certificate of the United States of Europe.” (työsuomennos: EU:n perustuslaki on Euroopan yhdysvaltojen syntymätodistus.) - Hans Martin Bury, the German Minister for Europe, debate in the Bundestag, Die Welt, 25 February 2005

"The Constitution is the capstone of a European Federal State. " (Perustuslaki on Euroopan liittovaltion päällyskivi.) - Guy Verhofstadt, Belgian Prime Minister, Financial Times, 21st June 2004

"Our constitution cannot be reduced to a mere treaty for co-operation between governments. Anyone who has not yet grasped this fact deserves to wear the dunce's cap. " (Meidän perustuslakiamme ei voida luokitella pelkäksi hallitusten väliseksi yhteistyösopimukseksi. Jokainen, joka ei vielä ole tätä tosiseikkaa käsittänyt, ansaitsee kantaa narrin hiippaa.) - Valéry Giscard d'Estaing, President of the EU Convention, speech in Aachen accepting the Charlemagne Prize for European integration, 29th May 2003

"We have sown a seed... Instead of a half-formed Europe, we have a Europe with a legal entity, with a single currency, common justice, a Europe which is about to have its own defence. " (Me olemme kylväneet siemenen... Puolinaisen Euroopan asemesta meillä on Eurooppa, jolla on oikeushenkilöys, yksi ainoa valuutta, yhteinen oikeus, Eurooppa, joka on saamassa oman puolustuksen.) - Valery Giscard d'Estaing, President of the EU Convention, presenting the final draft of the EU Constitution, 13th June 2003

"I am logically in favour of a referendum. It would be the only legitimate way." (Olen loogisesti kansanäänestyksen kannalla. Se olisi ainoa legitiimi tapa.) - Jacques Chirac, French President, EU Thessaloniki Summit - 21st-22nd June 2003

"The European Union is a state under construction." (Euroopan unioni on rakenteilla oleva valtio.) - Elmar Brok, Chairman of the European Parliament’s Committee on Foreign Affairs

"Creating a single European state bound by one European Constitution is the decisive task of our time." (Yhden ainoan sellaisen eurooppalaisen valtion luominen, jota sitoo yksi Euroopan perustuslaki, on aikamme ratkaiseva tehtävä.) - German Foreign Minister Joschka Fischer, The Daily Telegraph, 27 December 1998

(työsuomennokset ovat allekirjoittaneen käsialaa)
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#6

01.12.2006 23:18

Perjantaina 1. joulukuuta 2006 kansalaisadressimme on saavuttanut merkittävän rajapyykin: 400 allekirjoituksen raja on ylitetty !

Tähänastinen tulos on mieltä lämmittävä; onhan menossa vasta 21. allekirjoituspäivä.

Työ jatkuu.

Sydämellinen kiitos kaikille allekirjoittaneille.

Tapio Kuosma

(adressin tekijä)
Joona Kellomäki
Kuopio

#7

05.12.2006 22:15

Tota, tää kommentit on tarkoitettu lähinnä kommentoimiseen, ei blogiksi, mutta kyllä allekirjoitan. ☺
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#8

05.12.2006 22:42

Hyvä Joona Kellomäki,

Kommenttina allekirjoitukseesi haluan adressin tekijänä esittää Sinulle kiitokseni.

Eduskunta on tiistaina 5.12.2006 hyväksynyt Euroopan unionin perustuslakisopimuksen äänin 125-39. Äänestys oli mielestäni tiukempi kuin etukäteen saattoi aavistella.

EI-äänensä antoivat seuraavat edustajat:

1 Essayah / kd
2 Hemmilä / kok
3 Hoskonen / kesk
4 Immonen / vas
5 Kallis / kd
6 Kangas / vas
7 Kankaanniemi / kd
8 Kauppila / vas
9 Korhonen / vas
10 Koskinen / sd
11 Kuoppa / vas
12 Kuosmanen / kok
13 Kurvinen / kok
14 Kärkkäinen / kd
15 Laakso / vas
16 Lahtela / sd
17 Lamminen / kok
18 Lapintie / vas
19 Mustajärvi / vas
20 Neittaanmäki / kesk
21 Polvi / vas
22 Puhjo / vas
23 Pulliainen / vihr
24 Rajala / kok
25 Rauhala / kd
26 Räsänen / kd
27 Rönni / sd
28 Salo / kok
29 Sirnö / vas
30 Soini / ps
31 Tennilä / vas
32 Tiusanen / vas
33 Uotila / vas
34 Valpas / vas
35 Vihriälä / kesk
36 Vilkuna / kesk
37 Virtanen / vas
38 Virén / kok
39 Vistbacka / ps

Toivotan kaikille allekirjoittajille Iloista Itsenäisyyspäivää! Näyttää vahvasti siltä, että Itsenäisyyden ja Täysivaltaisuuden aate on yhä hengissä.

jorma greijus
Vantaa

#9

06.12.2006 16:51

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille allekirjoittaneille. Hienoa että Suomen puolta vielä pidetään. Oikein hävettää että eduskunta ajoitti eu'n perustuslakiäänestyksen itsenäisyyspäivää edeltävälle päivälle. Toivottavasti illan juhliin aikovat ymmärtävät joko boikotoida juhlaa tai sitten antaa julkilausuman eduskunnan laittomuuksista.
Mutta vielä toivotan hyvää ja rauhallista juhlaa itsekullekin kun "roistot ovat par'aikaa linnassa"
Asko Kervinen
Hamina

#10

09.12.2006 18:10


Suomalaiset haluavat vaikuttaa tärkeisiin päätöksiin, mutta alistuvat liian helposti poliittisen vallan oikeassa olemiseen. Niin tapahtuu tämän Euroopan perustuslakisopimuksen ratifioimisenkin suhteen.
Uskoisin, että Suomen hallitus ja sen poliittinen kerma kuuntelee kansan tahtoa huomattavasti herkemmällä korvalla, mitä enemmän vastustusta on havaitavissa. Adressi on yksi keino vaikuttaa tähän kansalaisten tahdon mitätöintiin, jota maamme "viisaat asiantuntijat" pitävät oikeutenaan.
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#11

11.12.2006 11:19

Sunnuntaina 10. joulukuuta vietettiin Ihmisoikeuksien päivää. (Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen juuri joulukuun 10. päivänä vuonna 1948.)

Kansalaisadressimme tavoitteena on edistää paitsi valtiollista itsenäisyyttä ja täysivaltaisuutta sekä aitoa demokratiaa myös ihmisoikeuksien täysimääräistä kunnioittamista. Senkin vuoksi on ilo todeta, että kuukausi sitten allekirjoitettavaksi avattu kansalaisadressimme saavutti 500 allekirjoituksen rajapyykin juuri Ihmisoikeuksien päivänä !

Kiitän lämpimästi jokaista allekirjoittajaa.
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#12

18.12.2006 17:48

Vuoden 2006 51. viikko on alkanut. Ensi sunnuntaina eli Jouluaattona (24.12.) vietämme Aatamin ja Eevan nimipäivää sekä aloitamme Joulun vieton.

Kansalaisadressillamme on tätä kirjoitettaessa 533 allekirjoitusta !

Toivotan jokaiselle allekirjoittaneelle Rauhallista Joulua.
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#13

31.12.2006 15:34

TÄNÄÄN SUNNUNTAINA 31.12. ELÄMME VUODEN 2006 VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ. HUOMENNA ON UUDEN VUODEN, UUDEN TOIVON ENSIMMÄINEN PÄIVÄ. UUTENA VUOTENA ELI VUONNA 2007 SAAMME AINUTLAATUISEN TILAISUUDEN VALITA EDUSKUNTAAN SELLAISET EDUSTAJAT, JOILLE SUOMEN VALTIOLLINEN ITSENÄISYYS JA TÄYSIVALTAISUUS OVAT OLENNAISIA ARVOJA.

ON ILAHDUTTAVAA, ETTÄ KANSALAISADRESSIMME ON VARSIN LYHYESSÄ AJASSA SAANUT JO 569 ALLEKIRJOITUSTA. KIITOS ARVOKKAASTA TUESTA.

TOIVOTAN OSALTANI JOKAISELLE ALLEKIRJOITTAJALLE RAUHALLISTA, ONNELLISTA JA MENESTYKSEKÄSTÄ VUOTTA 2007.

Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#14

03.01.2007 10:37

MIKSI "EUROOPAN PERUSTUSLAKISOPIMUS" HYVÄKSYTTIIN KANSALAISIA KUULEMATTA

EUROBAROMETRIA 66 (KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA. SYKSY 2006. KANSALLINEN RAPORTTI. SUOMI) laadittaessa "[k]ansalaisilta kysyttiin, kannattavatko vai vastustavatko he kehitystä kohti Euroopan poliittista unionia. Suomalaisista 36 prosenttia sanoi kannattavansa tämän suuntaista kehitystä, kun taas 50 prosenttia kansalaisista vastustaa sitä".

Sanottu Eurobarometri siis osoitti, että AINOASTAAN VÄHEMMISTÖ Suomen kansalaisista KANNATTAA SITÄ EU:N KEHITYSTÄ, JOTA "Euroopan perustuslakisopimus" ILMENTÄÄ.

PALJON ENEMMÄN ON NIITÄ KANSALAISIA, JOTKA TUOTA KEHITYSTÄ (kehitys de facto liittovaltiota kohti) VASTUSTAVAT.

Eurobarometrin tulos paljastaa osaltaan syyn siihen, että "Euroopan perustuslakisopimus" hyväksyttiin (joulukuussa 2006) Eduskunnassa 'sammutetuin lyhdyin', kansalaisia kuulematta. Poliittinen valtaeliitimme pelkäsi kansan ääntä, kansan tuomiota. Mikäli "Euroopan perustuslakisopimus" olisi tuotu kansanäänestykseen, kansa olisi mitä todennäköisimmin ilmaissut kielteisen kantansa sopimuksen hyväksymiseen.

Poliittisen valtaeliittimme suunnaton röyhkeys ja kansalaisten mielipiteistä piittaamattomuus on tullut räikeällä tavalla todistetuksi.

Maaliskuun 2007 eduskuntavaaleissa kansalaisilla on tilaisuus valita Eduskuntaan sellaiset edustajat, joille aito demokratia sekä Suomen valtiollinen itsenäisyys ja täysivaltaisuus ovat tärkeitä arvoja myös käytännössä.

http://www.adressit.com/itsenaisyydenpuolesta
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#15

11.01.2007 10:44

Kansalaisadressimme avattiin allekirjoitettavaksi 11.11.2006 eli kaksi kuukautta sitten.

Tässä lyhyessä ajassa eli 11.1.2007 mennessä adressi on kerännyt jo 611 allekirjoitusta.

Suuri kiitos allekirjoittajille !
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#16

14.01.2007 12:54

EU-OIKEUDEN VAIKUTUKSISTA JÄSENVALTIOSSA

"EU:n velvoittavan sekundäärioikeuden on komissio arvioinut vuoden 2002
lopussa olleen noin 14 500 säädöstä ja noin 97 000 virallisen lehden sivua."
(pääministeri Vanhasen vastauksesta 21.4.2006 kansanedustaja Mikko Kuopan
kirjalliseen kysymykseen 242/2006 vp)

Euroopan unionin jäsenvaltioita (ja siis myös Suomea) oikeudellisesti velvoittavan sekundäärioikeuden (= Euroopan unionin perussopimusten nojalla annetut säädökset) määrä vuoden 2006 lopussa on arvioitavissa noin 20.000:ksi. EU:n Virallisen lehden sivuissa mitaten tekstiä lienee noin 100.000 sivua. Tämän lisäksi on luonnollisesti otettava huomioon EU:n primäärioikeus eli Euroopan unionin perussopimukset. EU-oikeuden vaikutuksia jäsenvaltiossa arvioitaessa tulee ottaa huomioon lisäksi niin kutsuttu acquis communautaire. Tuolla käsitteellä viitataan EU:n säännöstöön (yhteisön säännöstö) eli yhteiset oikeudet ja velvollisuudet sisältävään oikeusperustaan, joka sitoo kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita yhteisesti.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa, että Euroopan unionin jäsenvaltio on oikeudellisesti sidottu ja velvoitettu erittäin laaja-alaiseen ja massiiviseen EU-oikeuteen, jonka olennaiset osat ovat Euroopan unionin (Euroopan yhteisö) (1) primäärioikeus ja (2) sekundäärioikeus sekä (3) acquis communautaire.

EU:n oikeudellisesti sitovan lainsäädännön lisäksi on joukko muita asiakirjoja, joiden vaikutukset ja oikeudellinen asema vaihtelevat. "Euroopan perustuslakisopimusta" valmisteltaessa on laskettu, että EU:lla on nykyisin käytössään viisitoista (15) erilaista lainsäädäntöinstrumenttia.

Miksi tätä EU-oikeuden vaikuttavuutta jäsenvaltioon on aiheellista korostaa? Sen vuoksi, että asiaa on Suomessa viimeaikaisessa EU-keskustelussa vähätelty - todennäköisesti poliittisista syistä ja viime kädessä kansalaisten rauhoittamiseksi. Tuorein Eurobarometri (syksy 2006) on nimittäin osoittanut, että Suomen kansalaisista selvä vähemmistö on EU:n liittovaltiollisen kehityksen kannalla (jota liittovaltiollista kehitystä vuonna 2004 allekirjoitettu ja Eduskuntamme joulukuussa 2006 - kansalaisia kuulematta - lopullisesti hyväksymä "Euroopan perustuslakisopimus" edustaa). (Ja muistanemme, että Ranska ja Alankomaat olivat jo sitä ennen ehtineet hylätä sanotun perustuslakisopimuksen.)

Jokaiselle lienee selvää, että "Euroopan perustuslakisopimus" olisi tullut hylätyksi myös Suomessa, mikäli asiasta olisi järjestetty kansanäänestys.

Primäärioikeutta on sekundäärioikeuteen verrattuna määrällisesti suhteellisen vähän, mutta sen merkitys yhteisön oikeuden perustana on keskeinen. Unionin perussopimuksia on tarkistettu Amsterdamin sopimuksella (SopS 54-55/1999), Nizzan sopimuksella (SopS 18-19/2003) ja uusien valtioiden liittymistä Euroopan unioniin koskevilla liittymissopimuksilla.

Euroopan unionin sekundäärilainsäädännöstä merkittävän osan muodostavat Euroopan yhteisössä eli niin kutsutun ensimmäisen (I) pilarin puitteissa annetut direktiivit, asetukset ja päätökset. Euroopan unionin yleiskertomuksissa esitettyjen lukujen mukaan vuosina 1998-2004 neuvosto ja Euroopan parlamentti sekä komissio ovat hyväksyneet vuosittain noin 1.400-1.800 asetusta, direktiiviä ja päätöstä eli yhteensä yli 11.000 säädöstä. Vuonna 2005 EU:n tasolla on hyväksytty yli 1.600 asetusta, direktiiviä ja päätöstä.

Vastaavasti kansallisella tasolla on hyväksytty vuosina 1998-2004 vuosittain noin 1.200-1.500 säädöstä, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa. Vuonna 2005 on hyväksytty hieman alle 1.300 kansallista säädöstä. Osa kansallisista säädöksistä perustuu eri tavoin EU:n lainsäädäntöön.

Edellä mainittuihin lukuihin eivät sisälly niin kutsutun toisen (II) pilarin (yhteinen ulko- ja turvallispolitiikka) ja III pilarin (poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa) alalla hyväksytyt instrumentit. Neuvoston, parlamentin ja komission lisäksi säädösvaltaa on myös Euroopan keskuspankilla EY:n perustamissopimuksen 110 artiklan mukaisesti ja eräillä erillisvirastoilla niiden osalta annettujen säädösten mukaisesti.

Saksalainen kansanedustaja Johannes Singhammer sai 29.4.2005 alivaltiosihteeriltä Alfred Hartenbhachilta liittopäivien vastauksen kirjalliseen kysymykseensä. Sen mukaan vuosina 1998-2004 oli hyväksytty yhteensä 23.167 oikeudellista päätöstä, joilla oli oikeudellinen vaikutus liittotasavallassa. Niistä 18.917 (eli noin 80 prosenttia) oli hyväksytty EU-tasolla ja 4.250 kansallisella tasolla.
*
Selitykset:

(1) Sekundäärioikeutta ovat Euroopan unionin perussopimusten nojalla annetut säädökset.

(2) Acquis communautaire eli yhteisön säännöstö on yhteiset oikeudet ja velvollisuudet sisältävä oikeusperusta, joka sitoo kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita yhteisesti. Jatkuvasti kehittyvään acquis communautaire en kuuluu:

* perussopimusten sisältö, periaatteet ja poliittiset tavoitteet
* perussopimusten nojalla hyväksytty lainsäädäntö ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö
* unionin toimialalla hyväksytyt julistukset ja päätöslauselmat
* yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiakirjat
* oikeus- ja sisäasioita koskevat asiakirjat
* yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset sekä jäsenvaltioiden unioniasioissa keskenään tekemät sopimukset.

Varsinaisen yhteisön oikeuden lisäksi acquis communautaire sisältää kaikki unionin toista ja kolmatta pilaria koskevat säädökset ja perussopimuksissa vahvistetut yhteiset tavoitteet. Unioni on sitoutunut säilyttämään acquis communautairen kokonaisuudessaan sekä kehittämään sitä edelleen.

Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin. Poikkeukset acquis communautairen soveltamisesta ovat mahdollisia ainoastaan poikkeusoloissa, ja ne ovat laajuudeltaan rajoitettuja.

Integroituakseen unioniin ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien.
*

samu aalto
mynämäki

#17

24.02.2007 07:25

niin no,kommentit on niin pitkäveteisiä etten edes lukenu mutta kyllä kai allekirjoitan.(en edes tiä miks tää adressi on tehty mutta aivan sama).
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#18

01.03.2007 15:15

MISTÄ MAALISVAALEISSA 2007 ON KYSYMYS

Suomen EU-jäsenyys on merkinnyt käytännössä valtiollisen itsenäisyytemme ja täysivaltaisuutemme huomattavaa kaventumista. Tämä tarkoittaa, että mahdollisuutemme itsenäiseen politiikkaan on monilla sektoreilla estynyt ja toisilla merkittävästi rajoittunut. Kansakuntamme on joutunut 1.1.1995 lukien elämään Euroopan suurimpien ja vaikutusvaltaisimpien valtioiden (Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta) taloudellisen ja poliittisen eliitin ehdoilla. Maassamme on EU-politiikan seurauksena tapahtunut yhteiskunnallinen uusjako yhtäältä kansan enemmistön kustannuksella rikastuneeseen etuoikeutettuun ja harvalukuiseen yläluokkaan (oligarkia) sekä toisaalta muihin kansalaisiin. Samalla kun nykyinen hallitus ja eduskunta ovat suosineet rikasta yläluokkaa helpottamalla sen verotusta ja myöntämällä sille monia etuuksia, ne ovat jatkaneet 1990-luvun lamavuosina aloittamaansa hyvinvointivaltion alasajopolitiikkaa. Tämä on merkinnyt muun ohella terveyden- ja vanhustenhoitoon sekä moniin muihin kansalaisten enemmistön kannalta elintärkeisiin toimintoihin ja palveluihin kohdennettujen määrärahojen vähentämistä ja leikkaamista. Näin on menetelty huolimatta siitä, että kansantuote on Suomessa tällä hetkellä suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Yhteiskunnassamme on monia suuria ongelmia: työntekijöiden heikentynyt asema (työtaakka suurentunut, epävarmuus ja turvattomuus tulevaisuudesta lisääntynyt); varsin korkea työttömyysaste; osa-aikaisten ymv. työntekijöiden suuri osuus työllisestä työväestä; uuden vähäväkisen 'yhteiskuntaluokan', prekariaatin, synty; työmarkkinatuen, työttömyyspäivärahan, vanhempainrahan vähimmäismäärän sekä kotihoidon ja omaishoidon tuen varassa elävien kansalaisten ja pieneläkeläisten heikko asema; suhteellisen köyhyyden voimakas lisääntyminen (köyhien kansalaisten lukumäärä on kohonnut noin 600.000:een), sairaanhoidon ongelmat (hoitajien vähäinen lukumäärä ja huono palkkaus), vanhustenhoidon ja seniorikansalaisten huollon ongelmat (kotipalvelujen niukkuus, resurssien puute, palveluasuntojen ja laitospaikkojen puute); vammaisten ja vaikeavammaisten ihmisten hoidon ja huolenpidon puutteet (palveluasuntojen niukkuus, resurssipula, henkilökohtaista avustajaa koskevan subjektiivisen oikeuden puute); asunnottomien suuri määrä (noin 7.400 ihmistä); asuntojen kohtuuttoman korkeat hinnat; eläkeläisten epäyhdenvertainen kohtelu työntekijöihin nähden (eläkkeiden epätasa-arvoinen kohtelu palkkatulokohteluun verrattuna, mikä johtuu niin kutsutusta taitetusta eläkeindeksistä); sukupuolten välinen epätasa-arvo (samapalkkaisuuden puute); suurten pääomien omistajien ehdoilla harjoitettava keinottelukapitalismi; pääomien keinotteluluonteinen maastavienti; suomalaisten yritysten ulkomaille siirtäminen; kotimaisten yritysten ja työpaikkojen lopettaminen; elintarvikkeiden vähävaraisille liian korkea arvonlisävero (17 %); suomalaisen talonpojan epävapaus tai suuresti rajoitettu vapaus; suomalaisen hyvinvointivaltion alasajo.

Mitä olisi tehtävä? Maamme valtiollinen itsenäisyys ja täysivaltaisuus tulee palauttaa. Tämä edellyttää irtautumista EU:sta. Se on toteutettavissa Eduskunnan päätöksellä. Unionista irtautuminen vapauttaa maamme EU:lle suoritettavista jatkuvasti kasvavista maksuista. Suomen ja EU:n suhteet on järjestettävissä erillisillä yhteistyösopimuksilla, samaan tapaan kuin Sveitsi on toiminut. Vaihtoehtona on siirtyminen EU:hun liittymistä edeltävään tilanteeseen eli ETA-sopimuksen piiriin (Norjan, Islannin ja Liechtensteinin tavoin). EU:sta irtautuminen ei tietenkään riitä. Nykyiselle tuhoisalle politiikalle on olemassa asiallinen, materiaalinen vaihtoehto: paluu yhteiskunnallisesti oikeudenmukaiseen hyvinvointivaltioon. Tämän hankkeen toteuttaminen on täysin realistista.

Suomen nettomaksut EU-jäsenyydestä vuosina 1995-2007 (eli 13 vuoden jaksolla) nousevat (Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijalta saatujen laskelmien mukaan) yhteensä 2.546,8 miljoonaan euroon eli 2,55 miljardiin euroon. Tämä merkitsee, että mikäli maamme olisi pysytellyt EU:n ulkopuolella, meillä olisi ollut keinot ratkaista sairaanhoitomme ja sosiaaliturvamme, sanalla sanoen hyvinvointivaltiomme, keskeiset ongelmat. EU-jäsenyyden oloissa kysymyksessä on mission impossible (mahdoton tehtävä). Tästä kantavat vastuun maamme kolme suurinta puoluetta (SDP, Keskusta ja Kokoomus), jotka eri kokoonpanoissa ovat käyttäneet poliittista valtaa maassamme vuoden 1983 eduskuntavaaleista lähtien.

Maalisvaaleissa 2007 on aika äänestää Eduskuntaan sellaiset ehdokkaat, joille maamme valtiollinen itsenäisyys ja täysivaltaisuus samoin kuin hyvinvointivaltion täysimääräinen palauttaminen ovat keskeisiä arvoja. Kansalaisilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus valita Eduskunta, jolla on moraalista rohkeutta tehdä Suomesta aidosti demokraattinen ihmisoikeus- ja hyvinvointivaltio. Sellainen valtio pitää huolta omista kansalaisistaan, ketään unohtamatta. Sellainen valtio osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön yhdenvertaisuuden pohjalta ja yleismaailmallisen solidaarisuuden hengessä. Sellainen valtio rakentaa käytännössä osaltaan maailmaa, jossa ketään ei jätetä, jossa kaikista pidetään huolta maailmanlaajuisen kumppanuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä. Sellainen valtio pitää arvossa YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa (1948) ilmaistua kansojen korkeinta päämäärää: "sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta".
Tapio Kuosma
Adressin tekijä

#19

19.03.2007 13:51

Suomalainen valtamedia (HS, YLE ja STT) on esittänyt / todennut / väittänyt, että vuoden 2007 eduskuntavaalien voittajat olivat Kokoomus ja Perussuomalaiset. NUO VALTAMEDIAN VÄITTEET OVAT ITSE ASIASSA HARHAANJOHTAVIA.

Mikäli ulkopuolisille, asiaa seuraamattomille, esittäisi yllä olevat sitaatit, he saisivat käsityksen, että eniten paikkoja uuteen eduskuntaan saavat Kokoomus ja Perussuomalaiset tai että nuo puolueet ovat saaneet eduskuntavaalien suurimmat äänimäärät.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun valtamedia itse asiassa vääristelee vaalituloksia. Se kertoo paljon mediasta. Se kertoo, ettei valtamedia osaa kertoa oikein edes yksinkertaisimmista asioista.

Vuoden 2007 eduskuntavaalien suurimmaksi puolueeksi kohosi Keskusta (51 paikkaa), joka siis säilytti asemansa eduskunnan suurimpana puolueena. Vaaleissa toiseksi tuli Kokoomus, joka kasvatti - edellisvaaleista - paikkalukuaan 10:llä (50 paikkaa). Kolmanneksi jäi SDP, joka menetti kahdeksan paikkaa (45 paikkaa). Neljänneksi suurimmaksi puolueeksi kohosi Vasemmistoliitto 17 paikalla (- 2 paikkaa), viidenneksi Vihreät 15 paikalla (+ 1), kuudenneksi RKP 9 paikalla (+ 1), seitsemänneksi Kristillisdemokraatit 7 paikalla (0) ja kahdeksanneksi Perussuomalaiset 5 paikalla (+ 2). - Eduskuntaan ei noussut uusia puolueita. Suurimpina eduskuntapuolueina jatkavat Keskusta, Kokoomus ja SDP, jotka ovat olleet kolme suurinta puoluetta yhdenjaksoisesti jo vuodesta 1983 lukien (eli 24 vuotta). - Eniten kannatustaan kasvattivat vuoden 2003 eduskuntavaaleihin nähden Kokoomus (+ 10 paikkaa) ja Perussuomalaiset (+ 2 paikkaa). - Uusi eduskunta saa niin kutsutun porvarienemmistön (voimasuhteet: 138 - 62). Vasemmiston (SDP + Vasemmistoliitto) paikkaluvuksi tulee 62. - Vaalitulos merkitsee eduskunnan ja tietysti samalla yhteiskunnan oikeistolaistumista. Vaalitulos tarkoittanee käytännössä, että vanhustenhoidon, eläkeläisten ja sairaanhoidon ymv. hyvinvointivaltiollisten epäkohtien korjaamista koskevia vaalilupauksia ei tulla lunastamaan. Yhteiskunta polarisoitunee entisestään (yhtäältä ohut upporikkaiden luokka, toisaalta suhteellisesti köyhtyvä keskiluokka ja kolmanneksi entisestään köyhtyvä suhteellisten köyhien ja absoluuttisten köyhien, mm. asunnottomien, luokka). Vaalitulos merkitsee de facto -hyväosaisten 'kapinan' onnistumista. Eli ne, joilla on mennyt hyvin, halusivat varmistaa asemansa ja kevyen verotuksensa. - Vaalitulos merkitsee antautumista EU-jäsenyyden edessä. Puheet NATO-jäsenyydestä ja puolustusmäärärahojen lisääntymisestä tullevat kiihtymään. Olemme menossa kohti turvavaltiota, jossa kovaosaisten tarvitsemat rahat tullaan suurelta osin ohjaamaan armeijan ja poliisin käyttöön sekä EU-jäsenyyteen ja erilaisiin NATO-yhteensopivuushankkeisiin. Myös erilaiset rauhaanpakottamis- ja jälleenrakennusoperaatiot tulevat nielemään valtavasti resursseja. "Oikeisto etenee - peli kovenee." - Eduskuntavaalit 2007 merkitsivät suurta tappiota SDP:lle ja sitä kautta itse asiassa vähäosaiset unohtaneelle kovasydämiselle 'lippos-politiikalle'. Vaalit olivat tappio niin Lipposelle, Heinäluomalle kuin Backmannillekin. "Joka tuulen kylvää, se myrskyn niittää."

Uuteen eduskuntaan nousee kuitenkin myös niitä kansanedustajia, joille tärkeitä arvoja ovat valtiollinen itsenäisyys ja täysimääräisyys samoin kuin demokratia, oikeusvaltio sekä ihmis- ja perusoikeudet. Nuo kansanedustajat ovat takeena Itsenäisyyden liekin varjelemisesta ja vähäosaisten kansalaisten etujen valvomisesta. "Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Jokainen elämä on tärkeä."

Solidaarisin ajatuksin, parhain toivotuksin

Tapio Kuosma

Kommentoi adressia