Kuusakosken kierrätyslaitokselle parempi paikka

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Kuusakosken kierrätyslaitokselle parempi paikka.

Pekka Niemi
Heinola

#1 Oho!

12.04.2008 17:17

Olen varma, että laitokseen tulee "maailman parhaat" suoja-altaat, suodattimet ja muut vaimentimet, mutta... Sellaiset ovat varmaan Fortumin öljynjalostamoilla, Nokialla, Jyväskylässä etc. Vaan kun melkein viikoittain saapi lehdistä lukea, että: "Oho, kun lurahti!" Itämeri ja Päijänne ovat sellaisia vesialtaita, jotka lurauksen voivat kestää, mutta Konnivesi alapuolisine järvineen ei.
Kuhat ja muikut ovat samantien vatsat pystyssä ja vesistön toipumiseen ei yksi ihmisikä riitä. Toki tiedän. että jo nyt pohjasedimentit ovat niin saastuneita, ettei edes kanavaa varten pystytä ruoppaamaan. Mutta tähän asti on paranemisen merkkejäkin näkynyt. Ei oteta sitä riskiä, että tilanne muuttuu.
Minä Vain
Heinola

#2 Nimilista

15.04.2008 18:01

Adressista voisi poistaa asiattomat nimet. Esim. allekirjoituksen nro. 132, ja numero 154 näyttää epäilyttävältä myös.
Asukas Heinolasta
Heinola

#3 Sivullinen Heinolasta

19.04.2008 14:27

Olen seurannut Itä-Häme-lehdestä Rajavuori-keskustelua. Kun asiasta niin paljon on meteliä noussut niin päätinpä minäkin ottaa selvää että mistä siinä on kyse. Kartasta mittailin etäisyyksiä ja ajoin paikan päällekin katsomaan. Tulin siihen tulokseen että rainiolaiset valittavat ihan turhaan. Rajavuoren alueelta tulee vähintään kilometri asutukseen. Ja se on metsää! Ei peltoa tai järveä. Kumpuilevaa maastoakin. Lehdestä luin että ei ole pohjavesialuetta. Rekkaliikennettä alueella on jo ennestään ja silti rainiolaiset lapsineen ovat sinne muuttaneet. Itse en ostanut tonttia Rainiosta koska pidin lapsen koulumatkaa sieltä keskustaan liian pitkänä ja vaarallisena. Rajavuoren ansiosta rekkaliikenne saattaa jopa vähentyä mahdollisen uuden tieliittymän myötä. Kuusakosken nykyinen sijainti sen sijaan on oikeasti liian lähellä asutusta. Ja on ilmeisesti pohjavesialuettakin. Talothan ovat ihan tien toisella puolella. Ja rainiolaiset esittävät Kuusakosken laajentamista nykyisen alueen yhteyteen. Kurjaa huomata ihmisten äärimmäinen itsekkyys. Toiset kärsikööt lisää kunhan omalle kohdalle ei tule yhtään kärsimytä (tässä tapauksessa olematonta sellaista)
Minä Vain
Heinola

#4 A

19.04.2008 14:31

Voi voi, edellinen kirjoittaja, olet nyt kyllä ihan hakoteillä.
Pekka Niemi
Heinola

#5 Sivulliselle

19.04.2008 22:31

Eihän se Kuusakoski Myllykylästä minnekään häviä. Tämä systeemi vain perustuu vanhaan hokemaan: "Pidä Suomi siistinä - levitä tasaisesti!"
Pekka Nieminen
Heinola

#6 vastaus #3:lle

20.04.2008 23:12

Olet saanut selville hyvin vähän. Kilometri asutukseen on tämänhetkinen tilanne (vaikka sekin liian pieni välimatka) ja tulevaisuudessa kun tehdas siihen pykätään välimatka tulee kutistumaan. Ja jos ajatellaan vaikka 10 vuotta eteen päin niin kuka tietää jos he tarvitsevat lääniä Rajavuoressa lisää niin mihinkäs siinä sitten levitään... omakotitalojen viereen tai mökkikansan takapihalle.
Oli pohjavesialuetta tai ei niin kaivot lähitienoolta on ainakin käyttökiellossa. Me olemme selvittäneet mm. että Karttulassa kyseisen firman kaatopaikka sai olla toiminnassa vain kaksi vuotta kun lupaa ei enää jatkettu. Pohjat sielläkin vuotivat ja Rajavuori on ongelmajätteen loppusijoituspaikka, mitäs jos sielläkin jatkuu maastoon vuotaminen iät ja ajat... seuraavaksi pilaantuu Konniveden pohjoinen osa ja siitähän mökkiläiset ja kalastajat tykkää.
Kumpuileva maasto on kalliota ja louhikkoa joka johtaa paskavesiä pitkienkin matkojen päähän ja on sitä paitsi erittäin hyvä kaikupohja murskaimen melulle.
YVA-ohjelmaan on kirjattu maksimisyöttökapasiteetiksi 690 000 tonnia. Se on kolme kertaa enemmän kuin Myllyojan tehtaan vastaava luku. Ja rekkaliikenne on tällä hetkellä Myllyojalle n. 150 ajoneuvoa/vrk. Jos kapasiteetti olisi kolminkertainen tulevalla laitoksella olisi liikenne myös moninkertainen.
Monimetallisulaton raskasmetallipäästöt leviävät tuulten mukana huomattavasti laajemmalle alueelle kuin kilometrin säteelle. Samasta syystä Myllyojalla oli marjat syöntikiellossa tässä taannoin...
Emme ole esittäneet laajenemispaikaksi pelkästään Myllyojaa vaan Härkälän alue on noussut myös tapetille, niin meidän toimesta kuin kaupunginvaltuutettujenkin.
Tällaisen tehtaan tulisi sijaita oman tien päässä ja mahdollisimman kauaksi asutuksesta. Tutkippa seuraavaksi se, kuinka moni ongelmajätelaistos tai ongelmajätteen loppusijoituspaikka Suomessa sijaitsee asutuskeskuksen läheisyydessä !
Kuusakoski Oy ei ole vakuuttanut minua sillä, että ottaisi ympäristöasiat vakavasti. Jätevesien ajo Kymenvirtaan jatkuu, tätä on tehty jo kymmeniä vuosia.
Elämme 2000-lukua ja nyt myös asukkaat voivat vaikuttaa ympäristöönsä ja terveydellisiä seikkoja otetaan enemmän huomioon kuin 30-40 vuotta sitten. Pitäisikö tässä asiassa ottaa takapakkia ja jatkaa samojen virheiden toistoa kuin on aikaisemmin tehty ?

Vieras

#7

13.07.2010 04:18

olis epä varmaa tietoa miteen kähmitään kaupungin omaisuutta tehtaan johtajille . sataa littyä rajavuoreen

Vieras

#8 Re

13.07.2010 04:23

#2: Minä Vain - Nimilista

näytä nimes voi mullakin kantti kestää

Jarmo Laitinen/ Laukkamäki
Vieras

#9

08.01.2014 21:56

Olisi parempiakin paikkoja paljon. Yleensäkkin kaikelaiset kaatopaikat tulisi sijoittaa mahdollisimman kaus asutuksesta sekä niin pohjavesistä kuin muistakin vasistöistä.

Huomioitavaa on myös logistiikan aiheuttama haitta niin ympäristölle kuin sen asukkaille. En lähtisi kovinkaan paljon luottamaan näihin puhistusmenetelmiin tai ihmisen rakentamiin laitteisiin jolla niin monesti on taattu 100%;sti ympäristön puhtaus ja hetken kuluttua on homma kussut nillkoille, usien tällöin on jo tehty niin suuria tuhoja jotta niiden korjaaminen ei onnistu rahalla ja aikaa niihin voi mennä jopa sukupolvia.

Harkittava on myös se mikä on tilanne esim 50vuoden kuluttua ja mitkä on alueen mahdollisuudet mahdollisen toiminnan loppuessa uudistua muuhun käyttöön. Sekä tulisi myös takkaan harkita mahdollisen toiminnan laajentuessa mitkä on alueen mahdollisuudet senkin suhteen kasva niin ettei tulevaisuudessa ole ongelmia tiedossa.

En paremmin asiaa tietämättömänä lähde arvioimaan mihin tai missä olisi paras paikka tämän enempää.

Olisi erittäin tärkeä päästä sopuun oikeasta paikasta niin asukkaiden päättäjien kuin yhtiönkin kanssa.
Yhtiö on kuitenkin valmis investoimaan ja tuomaan siten työtä ja veroeuroja sekä osaltaan ei vähäisimpänä panostamassa Heinolaan toisin kuin niin monet muut. Onkin ensi arvoisen tärkeää kuunnella Yhtiötä ja keskustella asiasta hyvässä hengessä ja etsiä siten kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Se on kuitenkin kuitenkin paras lopputulos kaikkien kannalta.

Itse olen kokenut luonnon ja asukasviihtyisyyden alueena tärkeäksi aina ja siihen olisi panostettava kaavoituksessa sekä maahankinta kaupoissa. Kuntien tulisi luoda selkeät alueet raskasteollisuudelle kuten esimerkiksi kaatopaikoille ja kierrätyslaitoksille. Heinolassa on näitäkin alueita jotka on pääosin teollisuuden nykyisen tai jo loppuneen täyttämiä, joden uusio käyttöä tulisi vakavasti harkita vaikka käyttötarkoitusta muuttamalla.

Vanhakantainen ajatus teollisuuden pakonomaisessta tarpeesta olla vesistöjen lähellä ei päde nykyään kovin moneen laitokseen, näitä on lähinnä sahalaitokset jotka raaka-ainekuljetusten takia tarvitsevat vesistöläheisyyden. Heinolassa tälläistä tarvetta ei käsittääkseni ole millään yrityksellä, ainakaan ennen kulkuyhteyttä merelle jos sittenkään.

Ympäristö ja luonnon sekä eläinten suojelu on olleet minulle aina tärkeitä asioita ja siksi kirjoitankin ja toivon parasta mahdollista lopputulosta ennenkaikkea näiden kannalta.



Heinolassa 8.1.2014 Jarmo Laitinen