EI liikenneliittymää Arkusjärven rantaan Parikkalaan


Vieras

#1

22.04.2014 03:48

Suomihan on hölmöläisten maa, herrat päättää mitä saa tehdä ja kuka. Ei sitä kansalta kysytä, kuin rahaa ja sekin otetaan vaikka pakolla.
Saimaalla ja monella muulla vesistöllä vihreät vasemmistolaiset määrää, hylje puskurina.
AB ja C

#2 #2

23.04.2014 20:18

Mikähän on tuo "vaihtoehtoinen reitti"? Jos asiaa järjellä ajatellaan ja vähänkään karttaa katsotaan, niin vaihtoehtoja ei ole. Olemassa olevaa tiestöä hyväksi käyttäenkään ei ilman järjettömiä kustannuksia voi kuvitella liikenteen kulkevan Kannaksen tai Lahdenkylän kautta. Yhtä utopistinen ajatus on kokonaan uuden tien rakentaminen jostain Sammallammen eteläpuolitse. Eikö olisi aiheellista harkita koko rajanylityspaikasta luopumista? Mitä hyötyä meille siitä on? Tähän asti valtavasti kustannuksia, eikä se jatkossakaan Parikkalaa hyödytä. Ei ylityspaikan kautta mahdollisesti alkava, "jopa 6000 autoa päivässä" -liikenne jätä meille kuin rikkinäiset tiet, roskaiset tienpielet, kasvavan rikollisuuden ja liikenneonnettomuudet. Ei turisti Parikkalaan pysähdy, kaupunkiin ne ovat matkalla. Ensin pitäisi olla jotain muutakin kuin keskeneräinen hotellityömaa ja autio kukkatalo. Eiköhän käydä vastustamaan koko rajanylityspaikkaa? Siihen osallistun ilomielin.
Järkeä investointeihin

#3 Re: #2

24.04.2014 02:27

Vaihtoehtoinen reitti olisi VE 1A. Eli ei uutta tielinjausta,  mutta Kolmikannantien ja 6-tien nykyistä liittymää parannettaisiin liikenneturvallisuuden takia. Tämä vaihtoehto hyodyttäisi käytannossä paikallisiakin asukkaita, sillä todelliset rajanylitysten liikennemäärät tulevat jäämään tasolle 300 - 500 autoa vuorokaudessa ensimmaisinä vuosina. Liikenneturvallisuuden parantaminen hyodyttäisi kaikkia.

3 miljoonaa maksavan uuden eritasoliittymän rakentaminen Kolmikannantien ja 6-tien välille on järjetontä jo siitäkin syystä, ettei vanha Kolmikannatie tule kestamään 6000 auton vuorokausikuormitusta. Näin ollen Kolmikannantiekin olisi saatettava uuden eritasoliittymän kapasiteettia vastaavaan kuntoon. Todelliset VE 1B:n kustannukset tulisivat siksi olemaan huomattavasti korkeammat kuin vaihtoehtoistarkastelussa esitetään.

Paras vaihtoehto on toteuttaa kustannuksiltaan kevyin vaihtoehto, eli VE 1A. Jos liikennemäärät nousevat tulevaisuudessa Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan liikenneselvityksen mukaisen voimakkaan kasvun skenaarion mukaiselle tasolle (noin 1400 autoa vuorokaudessa), niin silloin voidaan miettia suurempia investointeja.

Etela-Karjalan maakuntaa on ehdottomasti kehitettava ja luotava menestymisen edellytyksia paikallisille yrittajille. Mutta naiden investointien kanssa on pidettava järki ja maltti mukana. Nykyista liittymää parantamalla voidaan avata Parikkalan rajanylityspaikka henkiloautoliikenteelle pienin kustannuksin ja todennäkoistä liikennemäärää vastaavalla kapasiteetilla. Jos liikennemäärät tulevaisuudessa todella nousevat voimakkaan kasvun mallin mukaisesti, niin silloin jarkevintä on toteuttaa uusi tielinjaus, jottei nykyinen paikallisliikenne ja asuminen Kolmikannatien varressa käy mahdottomaksi.