IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

FM Lasse Koskenniska laski (6.11. Keskipohjanmaa-lehdessä) Ähtävänjoen reitin turvetuotannon kiintoainekuormitusta. Kokonaisuus huomioiden turvetuotannon osuus kuormituksesta on alle yhden prosentin.

Ähtävänjoki kuuluu Luodon-Öjanjärven laskeviin vesistöihin. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Kruunupyynjoki, Purmonjoki ja Kovjoki. Koskenniskan mainitsema tuotantoala 4 300 hehtaaria (ha) koskee koko Luodon-Öjanjärven valuma-aluetta, joka on kooltaan 4 280 neliökilometriä. Alue on kaksinkertainen Ähtävänjoen valuma-alueeseen verrattuna.

Ähtävänjoen, Kruunupyyn ja Purmonjoen 2009 yhteistarkkailuraportin mukaan Ähtävänjoen vesistöalueella turvetuotannossa oli 1 484 ha. Kun lasketaan mukaan turvetuotantoon valmisteltava ala ja tuotannosta poistunut maa- ja metsätalouden käyttöön sekä kosteikoiksi siirtynyt ala, turvetuotannossa on tai on ollut 2 180 ha eli noin 22 neliökilometriä, mikä on yksi prosentti Ähtävänjoen valuma-alueesta.

Yhteistarkkailuraportti toteaa: ”Pääosa yhteistarkkailualueen vesistöihin kohdistuvasta ravinteiden ja orgaanisen aineen kuormasta on peräisin maa- ja metsätalousalueilta tulevasta hajakuormituksesta”. Turvetuotanto ei kuulu hajakuormitukseen.

Ähtävänjoen ainevirtaamaa on raportoitu vuoden 2007 yhteistarkkailuraportissa, jonka mukaan Ähtävänjokisuulla kiintoainekuormitus oli yhteensä 4 000 tonnia vuodessa. Turvetuotannon kiintoainekuormitus oli tarkkailuraportin mukaan 78 tonnia eli 2 prosenttia. Käytännössä turvetuotannon kuormitusosuus on vielä vähäisempi, sillä merkittävä osa kaikesta kiintoaineksesta sedimentoituu vesireitin varrelle.

Konsulttiyhtiö Pöyryn mukaan peltomaalta huuhtoutuu kiintoainetta 60 tonnia neliökilometriä kohden vuodessa. Metsätalouden kuormitukseksi Pöyry arvioi 17,5 tonnia neliökilometriltä. Turvetuotannon kuormitus tarkkailuraporttien perusteella on 4 tonnia neliökilometriltä vuodessa.

Ähtävänjoen valuma-alueella on peltopinta-alaa yhteensä noin 300 neliökilometriä, jolloin maatalouden kokonaiskuormitus on 18 000 tonnia kiintoainetta. Metsätalousmaiden ja suometsien kunnostusojitusalueilta tulee vesistöön tuhansien tonnien kiintoainekuormitus. Taajamilla ja haja-asutuksella sekä teollisilla toimijoilla on oma osuutensa kiintoainepäästöihin. Turvetuotannon 78 tonnin kiintoainekuormitus on kokonaiskuormituksesta joitakin prosentin osia.

Vuoteen 2015 mennessä vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti vesistökuormitus on tarkoitus vähentää puoleen. Turvetuotannon osalta tämä tapahtuu, sillä vesienkäsittelymenetelmiä kehitetään edelleen. Toisin kuin Koskenniska antaa ymmärtää, turvetuotanto on vähäinen vesien kuormittaja, eikä turvealan osuus suhteessa muihin vesien kuormittajiin tule kasvamaan.

Vesistöjemme tilaa voidaan parantaa vesienhoitotavoitteiden mukaisesti. Kaikkien toimialojen on tunnettava ympäristövaikutuksena ja kaikkien on yhdessä parannettava toimintaansa. Turveala on näissä talkoissa vankasti mukana.