IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

AP
Vieras

/ #533 Ympäristölakien uudistaminen jatkuu

27.03.2011 13:40

Tapio Määttä on Itä-Suomen yliopistolla ympäristöoikeuden professorina. Hänen erikoisalaansa ovat ympäristöoikeuteen liittyvät kysymykset, kaavoitus- ja rakentamisoikeus sekä luonnonsuojeluoikeus. Tapio Määttä palkittu pari vuotta sitten Joensuun yliopiston parhaana opettaja. Tässä blogissaan hän käsittelee ajankohtaista ja tärkeää asiaa, ympäristölakien uudistamista.

Tapio Määttä 27.3.2011:

Työnsä päättänyt eduskunta hyväksyi viimeisimpinä töinään muun muassa uuden vesilain, kaivoslain ja jätelain. Vaikka keskeinen ympäristölainsäädäntö on uudistettu lähes kauttaaltaan viimeisen 15 vuoden aikana, myös uuden eduskunnan asialistalle on tulossa runsaasti ympäristöasioita.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän lainsäädännön terävöittäminen on lähivuosien keskeinen ympäristöteema. Eräs mahdollisuus on erillisen ilmastolain säätäminen. Nykyisen ympäristölainsäädännön perusteella ilmastotavoitteita ei voida riittävästi ottaa huomioon. Esimerkiksi ympäristönsuojelulaki on tältä osin tehoton.

Ympäristölakien elinkaari on nykyisin yllättävän lyhyt. Esimerkiksi vuonna 1997 voimaantulleiden luonnonsuojelulain ja metsälain sekä vuonna 2000 voimaantulleiden ympäristönsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi tai uudistaminen on käynnissä. Jopa juuri hyväksytty vesilaki täytyy uudistaa lähivuosina, kun perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt lain olevan pysyvästi perustuslain kanssa ristiriidassa oleva poikkeuslaki.

Erityisen kiinnostava tulee olemaan metsälain kokonaisuudistus. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on esittänyt lain uudistamista siten, että metsänomistajan valinnanvapaus lisääntyisi esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmän käytön osalta. Uudistuksessa on kuitenkin vielä runsaasti vaikeita kysymyksiä metsien erilaisten käyttömuotojen ja arvojen yhteensovittamisessa.

Lähivuosien tärkeäksi ympäristöpoliittiseksi teemaksi on nousemassa myös suhtautuminen turvetuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin. Turvetuotannon kielteisiä vesistö- tai luontovaikutuksia ei nykyisin voida riittävästi ottaa huomioon. Vaikka tuomioistuinten linja turvetuotannon ympäristö- ja vesiluvissa on jossakin määrin tiukentunut, turvetuotannon kielteisiin vaikutuksiin puuttuminen edellyttää lainmuutoksia eli poliittisia päätöksiä. Tammikuussa riitaisena valmistunut valtakunnallinen suostrategia oli tarvittavien lakimuutosten osalta pettymys.

Lähivuosien paikalliset ympäristökonfliktit näyttäisivät liittyvän uraanikaivosten ohella juuri turvetuotantoon. Myös vaatimus turpeen energiakäytöstä luopumisesta ilmastosyistä tulee olemaan lähivuosina pysyvänä ympäristökeskustelujen aiheena.

http://kristamikkonen.blogspot.com/