Totuus esiin - Mihin hävisi hyvinvointivaltio

Kristiina

/ #87 Oikeusvaltion konkurssi, tilinpäätös

29.03.2015 11:50

 


Tilinpäätös suomalaisen oikeusvaltion yli kaksi vuosikymmentä vuotta kestäneestä romuttamisesta alkaa tänään. Se alkaa tällä ilmoituksella, jonka tänä aamuna antoi Jukka Davidsson, lähihistorian tutkija ja kansalaisaktivisti:

"Julkistamme tänään apua ja tukea laman uhreille, edunvalvontaa yrittäjille ja toivoa paremmasta kansalaisille.

Saamme käyttöömme kansainväliseen rikosoikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen pohjautuvan riippumattoman tuomioistuimen. Meille on luvattu hankkeeseen kansainvälistä apua ja tukea. Laman uhri voi nyt hakea oikeutta, korvauksia ja päästä jatkamaan elämäänsä. Ensimmäisessä vaiheessa keskitymme 1990 luvun laman juttujen todelliseen lainmukaiseen käsittelemiseen. Samalla selvitämme voimmeko saattaa käsiteltäviksi myös mahdollisia maanpetoksia ja/tai valtiopetoksia koskevat asiat EY/EU/EURO liittymisen yhteydessä. Edelliseen kategoriaan kuuluu myös virkamiesten, eduskunnan ja valtioneuvoston jäsenten yksilövastuut lainojen ottamisessa, rahankäytössä, pankkituissa, Suomen pankin toimissa, suunnitteluissa jne. Toisessa vaiheessa voimme laajentaa toiminnan kattamaan esimerkiksi vakuutuslääkäriasioihin, rokotteilla tuhottujen ihmisten viranomaisrikoksiin jne. Jatko juttujen lista lienee pitkä laittomassa suomessa."

Koko teksti: http://jukkadavidsson.fi/2015/03/kansainvalinen-rikostuomioistuin-suomeen/

Suomi oikeusvaltiona on siis sellaisessa konkurssissa, että selkeiden petosten, kavallusten ja lainvalvonnan virheiden ja laiminlyöntien kohteeksi joutuneet ovat turhaan etsineet apua Suomen oikeuslaitokselta, poliisilta, oikeuskanslerilta, eduskunnnan oikeusasiamieheltä, finanssivalvonnalta, kansanedustajilta ja jopa tasavallan presidentiltä.

Ja nyt on tultu tähän: jotta Suomen historian suurin oikeusmurha ja kaikki siihen liittyneet väärinkäytökset saataisiin tutkintaan on kansalaisten ollut pakko lähteä etsimään oikeutta maamme rajojen ulkopuolelta. Kysyisin: hävettääkö, ellen tietäisi, ettei hävetä yhtään, ei ainakaan niitä, joille tämä häpeä suurimmaksi osaksi lankeaa. Muuten he olisivat tämän kahdenkymmenen vuoden aikana tehneet edes jotain vääryyden oikaisemiseksi.

Nyt suomalaiset ovatkin sitten mielenkiintoisessa tilanteessa. Meillä on vaalit edessä vajaan kuukauden kuluttua. Kansalaiset saavat nyt niihin vähän ylimääräistä jännitystä, miettiessään: Olenko nyt äänestämässä sellaista henkilöä tai ainakin sellaista puoluetta, jonka tekemiset ovat kansainvälisessä rikostuomioistuimessa puitavina sellaisilla nimikkeillä kuin "Rikos ihmisyyttä vastaan" tai "Rahanpesu". Tuohon voi sitten vielä lisätä sen seikan, että osa ehdokkaista on myös Supon tutkittavana osallisuudesta mahdolliseen valtiopetokseen, koskien Naton kanssa, kansan selän takana, solmittua isäntämaasopimusta. Kiitoksia paljon, ilman tätä ylimääräistä jännitystäkin olisimme varmaan hyvintulleet toimeen.

Iloitkaamme kuitenkin näiden savuavien raunioiden keskellä siitä, että ensinmäinen askel kohti laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden uudelleenrakentamista on nyt otettu. Suomi selvisi aikanaan jopa järjettömän suurista ja kansan oikeustajua vastaan rikkoneista sotakorvauksista. Selvisi jopa entistä ehompana. Jospa me tämänkin tappion kärsittyämme saamme nähdä tuhkasta rakentuvan entistä paremman, oikeudenmukaisemman ja kansalaisystävällisemmän Suomen. Kuka tietää.