Adressi kristillisten arvojen ja uskonnonopetuksen puolesta

Vieras kirjoittaa 190:nnessä kovin ylimielisesti, että kristityn elämä on hyvää ja täysipainoista kun taas ateistin turhaa ja tyhjää.  Lisäksi Vieras jatkaa tuota niin monesti alas ammuttua väitettä ateistien mukamas oman navan ympärillä pyörimisestä.  Väitän, että kristityt ja uskonnottomat eivät profiloidu erilaisiksi tuon perusteella.  Sitä paitsi Vieraan väite kristittyjen hyvästä elämästä vaikka Jahvea ei olisikaan sisältää juuri tuota oman navan ympärillä tapahtuvaa itsensä korostamista ja kehua.  Ehkä kannattaisi tutustua materialistiseen ja sekulaariin humanismiin ennenkuin sotkeutuu pahemmin kestämättömiin ja paikkaansa pitämättömiin väitteisiin.  Niitä jotkut nimittäin sanovat valehtelemiseksi vai eikö se olekaan kristitylle rumaa?

Millainen elämäntarkoitus on iankaikkinen elämä?  Eikö iankaikkisella elämällä ole sisältöä vai onko se iankaikkisuus perimmäinen tarkoitus? Minusta elämän tarkoitus pitää olla elämän sisällössä eikä sen pituudessa.  Ja hyvä elämä pitää olla ihmisellä elämän tavoitteena vaikka sille ei olisikaan luvassa palkintoa, todellista tai luuloteltua.

Ps. luin 183:nnen, nimenomaan luin.

P.p.s. Eikös Jeesus temmattu taivoon?  Miten hän voisi siis kulkea kanssanne nyt täällä kun te vasta odotatte hänen toista tulemistaan? Voisiko hieman pyytää johdonmukaisuutta.  Samoin tuo "kuoleman voittaminen": onko voitettu vai vasta viimeisellä tuomiolla vai milloin, mitä, miten, missä j.n.e.?  Näyttää tuo sekamelska ilman logiikan häivääkään jatkuvan.