VETOOMUS JYRKI KATAISEN EROTTAMISESTA

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=6168
Suomen eduskunta on hyväksynyt talous- ja rahaliiton vakautta koskevan sopimuksen eli niin kutsutun EU:n pakkopaidan 18. joulukuuta, ja sitonut Suomen velkavastuuseen niidenkin maiden taloudesta, jotka eivät ole tähänkään asti sopimuksia noudattaneet.

Toimittaja: Riikka Söyring
20.12.2012, Verkkomedia.org



Eduskunta sitoi Suomen EU:n pakkopaitaan

Hallituspuolueet ja keskusta hyväksyivät talous- ja rahaliiton vakautta koskevan sopimuksen tiistaina 18. joulukuuta 2012 äänin 139–38. Perussuomalaiset äänestivät tyhjää.

Sopimuksen tarkoituksena sanotaan olevan osapuolten julkisen talouden hoitamisen kurinalaisuuden vahvistaminen ja talouspolitiikkojen yhteensovittaminen sekä talouden ohjauksen ja hallinnan parantaminen Euroopan unionissa ja euroalueella.

Asia hyväksyttiin valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 38/2012 mukaisena.

Hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista (HE155/2012 vp) on siis mennyt läpi.



Sopimus salaa, piilossa ja pimittäen

Sopimus ajettiin läpi tutulla ja hyväksi havaitulla "anna paperit viime tingassa niin ettei niitä ehdi lukea ja äänestytä pikapikaa ennen lomaa"-metodilla.

Vasenryhmän Jyrki Yrttiaho, joka erotettiin Markus Mustajärven kanssa vasemmistoliitosta siksi, etteivät he suostuneet lipeämään äänestäjille antamistaan lupauksista hallituspaikan takia, toteaakin 14. joulukuuta asiaa käsiteltäessä:

"Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän aikana oppositiota on syytelty kahvipöydissä ja kulisseissa talouskurisopimuksen eduskuntakäsittelyn pitkittämisestä. Syytökset tuntuvat kohtuuttomilta.

Pääministeri Jyrki Katainen sai talouskurisopimuksen hyväksymiseen hallituksen ja eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön valtakirjan yli yhdeksän kuukautta sitten yli yhdeksän kuukautta sitten. Sen jälkeen asia haudattiin, haudattiin julkisuudelta, haudattiin kansalaiskeskustelulta. Hallitus varoi visusti sopimuksen käsittelyn kytkemistä yhteen kriisipakettipäätösten kanssa.

Sitten oltiinkin jo syksyssä ja kuntavaalit houkuttivat hallituspuolueita lykkäämään käsittelyä entisestään. Hallitus antoi lopulta esityksensä 9. marraskuuta. Eduskunta kävi lähetekeskustelun 13. marraskuuta. Lopulta eilen, tasan kuukausi lähetekeskustelusta, koitti ensimmäisen käsittelyn hetki budjettikäsittelyn painaessa päälle.

Valiokuntakäsittely oli sujunut ennätysajassa. Ensimmäisen käsittelyn työjärjestys oli hiottua työtä: iltaistunto kyselytunnin jälkeen ja varmuus siitä, että medialehteri oli tyhjä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna.

Kuka tässä on taktikoinut ja pelannut aikaa? Moitteet kuuluvat hallitukselle. Se on tehnyt Euroopan ennätyksen talouskurisopimuksen pimittämisessä omalta kansaltaan. Yhdessäkään sopimuksessa mukana olevassa maassa kansalaiskeskustelua talouskurisopimuksesta ja asian mittasuhteisiin kuuluvaa mediajulkisuutta ei ole kyetty minimoimaan yhtä tehokkaasti kuin meillä Suomessa. Monissa maissa sopimus on ollut tiukan perustuslakiseulonnan kohteena ja Irlannissa jopa kansanäänestyksessä."



Vastoin kaikkea järkeä

Perussuomalaisten Lauri Heikkilä huomautti 14. joulukuuta, kun asiaa käsiteltiin eduskunnassa:

"...EY:n perustamissopimuksen 274 (205) artiklassa vaaditaan komissiota toteuttamaan talousarviota moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Varainhoito on ollut erittäin leväperäistä, miljardeja on kadonnut, ja tilit ovat olleet täynnä epäselvyyksiä. Tilintarkastajat ovat hylänneet budjetin jo 18 vuotta peräkkäin.

Haluammeko antaa tälle porukalle lisää budjettivaltaa, kun heidän omakaan budjettinsa ei kestä päivänvaloa? Rötösherratko laittavat jäsenmaat kuriin? Eikö jäsenmaiden kuuluisi valvoa EU:n toimielimiä eikä päinvastoin? Nämäkö virkamiehet ovat hallituksen mielestä hyviä ja kelvollisia hoitamaan maamme raha-asiat ja talouden? Kyllä siinä meillä täällä Suomessa työtä riittää, kun näiden Brysselin veivikaulojen kanssa taistelemme, olimmepa sitten poliitikkoja, yrittäjiä, virkamiehiä tai tutkijoita."

Keskustelussa nostettiin esiin myös se, että sopimus kaventaa merkittävästi eduskunnan budjettivaltaa ja sitä kautta Suomen täysivaltaisuutta. Ongelmallisena pidettiin myös sitä, että "perustuslakivaliokunta katsoo jokaisen yksittäisen askeleen niin vähäiseksi vallansiirroksi, ettei sen hyväksyminen vaadi eduskunnan määräenemmistöä tai neuvoa antavaa kansanäänestystä."

Käytännössä sopimus tarkoittaa etenemistä kohti euroalueen yhteistä budjettia sekä vero- ja työllisyyspolitiikkaa.



Eläkkeetkin Brysselin hoitoon

"Hallituksen esityksessä ei käsitellä käytännössä lainkaan sopimuksen ongelmallisuutta Suomen eläkejärjestelmän kannalta. Sopimuksessa rajoitetaan koko julkisen sektorin alijäämää, johon Suomen tapauksessa lasketaan myös eläkerahastot. Näin ollen sopimus kontrolloi myös Suomen eläkejärjestelmää."

Suomessa työeläkkeiden rahoittamiseen tarkoitetut varat lasketaan teknisesti osaksi julkisen talouden tilinpitoa. Suomen työeläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys ja työeläkemaksujen rahastointi tukevat tällä hetkellä julkisen talouden tasapainoa. Talous- ja rahaliiton vahvistamista koskevan sopimuksen vaatimuksena on, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on enintään 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nyt hyväksytyn talouskoordinaatiota koskevan sopimuksen myötä eläkkeitä ja sosiaalipolitiikkaa koskevat asiat siirtyvät enenevässä määrin EU:n ohjaukseen kaikkine muutospaineineen.

Talouselämä kertoo sen, minkä moni tietääkin: että ilman työeläkevaroja Suomi ei täyttäisi EMU-kriteerejä. Epäluuloinen henkilö saattaisi ajatella, ovatko eläkerahastot hassanneet varojaan siinä määrin, että tappiot pyritään piilottamaan nostamalla eläkeikää, ja että eläkerahoillakin nyt maksellaan EMU:un kuulumisen autuutta.



Laaja ja avoin kansalaiskeskustelu eliitin kesken

"Demokratian ja perusoikeuksien näkökulmasta valiokunta katsoo, että EMU:n kehittäminen ei ole vain talouspoliittinen kysymys. Se edellyttää paljon laajempaa poliittista ja oikeudellista näkökulmaa. Talouspolitiikan vaikutus kansalaisten asemaan ja heidän perus- ja ihmisoikeuksiinsa on otettava huomioon.

Talouspolitiikalla on myös oltava demokraattinen oikeutus. Noudatetun talouspolitiikan on vastattava kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa ja oltava vaalien kautta heidän muutettavissaan. Valiokunta huomauttaa, että demokratiakysymyksen ratkaiseminen on keskeisimpiä edellytyksiä EU-toimielinten esittäminen kaavailujen toteuttamisessa.

Avoimuuden ja julkisuuden osalta valiokunta toteaa, että EMU:n kehittämistä koskevia suunnitelmia tulee käsitellä julkisesti. Ne edellyttävät laajaa kansalaiskeskustelua."

Mitä on tuo valiokunnan edellyttämä laaja kansalaiskeskustelu, kysyy Juhani Kahelin US-blogissaan? Keitä valiokunta itse kuuli asiassa?

Tässä lista, poimittu valiokunnan lausunnosta:



Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina (E 99/2012 vp)
neuvotteleva virkamies Niina Pautola-Mol, valtioneuvoston kanslia

finanssineuvos Ilkka Kajaste, valtiovarainministeriö

lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa, valtiovarainministeriö

lainsäädäntöneuvos Tuija Taos, valtiovarainministeriö

osastopäällikkö Tuomas Saarenheimo, Suomen pankki

VTT Sixten Korkman

tutkija Janne Salminen



Valiokunnan 5.12.2012 järjestämässä julkisessa kuulemisessa tämän lausunnon käsittelemästä kokonaisuudesta ovat olleet kuultavina:
EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, valtioneuvoston kanslia

alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, valtiovarainministeriö

johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

professori Sixten Korkman, Aalto yliopisto

professori Heikki Patomäki, Helsingin yliopisto

toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, ETLA

päällikkö Pekka Nurminen, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto

johtaja Teija Tiilikainen, Ulkopoliittinen instituutti

filosofian dosentti Thomas Wllgren, Helsingin yliopisto

professori Tuomas Ojanen, Helsingin yliopisto



"Siis 95-prosenttisesti yhtä ja samaa EU-eliittiä. Korkman jopa kaksi kertaa. Tätäkö on laaja kansalaiskeskustelu, suuri valiokunta? Käsittelytavan oikea nimi on juonittelu ja pakottaminen", Kahelin toteaa.



Laaja ja avoin kansalaiskeskustelu valtamediassa

Mitä lehdistö on kertonut kyseisestä pakkopaita-sopimuksesta? Taloussanomia lukuunottamatta anti on ollut köyhää. Suomen tietotoimisto STT:n (jonka omistavat mediatalot) uutisointi 14. joulukuuta oli seuraavanlaista:

"Hallituspuolueet ja keskusta ovat estäneet perussuomalaisten mahdollisuudet jarruttaa eduskunnassa EU:n talous- ja rahaliittoa koskevan esityksen käsittelyä.

Muissa ryhmissä epäiltiin perussuomalaisten äänestyttävän useaan otteeseen asian lähettämisestä valiokuntaan. Tämän estämiseksi Markus Lohi (kesk) esitti asian lähettämistä kaikkiin valiokuntiin.

Äänestyksessä tämä esitys sitten kaadettiin, eikä valiokuntaan lähettämisestä näin voida enää äänestää.

Yksi hankkeen takapiruista oli Tuija Brax (vihr), entinen oikeusministeri. Lohi ja Brax kertoivat STT:lle, että idea syntyi, kun todettiin Lohella ja Petteri Orvolla (kok) olevan perättäiset puheenvuorot keskellä perussuomalaisten ja vasenryhmän hallitsemaa puhujalistaa.

Lohen mukaan itse asiasta eli talous- ja rahaliitosta voi olla eri mieltä, mutta koko illan ilmassa oleva uhka äänestyttämisestä ei häntä miellyttänyt.

Lohi itsekin äänesti omaa, Orvon kannattamaa esitystään vastaan, ja se kaatui äänin 151-9, kun suurin osa perussuomalaisistakin kaatoi sen epähuomiossa."

Toisin sanoen STT:n uutisesta ei käy ilmi lainkaan, mitä talous- ja rahaliittosopimus pitää sisällään, mitä se merkitsee Suomen kannalta. Sen sijaan uutisesta käy ilmi, että eduskunnassa harrastetaan merkillistä (ja lapsellista) juonittelua vakavien, koko kansaa koskevien asioiden käsittelyn yhteydessä, ja että näin toimivat hallituspuolueet.



Demokratiavaje kasvaa

EU-oikeuden tutkija Juha Raitio Euroopan velkakriisistä, arvioi valtioden asemasta ja euroalueen tulevaisuudesta:

"Selvää kuitenkin on, että EU:ssa tiivistyvä talouspoliittinen ohjailu ja yhteinen rahapolitiikka johtavat siihen, että EU-taloudesta tulee jatkossa yhä määräävämpi suhteessa valtiontalouteen. Tällä on toki suora yhteys demokratiaan ja siihen, millä tavoin verovaroja kussakin EU:n jäsenvaltiossa voidaan käyttää. Liittovaltiollistuminen on nykytilanteessa ilmeistä."

"Euroopan unionissa on vuosikausia keskusteltu ns. demokratiavajeesta, jota on pyritty paikkaamaan esimerkiksi Euroopan parlamentin asemaa vahvistamalla tai ottamalla Lissabonin sopimuksessa käyttöön ns. kansalaisaloite (SEU 11(4) artikla). Euroopan unionissa tarvitaan väyliä, joilla kansalaisyhteiskuntaa edustavat kansalaisjärjestöt ja toki myös yksittäiset kansalaiset voivat vaikuttaa EU-tason päätöksentekoon. Ajankohtainen keskustelu Euroopan unionin velkakriisin osalta osoittaa, ettei enää ole selvää edes se, pääsevätkö kaikki jäsenvaltiot vaikuttamaan merkittävien (talous)asioiden päätöksentekoon EU:ssa."

"...Kun kuunteli eilen (13. joulukuuta) perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa, edustaja Sasia ja varapuheenjohtajaa, edustaja Koskista ja heidän polveilevia selityksiään, vakuuttui entisestään siitä, että lausunnoissaan perustuslakivaliokunta oli ponnistellut tosissaan perustuslain rikkomisen peittelemiseksi. Kiitos tästä perustuslakiamme rikkovasta ja eduskunnan budjettivaltaa riisuvasta pimeyden työstä kuuluu kuuden puolueen hallitukselle..

Suomessa sopimus on päätetty ujuttaa läpi eduskuntakäsittelyn ilman laajempaa kansalaiskeskustelua tavallisena kansainvälisen sopimuksen hyväksymisenä ja voimaantulolakina ilman perustuslain mukaista vaikeutettua menettelyä ja kahden kolmasosan enemmistövaatimusta, vaikka sopimus loukkaa kiistatta Suomen perustuslakia.", sanoo vasemmistoryhmän Yrttiaho.

Demokratiavajetta esiintyy siis aivan koti-Suomessakin.



Petosten kaari on pitkä

Ismo Soukola /ps lausuili 14. joulukuuta täysistunnossa seuraavaa:

"Arvoisa herra puhemies! Kun maassamme järjestettiin äänestys Euroopan unioniin liittymisestä, arveltiin sen johtavan suoraan myös rahaliittoon liittymiseen. Ennen äänestystä silloinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sauli Niinistö vakuutti äänestäjille ja eduskunnalle, ettei näillä äänestyksillä olla luopumassa markasta eikä olla liittymässä euromaiden joukkoon.

Niinistön mukaan asiasta päätettäisiin myöhemmin erikseen oman lakialoitteen muodossa, ja näin siis vuonna 94. Kansa äänesti siten kuin äänesti, ja Suomi liittyi Euroopan unioniin. Sitten oikeusministeriksi noussut Sauli Niinistö perui aikaisemmat lausuntonsa, ilmoitti, että euroon liittymisestä päätettiin itse asiassa jo EU:n liittymislakiäänestyksessä.

Mainittakoon, että kyseisessä äänestyksessä hyväksyttiin myös silloisen kansanedustajan Esko Seppäsen ponsi: "Eduskunta edellyttää, että Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella - -." Tämän ponnen puolesta äänesti myös Niinistö itse."

Soukola jatkaa:

"Tässä hallituksen esityksen käsittelyssä on aika paljon samanlaista palaneen käryä. Onkin erittäin luonteva jatkumo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sauli Niinistön aloittamalle ja oikeusministeri Sauli Niinistön jatkamalle sumutukselle, että näin merkittävä asia yritetään juosta kiireellä budjettikäsittelyn varjossa kansalta piilossa.

Sopimuksen hyväksyminen merkitsisi Suomen talouspoliittisen itsemääräämisoikeuden tarpeetonta luovuttamista ulkopuoliselle taholle. Taloutensa holtittomasti hoitaneiden maiden takia Suomi määrättäisiin samanlaiseen tarkkailuun, vaikka itse noudattaisimmekin vastuullista talouspolitiikkaa.

Monet unionin suoltamat direktiivit ovat osoittaneet, ettei Brysselissä ymmärretä eroa Keski-Euroopan ja Suomen välillä. On kai todettava, etteivät direktiivit olekaan poliitikkojen kirjoittamia vaan erittäin taitavien lobbareiden aikaansaannoksia niissä samoissa vallan ytimen pöydissä, joissa meidän poliitikkojemme pitäisi olla Suomen etuja ajamassa."

Kommentti: Jussi Halla-aho/ps:

"Ei kyse ole siitä, olemmeko me menossa kohti liittovaltiota vai emme. Me olemme jo siellä. Kyse on nyt vain siitä, mikä on osavaltioiden ja imperiumin työnjako... Nyt näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan ajeta poliittisena projektina vaan taloudellisena pragmatismina.

Integraatiota lisäävät toimenpiteet toteutetaan reaktiona integraation itsensä synnyttämiin kriiseihin. Kaikki tietävät, että tälläkään sopimuksella ei ratkaista yli varojen elämisen ja vastuuttoman talouspolitiikan ja yhteensovittamattomien kansantalouksien yhteen runnomisen aiheuttamia ongelmia."



Toimittajan kommentti:

Onneksi EU:sta voi erota! Europarlamentin video aiheesta "Kuinka EU:sta voi erota", suomenkielinen tekstitys:
http://www.europarltv.europa.eu/fi/player.aspx?pid=f5077c6b-3b92-4a1f-8271-c7a49c3bc6e8



Lähteet:

Eduskunta hyväksyi vakaussopimuksen
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=5457
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/suvl_4_2012_p.shtml
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/6.htx?id=5443
Täysistunnon pöytäkirja PTK 130/2012 vp perjantai 14. joulukuuta 2012
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_130_2012_ke_p_1.shtml
joka kyllä kannattaa lukea kokonaisuudessaan!

Täysistunnon pöytäkirja PTK 128/2012 vp torstai 13. joulukuuta 2012
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_128_2012_ke_p_2.shtml
Täysistunnon pöytäkirja PTK 129/2012 vp torstai 13. joulukuuta 2012, ilta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_129_2012_ke_p_1.shtml
Käsittelyvaiheet
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+155/2012
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/suvl_4_2012_p.shtml

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/6.htx?id=5443

Talouselämä: EU:n päätösvalta Suomen työeläkejärjestelmään "kasvaa kuin huomaamatta"
http://www.talouselama.fi/uutiset/eun+paatosvalta+suomen+tyoelakejarjestelmaan
Iltasanomat: Erikoinen manööveri eduskunnassa: perussuomalaiset jätettiin yksin
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288524240169.html
Iltalehti: Ansa toimi: Näin eduskunta iski ilmat pihalle perussuomalaisten jarrutuksesta
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012121416454131_uu.shtml
Institute for New Economic Thinking Niels Thygesen
http://ineteconomics.org/people/niels-thygesen