Leppätien kielikylpy säilytettävä

 

 

Me Sipoon Leppätien Koulun oppilaiden - ja tulevien oppilaiden sekä jo valmistuneiden oppilaiden - vanhemmat vaadimme, että Sipoon Leppätien koulua EI liitetä osaksi ns. Nikkilän Sydäntä vaan annetaan jäädä Leppätielle, jossa se on näyttänyt esimerkkiä sekä kotimaassa että ulkomaille, miten kielikylpy toimii ja miten sitä pitää kehittää.

Tämä adressi on perustettu sitä varten, että Sipoon päättäjät ymmärtäisivät, ettei palvele  kenenkään hyötyä tai tarkoitusperiä, jos Leppätien kielikylpy nykymuodossa lopetetaan ja liitetään osaksi ns. Nikkilän Sydäntä.

 

 

Tässä muutama peruste sen puolesta, että adressin allekirjoitus kannattaa:

 

1. 

Leppätien koulu on puhdas kielikylpykoulu, jonka oppimistulokset ovat loistavia ja johon käydään tutustumassa eri puolilta Suomea ja kansainvälisestikin. Leppätien koulu on valittu Vaasan yliopiston kielikylpyopettajakoulutuksen harjoittelukouluksi.

 

2.

Leppätien koulu ja ainutlaatuinen kielikylpy on ollut todella iso ja merkittävä asia monelle perheelle, jotka ovat viime vuosina Sipooseen muuttaneet. Pieni, esimerkillisen hyvin toimiva yhteisö. Miettikääpä, tiedättekö yhtään muuta koulua, jossa rehtori tuntee jokaisen lapsen nimeltä? Tai sellaista koulua, jossa niin eskarit kuin kutosetkin leikkivät yhdessä ja tekevät ryhmätöitä?

 

3. 

Leppätien koulu on suunniteltu nimenomaan kielikylpytoimintaan, jolle tunnusomaista ovat mm. eri aineita opetuskokonaisuuksiksi yhdistelevä teemaopetus. Leppätiellä toteutuu kokonaisvaltainen kielikylpypedagogiikka: koko koulu toimii kielikylpykielellä ravitsemustyöntekijää ja välituntivalvontaa myöten.

 

4. 

Leppätien koulu on uusi, vasta muutaman vuoden käytössä ollut. Tätä ennen oltiin vuosia väistötiloissa Nikkilän koulukeskuksessa yläasteiden keskellä parakeissa ja kokemus tältä ajalta on, että kielikylpykieli jäi vähemmälle käytölle mm. välituntiympäristössä ja kielikylpykielen oppiminen heikkeni.

 

5.

Se, että laitetaan suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset samaan kouluun, ei ole automaattisesti kielikylpyä, kuten alla lainatussa Vaasan yliopiston tutkimusraportissa todetaan.

”Kielikylpykielellä opettavat opettajat ovat parhaimmillaan kaksikielisiä, kielellisesti tietoisia, innostuneita ja luovia. Vaikka kielikylpyopettaja pitää kielikylvyssä kiinni opetuskielestä ja käyttää vain yhtä
kieltä, hänen tulee kuitenkin ymmärtää oppilaiden äidinkieltä. Opettajan tulee lisäksi sopeuttaa kielenkäyttönsä oppilaille sopivalle tasolle ja tukea sisältöpainotteisen opetuksen ohessa kielen ymmärtämistä ja tuottamista, mikä vaatii kielen roolin tiedostamista ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Opettajan tulee sopeuttaa kielensä oppilaan kielitaitoa vastaavaksi.”

(Lainaukset Mari Bergrothin tutkimusraportista: Kotimaisten kielten kielikylpy, Vaasan Yliopisto toukokuu 2015).