Parsinavetat kiellettävä Suomessa

Me suomalaiset maitotuotteiden kuluttajat vaadimme, että uusi laki eläinten hyvinvoinnista turvaa myös lypsykarjan eettisen kohtelun. Maidontuotantolehmiä ei saa pitää jatkuvasti paikoilleen kytkettyinä, kuten ei muitakaan eläimiä. Uusi eläinsuojelulaki ei voi sivuuttaa lypsylehmiä.

Maidontuotantoa varten pidettäviä lehmiä on Suomessa noin 275 000. Niistä lähes puolet elää parsinavetoissa jatkuvasti päästään kiinni kytkettyinä. Parsinavetoissa eläimet eivät voi kääntyä eivätkä liikkua. Kytkettynä pitäminen rajoittaa myös niiden nukkuma-asentoa ja lajityypillistä käyttäytymistä.

Maa- ja metsätalousministeriön joulun alla 2017 lausuntokierrokselle lähettämä esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista ei paranna maitonautojen oloja. Ei vaikka lain tarkoitus on ”suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta”. Ei vaikka lain toisen pykälän mukaan ”lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin”.

Esityksessä kuvaillaan seikkaperäisesti liikkumisen merkitystä eläinten hyvinvoinnille. Lypsykarjan osalta liikkumistarpeet kuitenkin sivuutetaan. ”Maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen jatkuva paikoilleen kytkeminen olisi jatkossakin sallittua”, lakiesityksessä todetaan. Syyt poikkeukselle ovat esityksen mukaan tuotannollisia ja taloudellisia.

Tuotannollis-taloudelliset ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista kohtuullisella siirtymäajalla ja maataloustuottajille järjestettävällä investointituella. Kuluttajat ja kaupan porras osallistuvat tietysti myös kustannuksiin.

Parsinavettojen niin sanottu luonnollinen poistuma ei riitä takaamaan suotuisaa kehitystä. Kysymys on niin isoista eläinmääristä ja pitkästä aikahorisontista, että asian vauhdittamiselle on pakottava eläinsuojelullinen tarve. Ilman lakisääteistä aikarajaa parsinavetat pysyvät sallittuina hamaan tulevaisuuteen.

Ruotsissa uusien parsinavettojen rakentaminen kiellettiin lailla vuonna 2007. Nykyään ruotsalaisista navetoista parsinavettoja onkin enää vain 15 prosenttia. Suomessa vastaava luku on 50 prosenttia. Norjassa ja Tanskassa parsinavetoista ollaan lakisääteisesti luopumassa siirtymäajan jälkeen kokonaan. Ruotsissa ja Norjassa lehmien on lisäksi päästävä vähintään kahdeksi kuukaudeksi vuodessa laitumelle navettatyypistä riippumatta.

Pihattonavetoille täytyy myös Suomessa säätää ulkoilu- ja laiduntamisvelvoite. Suomen uuden eläinsuojelulain täytyy olla kaikilta osin pohjoismaista tasoa.

78 prosenttia suomalaisista vastasi Eurobarometrin kyselyssä, että tuotantoelänten hyvinvointi on heille erittäin tärkeää. Asenneilmapiiri on muuttunut ja eläinten hyvinvointia koskeva tieteellinen tieto kehittynyt. Tämän vuoksi rakenteitakin on muutettava. Mikäli lakiesitys etenee nykymuodossa uudeksi eläinsuojelulaiksi, yhä useammat kuluttajat tulevat kieltäytymään maitotuotteista kokonaan.

Me suomalaiset maitotuotteiden kuluttajat vaadimme Suomeen lakia, joka takaa myös lypsykarjan hyvinvoinnin.

Adressi luovutetaan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle helmikuun loppuun mennessä.

Hallituksen lakiesityksen voit lukea tästä: http://mmm.fi/documents/1410837/6017006/Luonnos_Hallituksen+esitys+laiksi+el%C3%A4inten+hyvinvoinnista_+21.12.2017.pdf/b8bca450-95a8-463e-bfe0-78135f0dc679