Oulun Maunonkadun kauppaoppilaitos tulee säilyttää

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#403

Turha purkaminen pois, kulttuurihistoria kunniaan! Hiilineutraali Suomi vaatii kestävää rakentamista ja Oulu oman historiansa tuntemusta.

Maija Aalto (OULU, 30.01.2023)

#404

Säilyttäkää, kiitos.

Rosa Rautiainen (Tampere, 30.01.2023)

#419

oppilaitos > kerrostalo

Esko Hokkanen (Tampere, 30.01.2023)

#425

Hyvin menee älkää purkako vanhoja taloja

Tuuve Nieminen (Helsinki, 31.01.2023)

#431

Vanha Kauppaoppilaitos rajaa kauniisti Kuusiluodon asuinalueen. Se materiaalit ja muotokieli sopivat vanhan puutalokaupunginosan rinnalle ja liittyvät hyvin myös Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun (minulle OYL) naapuriksi. Juhlasali, ensimmäinen Madetoja-sali on osa Oulun kulttuurihistoriaa.

Päivi Airas (Lahti ent Oulu, 31.01.2023)

#439

Kiitos erittäin tärkeän adressin avaamisesta. Lähes 500 henkilön allekirjoitus on otettava huomioon kaavakäsittelyssä valtuustossa. Puhuuhan Oulun kaavoitus jatkuvasti asukkaiden ja kuntalaisten osallistamisesta ja tässä on nyt näyttöä kuntalaisten mielipiteestä, jota kaavoitus ei ota huomioon kaavamuutosehdotuksessa.
Tämä on erityisen räikeää sen vuoksi, että Oulun kulttuuriympäristön teemayleiskaava on parhaillaan luonnosvaiheessa ja nähtävillä. Maunonkadun kiinteistö sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla (MRKY) Kuusiluodon korttelialueella, joka on hyvin keskeinen Oulun keskustan rakentamista sekä Oulun suistoalueen maisemaa määrittävä alue. Rajaahan Vanha Kauppaoppilaitos upeasti Kuusiluodon asuinalueen. Sen materiaalit ja muotokieli sopivat vanhan puutalokaupunginosan rinnalle ja liittyvät hyvin myös Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun (minulle OYL) naapuriksi. Ominaista on maiseman avoimuus rakennuksen sijoittelun kautta, jonka kaavamuutosehdotuksen rakennusten sijoittelu tuhoaa.
Kaavamuutosehdotusta ajaa pelkästään ja yksinomaan Oulun kaavoitus muiden Oulun kaupungin virkamiesten kuten Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnon ollessa säilyttämisen kannalla. Oheen lainattu Viranomaisneuvottelu no 2 viranomaisten kannanotot:
Viranomaisten kannanotot
Viranomaisten kannanottona todettiin seuraavaa:
- Maakunnalliset arvot toimivat kaavoituksen lähtökohtana. Kulttuuriympäristönarvot on mahdollista säilyttää. Viranomaiset puoltavat yksimielisesti olemassa olevan rakennuksen suojelua ja korjaamista. Uudisrakennusvaihtoehto ei säilytä kulttuuriympäristön arvoja. - Rakennuksen ja sen eri osien käyttötarkoitusta kannattaa yhä harkita. Muu kuin asuinkäyttö voi olla mahdollista. Esimerkiksi toimitilakäyttö voi tukea keskustan kehittämistä. Hakija tuo tahtotilansa selvästi esille ja tulkitsee ankarasti laadittuja selvityksiä sekä maankäyttö- ja rakennuslakia. Suojelukäytännöt sallivat kuitenkin useita lievennyksiä. Toisinaan on voitu tinkiä esimerkiksi lämmöneristysvaatimuksista. Museo- ja rakennuslupaviranomaiset arvioivat korjaustoimenpiteiden kohtuullisuutta rakennusluvan yhteydessä. - Kaavojen sisältövaatimukset on tärkeä tunnistaa. Hakijan esittämät lainkohdat eivät syrjäytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia suojelutavoitteita. Laki edellyttää rakennetun ympäristön vaalimista ja arvojen säilyttämistä asemakaavaa laadittaessa. - Rajoitusten kohtuullisuutta on vaikea arvioida yksiselitteisesti, mutta suojelukaavasta on mahdollista valittaa, jolloin kohtuullisuus ratkaistaan viimeistään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ratkaisuja peilataan myös voimassa olevaa asemakaavaan.
Niin ikään ELY-keskus toteaa lausunnossaan 28.10.2022:
Suunnittelualueella sijaitseva vuonna 1957 valmistunut koulurakennus on todettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. ELY-keskus on korostanut kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossaan 9.5.2019, että asemakaavan muutos tarkoittaa merkittävää muutosta suunnittelualueen ympäristössä ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristökohteen menettämistä. Pohjois-Pohjanmaan museo on tuonut tämän saman asian esiin useissa lausunnoissaan mm. 9.5.2019 ja 26.10.2022 ja on lisäksi todennut, että kulttuuriympäristön arvot on mahdollista säilyttää. Sama asia on tuotu esiin myös kaavoituksesta pidetyissä viranomaisneuvotteluissa 25.6.2020 ja 16.9.2021.
ELY-keskus toteaa edelleen, että kaavaehdotuksen hyväksyminen tarkoittaa maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteen arvojen häviämistä.
Kiinteistön omistajan tulee kantaa paremmin vastuuta arvokkaan kiinteistön säilyttämisestä maakunnallisesti arvokkaalla kulttuuriympäristön alueella. SYKillä, jos kellään on tähän resurssit ja SYK on ollut täysin tietoinen alueen kulttuurihistoriallisen arvokkuuden aiheuttamista vaatimuksista kiinteistönhaltijalle. Jos omistaja haluaa tuhota arvokkaan rakennuksen, on vaihtoehtona sen myynti ulkopuoliselle ja/tai Kuusiluodon korttelin asukkaiden hallintovalituksen kautta jättämät korvausvelvoite vaateet niin SYKiä kuin Oulun kaavoittajaa kohtaan. Tosiasia on kuitenkin se, kahden vastuullisen viranomaistahon lausuntojen mukaan Oulun kaupungin kulttuurihistoriallisia arvoja tuhotaan tietoisesti.
Keskustelua tulisi nyt käydä siitä, mitä merkitystä on kulttuuriympäristön teemayleiskaavalla, jos sen arvottamisraportin kohteita voidaan tuhota yksi kerrallaan. Seuraavassa vuoden 2015 inventoinnin lausunto vanhatullin kaupunginosan ja Kuusiluodon korttelin ominaispiirteistä (sivu 78 Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan arvottamisraportin luonnos) :
Kuusiluodon 1800-luvulta lähtöisin oleva työläisten ja käsityöläisten rakentama puutalokaupunginosa on säilyttänyt pienipiirteisyytensä ja mittakaavansa historiallisena puutalomiljöönä, vaikka osa raken-nuskannasta on uusiutunut. Entinen luoto on muuttunut osaksi mannerta. Edustalla olevalle Sonnisaaren viheralueelle johtaa silta. Kuusiluodon reunoille nousseet 1950-luvun rivitalot täydentävät aluetta sopuisasti. Kauppaoppilaitoksen ja Oulun suomalaisen yh¬teislyseon monumentaaliset rakennukset ovat alueen maamerkkejä. Identiteetiltään vahvan, puurakenteisista omakotitaloista, kaksiker¬roksisista kivirakenteisista pienkerrostaloista ja omaleimaisista rivita¬loista koostuvissa asuinkortteleissa on säilynyt yhtenäinen rakenne. Myös yksittäisten rakennusten ominaispiirteet ovat tunnistettavissa. Kadunvarsien tiivis rakentaminen, pieni mittakaava sekä säilyneet piharakennukset ovat tärkeä osa alueen luonnetta. MRKY2015: R,H,M,S,I

Paula Himanen (OULU, 01.02.2023)

#440

Kerran Oulu on kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026, en näe mitään järkeä purkaa kulttuurihistoriallista rakennusta. Pistää miettimään, että olikohan Oulu edes oikea valinta tähän hommaan kun jatkuvasti tehdään kulttuuria hylkiviä päätöksiä.

Meriem Filali (Oulu, 01.02.2023)

#452

Harkintaa, järkeä ja tunnetta päätöksentekoon!

Kalevi Koponen (Sonkajärvi , 02.02.2023)