Vanhuspariskuntia EI saa erottaa Inhimillisyyttä vanhustenhoitoon

Siteeraten Uusimaa lehteä:

PORVOO | Laadukas ikääntyminen omassa kodissa, sitä edesauttavat kotihoidon tukipalvelut, kuntoutus, erilaisiin yhteisiin tilaisuuksiin ja aktiviteetteihin osallistaminen, yksinäisyyden ehkäisy ja sosiaalisten kontaktien muodostaminen.

Porvoon vanhuspoliittisessa ohjelmassa on hyviä ja kannatettavia tavoitteita. Vaan yksi elämänlaatuun vahvasti vaikuttava asia sieltä puuttuu  –  mahdollisuus elää yhdessä puolison kanssa.

Irja Andersson kävi viisi vuotta sitten läpi sydänleikkauksen. Samassa yhteydessä hänen liikuntakykynsä romahti. Hän vietti kaksi kuukautta sairaalahoidossa Johannisbergissä ja muutti Palomäen tehostetun palveluasumisen yksikköön kaksi vuotta sitten.

Asunto on 39 neliön kokoinen. Siihen kuuluu huone, keittonurkkaus ja wc-kylpyhuone.

– Kyllä mieheni mahtuisi tänne kanssani asumaan, Irja Andersson sanoo.

Tunteet nousevat herkästi pintaan, kun puhutaan yli 60 vuotta naimisissa olleen pariskunnan asumistilanteesta.

– Ei tämä hääppöistä ole. On kuin eläisi pakotetussa avioerossa, Runar Andersson toteaa.

Tammikuussa 90 vuotta täyttävä Runar Andersson asuu yksin rintamamiestalossa Tolkkisissa. Aamu alkaa postinhakureissulla rollaattoriin tukeutuen. Välillä on pysähdyttävä vetämään henkeä.

Lähistöllä ei asu enää oman ikäluokan tuttuja. Palvelulinja toisi keskustaan ja ihmisten ilmoille, mutta Andersson pelkää astua auton kyytiin, koska on kerran jäänyt bussin ovien väliin. Myös liikkuminen yksin kaupungilla olisi ylivoimaista huonon liikuntakyvyn sekä astmaattisten oireiden ja huimauksen vuoksi. Andersson pelkää kaatuvansa uudestaan.

Kellariverstaaseen meno tuntuu turvattomalta, Andersson ei pääsisi sieltä omin avuin pois  –  eikä kyllä pystyisi enää veistämään lintujaankaan. Aivot kuitenkin askartelevat mielellään. Anderssonin ainut harrastus on palapelien rakentelu.

Ateriapalvelu tuo veteraanille lämpimän ruoan kerran päivässä. Lähetti huikkaa ovelta, muttei Andersson häntä useinkaan tapaa. Perhepäivähoitajana työskentelevä tytär, Maarit Ristimäki, huolehtii muutaman kerran viikossa kauppaostokset ja vaatehuollon.

 

Vanhustenhoitoon tarvitaan luovia ratkaisuja. Puolisoja ei saa erottaa toisistaan. Hyväkuntoinen puoliso

piristää ja tuo iloa, ja myös auttaa......Jos laki esteenä, tehtävä uusia lakeja.

 

Anderssonit takaisin yhteen!!! Ja ehdottomasti nopeasti!!!