Keskustelu /Helsingin korkeita tonttivuokria alennettava

Helsingin kaupunginvaltuusto äänestää kokouksessaan keskiviikkona 13.2. kolmesta ponsilausumasta, jotka tehtiin 30.1.2008 ja jätettiin pöydälle.

Ponsiesitykset löytyvät nettiosoitteessa http://www.hel2.fi/paatoksenteko/kvsto-tiedote/index.html ja olivat seuraavat:

- Maija Anttila (SDP) + Yrjö Hakanen (SKP ja asukaslista): Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvityttää, miten tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti tonttivuokrat ovat kehittyneet 1.10.1980 tehdyn päätöksen jälkeen, jotta asumiskustannukset olisivat kohtuullisia.
- Pekka Saarnio (vasemmistoliitto) + Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto): Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen valmistavan esi¬tyksen kaupungin asuintonttien vuokrien laskelmallisten määräysperusteiden alentamiseksi nykyisestä 4 prosentista kahdeksi prosentiksi.
- Yrjö Hakanen + Outi Alanko-Kahiluoto (vihreät): Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi selvityttää, millaisiksi kaupungin tontinvuokrat ovat muodostuneet valtuuston 1.10.1980 tekemän päätöksen perusteella, teettää vertailu muiden suurten kaupunkien tonttivuokriin Suomessa ja muissa pohjoismaissa sekä tuoda valtuustolle esitys tonttivuokrien kohtuullisista ja tasapuolisista määräytymisperusteista.

Kaupunginvaltuusto päättää sekä tontinvuokrien määräytymisen perusteista että hyväksyy kaikki vuokrasopimukset kiinteistöviraston tonttiosaston esitysten pohjalta.
NYT ON TÄRKEÄÄ VAIKUTTAA KAUPUNGINVALTUUTETTUIHIN. Jos valtuusto hyväksyy asiallemme myönteisen ponsilausuman, se auttaa meitä suuresti toiminnassamme tonttivuokrien alentamiseksi.

Heikki Tervahattu

etteikö kaupungilla olisi oikeus vaatia tontteihin sitoutuneelle pääomalle kohtuullista tuottoa. Kysymys oikeastaan kuuluukin: mikä on oikeudenmukainen tuottovaade ? Jos otetaan huomioon, että tonttien vuokrat sidotaan johonkin indeksiin (rakennuskustannusindeksiin ?)niin tuota kautta kaupunki saa tavallaan inflaatiosuojan tontteihin sitoutuneelle pääomalleen. Jolloin tuo 4 prosentin tuottovaade on täysin ylimitoitettu. Kyse on riskittömästä reaalituotosta eikä mikään sijoitusinstrumentti anna ilman riskiä tuommoista tuottoa. Kohtuullinen tuottovaade (reaalituottoa) voisi olla luokkaa 1-2 prosenttia.

Kokonaan oma lukunsa on sitten se, että kaupunki on monopoliasemassa vuokratonttien tarjonnan suhteen ja kykenee mm kaavoituksen kautta rajoittamaan tarjontaa keinotekoisesti. Mikä johtaa, ja on johtanut tonttien hintojen nousuun mielipuolisen korkealle tasolle. On aivan turha puhua tässä yhteydessä mistään vapaan markkinatalouden oloissa muodostuneista "käyvistä" hinnoista, joihin virkamiehet ovat vedonneet vuokrien korotustarvetta perustellessaan.

Mielenkiintoista on myös se, että ymmärtääkseni maanvuokralaki tarjoaa vuokralaiselle mahdollisuuden kieltäytyä uusimasta sopimusta, jolloin vuokranantajalle syntyy velvollisuus lunastaa rakennukset käypään hintaan. Näinköhän Helsingin kaupungilla on valmiutta tai uskallusta lunastaa kaikki vuokratonteilla sijaitsevat kiinteistöt jos jokainen kieltäytyisi allekirjoittamasta uutta sopimusta ?

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1966/19660258

Lain 2 luku kertoo tontinvuokrasta

Siellä tosiaan 34 §:ssä kerrotaan, että vuokrasuhteen päättyessä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan tontilla olevat rakennukset, puut, pensaat sekä kiinteät laitteet ja laitokset käypään hintaan.

Edellä mainittu raukeaa 36 §:n mukaan vain, jos vuokralainen hylkää vuokranantajan ehdottaman SAMOILLA EHDOILLA olevan uuden vuokrasopimuksen.

37 § mukaan vuokralaisen ei tarvitse luopua tontin ja omaisuuden hallinnasta ennen kuin vuokranantaja on maksanut lunastuksen.

Minulta on kysytty, miksi allekirjoittajien joukossa on sellaisia, joiden kotipaikka ei ole Helsinki. Tähän olen kuullut esitettävän ainakin seuraavia motiiveja:
1. Allekirjoittaja asuu Helsingissä, koska opiskelee täällä tai on töissä, vaikka kotipaikka onkin muualla. Monet tällaiset henkilöt haluavat muuttaa Helsinkiin, mutta pitävät asumiskustannuksia liian kalliina. Heitä huolettavat tiedot korkeista tonttihinnoista ja he haluavat vaikuttaa kustannusten alentamiseen.
2. Allekirjoittaja asuu ja hänen kotipaikkansa on Helsingin ulkopuolella, mutta hän opiskelee tai käy täällä töissä. Tällaisten motiivit ovat samat kuin ensimmäisessä ryhmässä.
3. Allekirjoittaja asuu sellaisella paikkakunnalla, jossa myös aiotaan nostaa tonttihinnat korkeiksi. Asiasta kertoi TV2:n ajankohtainen kakkonen 29.1. Helsinkiä pidetään ennakkotapauksena, joka nostaa tonttihintoja myös muualla ja siksi halutaan vaikuttaa Helsingin ratkaisuihin.
4. Allekirjoittajalla on tuttuja Helsingissä ja hän haluaa osoittaa solidaarisuutta kaupungin huippukorkeiden vuokrien kohteeksi joutuvalle ystävälleen.
5. Allekirjoittajalla ei välttämättä ole mitään omakohtaista tekemistä Helsingin kanssa, mutta hän ei hyväksy Helsingin tapaa rahastaa tonttimonopolillaan.

Allekirjoituksia tulee myös Helsingistä asukkailta, joita korkeat tonttivuokrat eivät omakohtaisesti koske, koska asuvat kiinteistöissä, joilla on oma tontti. Hekin haluavat osoittaa solidaarisuutta korkeita tonttivuokria maksaville asukkaille ja ovat huolestuneita kaupungin tulevaisuudesta, mikäli asumiskustannukset jatkavat nousuaan kaupungin omien toimenpiteiden johdosta.

Olen tyytyväinen kaikesta tästä tuesta. Meillä on sentään sanan ja mielipiteen ilmaisun vapaus. Valtamediassa harva saa näkemyksensä esille, mutta onneksi meillä on internet, jossa kaikki voivat ilmaista mielipiteensä.

Heikki Tervahattu

Helsingin virkamiesjohto yrittää saada uudet huippukorkeat tonttivuokrat näyttämään "hyväksyttäviltä" puhumalla tonttivuokrien tasapuolisuudesta. Tasapuolisuus on kaunis sana, mutta sitä voidaan käyttää karkeasti väärin.

Helsingin tonttien luovutuksessa on viimeisen sadan vuoden aikana harjoitettu hyvin monenlaista politiikkaa, mikä tekee täysin mahdottomaksi noudattaa minkäänlaista tasapuolisuutta - se ei ainakaan toteudu jatkuvilla suurilla tonttivuokrien korotuksilla. Kerron nyt peräkkäisissä viesteissä muutamia esimerkkejä.

Kaupunginvaltuuston viimeisessä kokouksessa 30.1.2008 nousi esiin Talin golfkentän tonttivuokra. Kenttähän on suuri ja hyvin arvokkaalla ja kauniilla paikalla. Se on vuokrattu Helsingin Golfklubille, joka maksaa siitä liikuntavirastolle mitättömän pientä 6700 euron vuosivuokraa. Se on siis saman suuruinen kuin paljon puhutut Herttoniemen vanhan kerrostaloalueen tonttien vuokrat (asumassani taloyhtiössä 6600 euroa), joita kiinteistövirasto uhkaa korottaa noin 15-kertaisiksi. Golfklubi on varakkaan väen muilta suljettu yhteisö, johon kuuluu mm. asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Kaiken huippu on se, että Talin golfkentän on kiinteistövirasto vuokrannut varsinaisesti kaupungin liikuntavirastolle, joka maksaa itse kiinteistövirastolle ns. sisäistä vuokraa 516 000 euroa vuodessa! Ja sitten liikuntavirasto perii siitä Golfklubilta vain vähän yli yhden prosentin.

Golfklubilla on toki velvoitteita alueen ja sen rakennusten hoidon suhteen. Mutta siihen se sai kv:lta 98 000 euron avustuksen. Ja onhan meillä asuinkiinteistöilläkin oikein sopimuksiin kirjattu velvollisuus pitää hyvässä kunnossa rakennukset ja tontti, mutta sen me teemme omilla kustannuksillamme.

Että sellaista tasapuolisuutta tässä asiassa.

Heikki Tervahattu

Helsingissä on paljon vanhoja kerrostaloja, jotka aikanaan ovat saaneet omat tontit erittäin edullisesti. Ne on maksettu kymmeniä vuosia sitten. Nyt puhutaan tasavertaisuudesta sellaisten vuokratontilla olevien asuinkiinteistöjen osalta, jotka ovat maksaneet yli 50 vuotta indeksiin sidottua tonttivuokraa ja joiden vuokrasopimus on päättymässä. Tasavertaisuus mainittuihin omistustontteihin verrattuna edellyttäisi, että vuokratontit luovutettaisiin omiksi ja vuokranmaksu päättyisi.

Mutta Helsingin kaupunki menettelee täysin päinvastaisesti. Se aikoo käyttää vuokrasopimuksen päättymistä hyväkseen käynnistääkseen vuokran perinnän 10-60 kertaa nykyistä korkeammalla hinnalla. Se aikoo maksattaa tonteille arvioimansa erittäin korkean hinnan kokonaan 25 vuoden aikana – ja jatkaa tietysti senkin jälkeen vuokran perintää, millähän hinnalla? ”Tasavertaisuutta” on johtavien virkamiesten puheista päätellen se, että nämä taloyhtiöt pannaan nyt maksamaan korkeinta voimassa olevaa vuokratasoa.

Miten tämä korostusautomaatti toimii, miten tonttivuokrat nykyisin määritellään ja kuka tästä kaikesta on vastuussa – näitä asioita käsittelen osassa 3.

Helsingin tonttivuokrat määritellään uusien ja vanhojen jatkosopimusten osalta niin, että ensin kiinteistöviraston tonttiosasto määrää ns. laskennallisen hinnan tontille. Tätä hintatasoa tonttiosasto korottaa joka vuosi arvioimallaan maan arvonnousulla. Viime vuosina maan arvo on noussut tonttiosaston mukaan +10 %/vuosi. Jos hintataso nousee vuodessa 10 prosenttia, se tulee kaksinkertaiseksi n. 7,3 vuodessa! Tällä tavalla tonttien laskennalliset hinnat nousevat asukkaiden kannalta kohtuuttoman korkeiksi ja johtavat huippukalliisiin tonttivuokriin.
Tonttivuokraa puolestaan peritään vuosittain 4 prosenttia edellä selostetulla tavalla lasketusta tontin hinnasta. Vuokran ollessa indeksiin sidottu, tulee tontin hinta kokonaan maksetuksi 25 vuodessa. Vuokran periminen voi jatkua niin kauan kuin Helsingin kaupungin tonttimaalla asutaan.
Kuka tästä kaikesta vastaa? Siitä vastaa yksin ja kokonaan kaupunginvaltuusto sen vuoksi, että kaupunginvaltuusto
- päättää tonttivuokrien määräytymisperusteet
- päättää jokaisen tontin vuokrasopimuksesta
Vuokrasopimuksia tulee jatkuvasti kv:n päätettäviksi, joten sillä olisi ollut mahdollisuus puuttua tonttiosaston laskentatapaan ja muuttaa määräytymisperusteita. Näin se ei ole tehnyt, vaan on antanut tonttiosastolle valtuudet jatkaa vuokratason huimaa korottamista.
Kaupunginvaltuustolla on nyt mahdollisuus käynnistää suunnan muutos, sillä se äänestää tonttivuokria koskevista ponsiesityksistä keskiviikkona 13.2. Asiasta kerrotaan tarkemmin tämän keskustelupalstan ensimmäisessä kirjoituksessa.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2. Maija Anttilan tekemänä ja Yrjö Hakasen kannattamana seuraavan ponsilausuman: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvityttää, miten tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti tonttivuokrat ovat kehittyneet 1.10.1980 tehdyn päätöksen jälkeen, jotta asumiskustannukset olisivat kohtuullisia.” Ponsi hyväksyttiin 74 jaa-äänellä (valtuustossa 85 jäsentä).

Ponsi käynnistää selvitystyön, joka tähtää tontinvuokrien kohtuullistamiseen. Valtuutetut ovat siten osoittaneet ymmärtämystä ihmisten esittämälle huolelle.

Tontinvuokraajat-liikkeen intensiivinen käynnistysvaihe on nyt johtanut hyvien edellytysten muodostumiseen työmme jatkolle. Tästä alkaa kuukausia kestävä työ, jossa tarvitaan kansalaisten aktiivista panosta. Lopulliseen päätökseen vaikuttaa suuresti se, miten laajasti kansalaiset osoittavat tukensa tässä adressissa tehdylle esitykselle alentaa tonttivuokrien taso koko kaupungissa vähintään puoleen nykyisestä. Adressissa osoitetaan, että Helsingillä on varaa tällaiseen alennukseen. Siinäkin tapauksessa Helsingissä tonttivuokrat jäävät korkeammiksi kuin Tukholmassa.

Nettiadressin lisäksi keräämme nimiä paperilla olevaan adressiin. Niitä voi tilata myös sähköisesti osoitteesta heikki.tervahattu@gmail.com

Vantaalla, As. Oy Säästöpyrstössä, päättyy 50 vuoden vuokrasopimus ensi kesänä. Tähän päivään mennessä emme ole saaneet mitään virallista tietoa Vantaan kaupungilta. Sopimuksen mukaan vuokrasopimuksen päättymisestä olisi pitänyt ilmoittaa 3 vuotta ennen sen päättymistä.

Tällä hetkellä tiedämme vain, että virkamieskäsittelyssä on päädytty 40.000 euron vuosivuokraan nykyisen 800 euron sijaan. Mielestämme tämä on täysin mielivaltaista, koska se perustuu nykyiseen markkinahintaan. Vantaalla lähdetäänkin siitä, että tontista on saatava maksimaalinen hinta.

Milestämme markkinahintaa ei voida käyttää tällaisessa tilanteessa, koska tontti, vuosivuokra ja sen rakennusoikeus määriteltiin 50 vuotta sitten. Koko rakennusoikeus on käytetty ja tontin käyttö on pysynyt ja pysyy edelleen samana. Tämän lisäksi Vantaan kaupunki on määritellyt tontin rakennuksineen suojelukohteeksi.

Mielestämmme ainoa oikea ja oikeudenmukainen ratkaisu on käyttää samaa vuokraa jatkossakin, mutta inflaatiokorotukset huomioiden. Koska Vantaan kaupunki ei näitä korotuksia ole näiden vuosien aikana huomioinut, on se kaupungin ogelma. Se ei ole osakkaiden ongelma, että ovat maksaneet tämän päivän mittapuun mukaan lähinnä muodollista vuokraa. Ei tätä tilannetta voida ulosmitata talon nykyisiltä osakkailta.

Totta kai tonttien vuokratuoton tulee lähtökohtaisesti olla suhteellisesti samansuuruinen kaikkialla. Jos jollekulle vuokrataan arvokas tontti alihintaan, se on Helsingin veronmaksajien tukea hänelle muiden, jopa köyhempien kustannuksella. Ei sellaisessa ole mitään järkeä. Tietysti ymmärrän, että nämä edunnauttijat haluavat jatkossakin samaa etua, mutta se vain ei ole oikein.

Neljä prosenttia on kohtuullinen korko tonttisijoitukselle.

On toki, jos puhumme nimelliskorosta. Vaan mikäli tonttien vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin tarkoittaa tuo käytännössä sitä, että tuo neljä prosenttia on reaalinen korko. Eli vastaa nykyoloissa helposti tuommoista 7 prosentin nimelliskorkoa. Ja se on todella korkea korko käytännössä riskittömälle sijoitukselle.

Tontinvuokraajat-kansalaisliike on avannut oman sivustonsa osoitteessa http://tonttivuokrat.wordpress.com/ - sieltä löytyy aiheeseen liittyvää informaatiota ja aineistoa.
Heikki Tervahattu