Bredbackan (ent Länsimäentien eteläosa) asemakaavaluonnos liian massiivinen ja tärkeitä luontoalueita tuhoava
Me allekirjoittaneet esitämme mielipiteenämme seuraavaa:
Länsimäentien pohjois- ja eteläpuolet Itäväylän tuntumassa ovat pientaloaluetta. Voimassa olevassa kaavassa on rakennusoikeutta 27 000 kerros-m2, uudessa kaavamuutosluonnoksessa yli 117 000 kerros-m2. Muutosluonnos mahdollistaa massiivisen rakentamisen pienelle alueelle pientaloalueiden viereen. Mielestämme suunniteltu kerrosneliömäärä on aivan liian suuri. Länsimäentien varressa sen pohjoispuolella Mellunkylän metroaseman tuntumassa on uusia kerrostaloja, jotka ovat nelikerroksisia ja Tankovainion alueella Itäväylän itäpuolella talot ovat viisikerroksisia. Emme voi hyväksyä tätä korkeampia rakennuksia, koska se muuttaisi alueemme viihtyisän ilmeen täysin. Kaupungin taholta on todettu, että tällaiselle huonolle savimaalle rakentaminen on niin kallista, ettei matalampaa rakentamista kannata toteuttaa. Siinä tapauksessa, ei toteuteta.
Helsingin kaupunkistrategiassa todetaan: ”Helsinki suojelee ja vaalii aktiivisesti monimuotoista luontoaan. Vahvistamme metsäistä verkostoa ja niittyverkostoa. Huolehdimme siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Toteutamme Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa kunnianhimoisesti. ”
Kaavaluonnoksen toteutuessa Ojapuiston eteläosan metsikkö käytännössä hävitetään kokonaan ja uhanalaisen taimenen elinympäristö, Mellunkylänpuro siirretään uuteen uomaan Länsimäentien pohjoispuolelle voimalinjan alle. Suunniteltu viheralue voimalinjan alla ei millään tavoin pysty korvaamaan nykyisen Ojapuiston eteläpuolella sijaitsevaa metsikköä.
Mellunkylänpuron siirtyessä voimalinjan alle se tarvitsee riittävää varjostusta, jotta veden lämpötila pysyy viileänä eikä kesäaikanakaan kohoa taimenen kannalta liikaa. Tämä lienee kuitenkin mahdoton toteuttaa, koska voimalinjojen alla kasvusto on pidettävä matalana.
Mellunkylänpuron uomaympäristöllä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta ja kaupunkilaisten lähiluontona. Erityisenä luontoarvona uoman kehittämisessä korostuu uhanalaisen taimenen elinolosuhteiden suojelu ja kehittäminen. Ojapuiston yläosuus, hieman Ojatien eteläpuolelta ylöspäin, on Mellunkylänpuron taimenkannan keskeistä lisääntymisaluetta ja muiden ikävaiheiden elinympäristöä (Liite 12 luontoselvitys, uomajaksot 17–21). Rakennettujen alueiden hajakuormituksen lisäksi purojen tilaa uhkaa rakentamistoimintaan liittyvät työmaavedet ja uomaeroosion jatkuminen ja voimistuminen.
Kaupungin toimesta tehdyt alueen luontoinventoinnit ja luontoarvojen kartoitukset ovat olleet hyvin puutteellisesti toteutettuja. Selostusluonnoksessa todetaan, että ”Ojapuiston eteläosassa on uhanalainen, mutta edustavuudeltaan heikko lehtoalue, mikä johtuu alueen kuluneisuudesta, yksipuolisesta lajistosta ja vieraslajeista kuten jättipalsamista.” Toisin kuin selostusluonnoksessa esitetään, alueen luonto on poikkeuksellisen monimuotoinen ja edustava Helsingissä sekä valtakunnallisesti. Lehtoalue ja koko Ojapuiston eteläosan metsä on hyvin luonnontilainen ja jättipalsami on viime vuosien aktiivisen torjunnan avulla saatu alueelta merkittävästi vähenemään.
Ojapuiston eteläosan metsästä on rekisteröity luontohavaintoja yli 500 eri lajista, mukaan lukien valtakunnallisesti vaarantunut lehtosaarni sekä valtakunnallisesti silmälläpidettävät närhi, Phyllotreta tetrastigma -kirppa ja ojatädyke. Ojatädyke on lisäksi Helsingissä uhanalainen laji. Alueella on havaittu myös hiiripöllö, jonka elinympäristöjä on EU:n lintudirektiivin mukaisesti suojeltava Suomessa erityistoimin.
Lehtoalueella kasvaa Helsingissä huomionarvoisia lajeja, kuten kotkansiipi, lehtotähtimö, lähdetähtimö ja purolitukka. Alueella on myös Helsingissä poikkeuksellisen edustava koivuvaltainen metsikkö (yli 75 % puista hieskoivua ja rauduskoivua).
Kaavamuutosalueen monipuolisen lajiston ja erityisesti alueella elävien, alueellisesti sekä valtakunnallisesti harvinaisten ja huomionarvoisten lajien elinmahdollisuudet tulee turvata ja siksi alueella rakentamista tulee ehdottomasti välttää.
Selostusluonnoksen mukaan Itäväylän liikennemäärän on arvioitu lisääntyvän noin 4 000–5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Asemakaavan muutosalueella liikenne lisääntyy Vaarnatie-Naulakalliontie-Tappitie osuudella 2 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kolmiopolulla liikennemäärä on arviolta 4 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ojatien liikennemäärä lisääntyy 1 500 ajoneuvolla vuorokaudessa. Ajoneuvoliikenteen on arvioitu lisääntyvän kaavamuutosalueella (Itäväylä-Länsimäentie ja poikkikadut) yhteensä yli 12 000 autolla vuorokaudessa. Uusi asuntoalue tuottaa selostusluonnoksen mukaan arviolta vain 800 joukkoliikenteen matkaa vuorokaudessa. Kaavamuutosalueella on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Mihin aineistoon perustuu kaupungin arvio näin voimakkaasti lisääntyvästä autoliikenteestä? Millä aikavälillä tämä kasvu on kaavoittajan mielestä toteutumassa? Jos raitiotieliikenne Östersundomiin päin toteutuu jollain aikataululla ja siihen ollaan varautumassa Itäisen bulevardikaupungin suunnittelussa, on autoliikenteen kasvunäkymät erittäin huonosti perusteltavissa.
Me allekirjoittaneet esitämme mielipiteenämme, että kaavamuutosalueelle suunniteltu kerrosneliömäärä tulee laskea niin, että rakennusten korkeus ei ylitä Länsimäentien varressa eikä Itäväylän välittömässä läheisyydessä olevien Tankovainion alueen rakennusten kerroskorkeuksia.
Esitämme myös, että Länsimäentien eteläpuoli, koko Ojapuisto jätetään kokonaan rakentamatta ja Mellunkylänpuro jätetään siirtämättä. Ojapuiston eteläosan metsikköä tulee kehittää virkistysalueena. Mellunkylänpuro nykyisellä sijainnillaan ja sen luontoarvoja uhanalaisen taimenen elinolosuhteita parantamalla nostetaan koko alueen kohokohdaksi, uhanalaiset luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus aidosti huomioiden.
Jaana Ravantti Vartio- ja mellunkylän Omakotiyhdistys ry Ota yhteyttä adressin tekijään