IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
Kommentoitu viesti
Oulusta ollaan Vieras |
#526 Tietoa kiintoainekuormituksesta23.03.2011 14:36Pientä on turvetuotannon päästöt. Alla lukuja asiasta. Luvut otettu suo- ja turvemaastrategiasta. "Suo- ja turvemaastrategian mukaan soiden- ja turvemaiden kiintoaineen huuhtoumat ovat * suometsätalouden kunnostusojitukset 93 kg/hehtaari eli 71 000 tonnia vuodessa * turvepeltojen viljely 151 kg/hehtaari eli 37 500 tonnia vuodessa * turvetuotanto 60 kg/hehtaari eli 4 580 tonnia vuodessa Suomen maapinta-alasta kolmannes on soita ja turvemaita. Kiintoaineen huuhtoumia aiheuttavat turvemaiden käytön lisäksi kivennäismailla harjoitettava maa- ja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden päästöt. Strategian tietojen perusteella voidaan arvioida, että turvetuotannon kiintoainekuormitus kokonaisuudessaan on samaa luokkaa kuin turvetuotannon osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta: typpi 1,0 prosenttia ja fosfori 0,7 prosenttia." |
Vastaukset
Yrittää jaksaa edelleen Vieras |
#528 Re: Tietoa kiintoainekuormituksesta2011-03-23 21:30:02#526: Oulusta ollaan - Tietoa kiintoainekuormituksesta Turvetuotannon kiintoainekuormituksen määritys tehdään käyttämällä suodatinkokoa, joka mahdollistaa pienempien orgaanisten hiukkasten jäämisen sihdin ulkopuolelle, vaikka kiintoaineksen kertyessä sihdin pohjalle mukaan luonnollisesti jää myös pienempää kokoluokkaakin olevia hiukkasia. Sihtiin jää silti pääasiassa karkeampaa ainesta ja epäilemättä myös mineraaliainesta. Tästä saatu tulos punnitaan kuiva-aineena, josta sitten saadaan kiintoainekuormitus, joka ilmoitetaan mg/l Kun mg/l ja virtaama l/s on ensin kerrottu vuositasolle 60x60x24x365 / 100 x suon pinta-ala, saadaan vuosikuormitus. Näin menetellen noin 10 sekunnin aikana otetuista hetkelliseen vedenlaatutietoon perustuvista näytteistä saadaan tiedot niiltä soilta, joilta ylipäätään näitä hetkellisiä vesinäytteitä otetaan. Suurimmalta osaltahan soita ei mitään näytteitä oteta ensimmäisten neljän vuoden jälkeen. Niille arvioidaan kuormitustieto käyttäen moneen kertaan keskiarvoistettuja kuormituslukemia. Sitten nämä arvioidut lukemat lyödään yhteen ja saadaan alueellisia kuormitusarvoja ja koko maan kattavia kuormitusarvoja, joista ei enää millään muotoa voida havaita edes näitten hetkellisten vedenlaatutietojen suurta vaihteluväliä eikä soitten välisiä kuormituseroja eikä vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tai toimimattomuutta. Suokuiva-aines on kevyttä. Kun kuiva-aines vettyy, se ottaa tilaa jopa monikymmenkertaisen tilan ja on vielä sitä itseään eli turvemönjää. Tämä turvemönjä hajotessaan vesistössä ottaa yhä enemmän tilaa. Tilavuuden suhdeluku on tuhat. Tilantarve siis tuhatkertaistuu kiihtyvällä tahdilla vesistöissä ja hiukkasten hajotessa. Osa näistä hiukkasista flokkiintuu uudelleen isommiksi partikkeleiksi ja jää lillumaan vesistöiden pohjan tuntumaan hyllyväksi hetteiköksi. Karkeampi kiintoaines kertyy erityisesti laskuojien tuntumaan ja leviää siitä edelleen virtausten ohjaamana. Hajoava kiintoaines yhtyy humusvirtaan, jota soilta valuu vesistöihin illman että sen kuormittavuutta lasketaan kuormittavaksi tekijäksi mukaan ollenkaan. Tämä humusvirta edustaa kuitenkin vielä lähes kymmenkertaista määrää painoonkin suhteutettuna verrattuna suodattimiin jääneeseen kiintoainekseen. Vesistöissä tämä orgaaninen aines näkyy kemiallisen hapenkulutuksen arvoina. Kaikkeen kiintoainekseen ja humukseen on kiinnittyneenä ravinteita, jotka jäävät kuormittamaan ravintovarastoina järveen. Kun suolla toiminta noin 40 vuoden kuluttua päättyy, järven pohjasta ravinteita vapautuu vielä pitkään senkin jälkeen. Jos suolla päädytään ennallistamiseen, se kuormittaa alapuolista vesistöä yhtä paljon kuin tuotantokin. Jos ala jää turvepeltokäyttöön, kuormitus jatkuu. Loppuunkaluttua maata on lannoitettava, ja jälleen vesistö kärsii. Turvemönjää valuu samankokokoisilta turpeenkaivuualueilta niin pieniin järviin kuin isoihinkin. On varmasti käsitettävissä, että pienten järvien kyky vastaanottaa kuormitusta on rajallinen ja humusvirtojen edetessä kuormitus lopulta alkaa näkyä isommissakin reittivesistöissä. Tällä viikolla on ihmetelty, mitä on tehtävissä, kun 5m syvyisen järven vesitila on enää alle 1m, kun järven pohjan on vallannut turvelillinki. Nyt turvestrategiatyöryhmän mietintöä lukevat voivat miettiä, mikä loppujen lopuksi on totta. Mikä on se yleinen etu, joka oikeuttaa pilaamaan vesistöt. Humuksesta nykyiset vesiensuojelumentelmät pystyvät nappaamaan kiinni noin 20 %. Vesistöjen kautta turvetuotannon haitat koskettavat laajoja kansalaispiirejä, ei vain niitä, joitten maiseman tai terveellisen ympäristön turvetuotantosuo on pilaamassa.
|
JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ!
Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka
Lohjan synnytyssairaalaa ei saa lakkauttaa!
Haluaisitko muuttaa jotakin?
Mikään ei muutu jos kaikki ovat hiljaa. Tämän adressin kirjoittaja ryhtyi toimiin. Teetkö itse saman? Aloita kansanliike luomalla adressi.
Aloita oma adressiMuita adresseja, joista saattaisit olla kiinnostunut
Pikku-Neulamäen metsä säästettävä rakentamiselta
1251 Luotu: 05.05.2024
Ympärivuorokautinen päivystys on säilytettävä Kouvolan Ratamossa
17827 Luotu: 25.04.2024
Särkiniemi tarvitsee uuden koulun ja päiväkodin!
507 Luotu: 08.05.2024
Nyt riittää! Orpon hallituksen on erottava
12737 Luotu: 15.07.2023
Lohjan synnytyssairaalan lakkautuspäätös peruttava
1239 Luotu: 06.05.2024
Otanmäen maauimala säilytettävä!
415 Luotu: 08.05.2024
Pelastetaan Pihkainmäen koulu
1755 Luotu: 04.05.2024
Allekirjoita adressi: säilytetään Pihatto ja Vanha Pappila elävinä!
34 Luotu: 11.05.2024
Opetus Leppälän koulussa jatkukoon!
703 Luotu: 06.05.2024
Vuolijoen alakoulu, Otanmäen yläkoulu ja maauimala säilytettävä
844 Luotu: 07.05.2024
Palonurmen alakoulun, esiopetuksen sekä päivähoidon säilyminen
425 Luotu: 08.05.2024
Ruotsinkylän kyläkoulu säilytettävä!
640 Luotu: 27.04.2024
URHEILUKESKUKSEN JA RYKMENTINPUISTON METSÄT UHAN ALLA
639 Luotu: 08.03.2024
Haaga-Helian 75 % läsnäolopakon poistuttava ennen sen voimaan astumista
1222 Luotu: 08.05.2024
Pajulahden koulun ja päiväkodin säästäminen ja Kuopion kaupungin talouden tasapainotusohjelman muuttaminen
577 Luotu: 07.05.2024
Muuruveden alakoulua ja päiväkotia ei saa lakkauttaa!
999 Luotu: 04.05.2024
Pirkkalan ja Lempäälän välinen virkistysmetsä ja ekologinen käytävä tulee säilyttää sellaisena myös tulevaisuudessa.
10422 Luotu: 13.12.2020
Vastustamme Otanmäen Apteekin lakkauttamista
215 Luotu: 08.05.2024
Vesilahden sosiaali- ja terveyspalveluiden puolesta
363 Luotu: 23.04.2024
Ounasvaaraa ei saa rakentaa!
6324 Luotu: 29.11.2023