Turvetuotannolla ja turpeen käytöllä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia Suomessa. Hyötyjiä ovat esimerkiksi turpeella tuotetun lämmön ja sähkön käyttäjät, turvetuotantoalueen lähiympäristössä työllistyvät paikalliset asukkaat, verotuloja saavat kunnat sekä koko Suomen kansantalous.

Sadan hehtaarin turvetuotantoalueen
paikalliset vaikutukset:

Tyypillisen sadan hehtaarin turvetuotantoalueen energiaturvesato on keskimäärin 43 000 megawattituntia (MWh) vuodessa. Se vastaa lähes 2 000 omakotitalon tarvetta. Jos alueella tuotetaan kuiviketurvetta, sen keskimääräinen vuosituotanto riittää 50 suuren maitotilan virtsan ja lannan imeytykseen.

Sadan hehtaarin alueen turvetuotannon, kuljetusten, konevalmistuksen ja tuotantoa tukevien palvelualojen suora ja välillinen työllistävä vaikutus on noin 20 henkilötyövuotta vuodessa. Palkkojen osuus turvetuotantoalueelta myydyn turpeen hinnasta on lähes 58 prosenttia. Valtaosa näistä palkkatuloista jää turvetuotantoalueen lähiympäristöön, sillä Suomessa turvetuotannosta, lastauksista ja kuljetuksistakin yleensä vastaavat paikalliset yrittäjät ja heidän työntekijänsä.

Turvetuotanto tuo työtä ja toimeentuloa alueille, jossa työtä on muuten huonosti tarjolla ja auttaa maaseudun pysymistä asuttuna. Kuntien ja valtion nettoverotuotto on sadan hehtaarin turvesuolta 180 000 euroa vuodessa. Verot koostuvat turvealan työntekijöiden ja välillisesti alasta työllistyvien palkkojen veroista, polttonesteiden verosta sekä arvonlisäverosta. Laskelmassa niistä on vähennetty toimialan saamat tuet. Näin sadan hehtaarin turvetuotantoalueen kansantaloudellinen tuotto on lähes miljoona euroa vuodessa.

Turvealan vaikutukset Suomessa:

Turvealan työllistävä vaikutus on 12350 henkilötyövuotta suoraan ja välillisesti turpeen tuotannossa, kuljetuksessa ja käytössä, viranomaisten, tutkijoiden ja konsulttien työnä, välillisinä työpaikkoina esimerkiksi työkoneiden valmistuksessa ja voimalaitosten rakentamisessa sekä kulutuksen välillisinä työpaikkoina, kuten turvealalta toimeentulonsa saavien kotitalouksien käyttäminä palveluina.

Turpeen osuus Suomen polttoaineiden käytöstä on ollut 6–7 prosenttia. Se vastaa 2 miljoonaa tonnia öljyä. Mikäli ulkomailta ostetaan kivihiiltä turpeen energiamäärän verran, joudutaan siitä maksamaan 200–300 miljoonaa euroa, kun kivihiilen hinta on 8–12 euroa/MWh.

Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on 21 prosenttia, kymmenessä maakunnassa sen osuus on yli 30 prosenttia. Suomessa tuontienergian osuus on lähes 70 prosenttia ja kotimaisten energialähteiden osuus noin 30 prosenttia. Turpeen osuus kotimaasta hankittavasta energiasta on noin 25 prosenttia.

Turve toimii varmuusvarastona kriisiaikoina ja mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden käyttöä. Turvetta käytetään myös moneen muuhun tarkoitukseen kuin energiaksi. Se sopii muun muassa kasvualustaksi, mullan raaka-aineeksi, eläinten kuivikkeeksi, liuottimien ja öljyn imeytykseen maalla ja vesialueilla, kompostointiin, nesteiden ja kaasujen puhdistukseen sekä kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteisiin.
Turvetuotannon ja käytön taloudelliset nettovaikutukset Suomen kansantaloudelle ovat yli 500 miljoonaa euroa. Ne koostuvat palkkatuloista, palkoista maksetuista veroista, yritysveroista, arvonlisäveroista, kuljetuksen ja tuotannon käyttämistä polttoaineista sekä niihin sisältyvistä veroista.

#600: Hannu Heinonen - Turveteollisuus hyödyttää koko Suomea 

 Eipä tuosta paljoakaan hyötyä jää, kun Valtio tukee turveteollisuutta reilulla sadalla miljoonalla eurolla.

Tuolla tuella muutettaisiin 5000 sähköklämmitteistä taloa maalämmölle, jolloin sähköä säästyisi noin 60 miljoonaa KWh

vuodessa, mutta tämähän ei käy koska se ei tuota jatkuvia verotuloja. Valtiolla tosin olisi varmat saatavat.

Putkimiehille tämä tietäisi noin 440 työvuotta  sähkömiehille 47 työvuotta poraus ja kaivurimiehille  ainakin 75 v

suunittelulle, pumppuvalmisatajille, kaupalle, rakennus ja apumiehille toisen mokoman.

Suomen ydinvoimamyynti Keski-Eurooppaan taitaa myöhästyä, kun Euroopassa uusiutuvan energian tuotanto

etenee nopeasti, jolloin ostajat vähenee. 

#600: Hannu Heinonen - Turveteollisuus hyödyttää koko Suomea

Heinosen palopuhe tarkoittanee, että siellä turvesuolla tapahtuu erilaisia työllistäviä toimia 365 päivänä vuodessa. Juu, kesällä koneet pölistelevät n.40 vrk:n ajan, jos sattuu olemaan kyllin pitkiä poutajaksoja. Talvella turvetta roudataan 1-2 kuukauden ajan polttolaitoksiin. Siis jos turvetta saatiin aumoihin tuotantotavoitteiden mukaan. Seuraamillani turvesoilla ei kolmena viime vuonna saatu, kun satoi. Suurimman osan vuodesta pilatut suot olivat varsin hiljaisia, konejyryn osalta onneksi, mutta kirjaimellisestikin, koska montaakaan luonnon elävää ei turvekentillä vuoden mittaan näkynyt.

Havaintoni kertoivat minulle, että eipä se turvesuo kauheasti työllistänyt.

Työllistyykö turveurakoitsija turpeella 365 d/a? Ei, ja syy selvisi jo edellä. Työllistyykö kuljetushenkilöstö turpeella 365 d/a? Ei, ja syy selvisi jo aiemmin. Työllistyvätkö tutkijat ja konsultit (montako?) turpeella 365 d/a? Eivät, eikä Heinonenkaan heitä montaa kykene nimeämään.

Työllistyvätkö suomalaiset voimalanrakentajat TURPEEN ANSIOSTA 365 d/a? Eivät, kun rakentajien pääosa on ulkomaalaisia ja niissä voimaloissa poltetaan lopulta paljon muutakin kuin turvetta.

Työllistääkö turve voimaloiden työväkeä 365 d/a? Ei, koska turvevarastot on parina viime vuonnakin poltettu varmuusvarastoja myöten ja turve jouduttiin monin paikoin korvaamaan tuontipolttoaineilla. Riitojakin syntyi ja mm. Vapo Oy joutui sopimusvelvoitteiden rikkomusten vuoksi oikeuteen ja korvausvastuuseen. Siis huoltovarmuutta parantavaa tavaraa tuo turve? No viimeinen lause oli vitsi.

Pätkätöitähän nuo ovat, vaikka miten katsoisi. Turveyhtiöiden kravattikaulaiset ovat heitä harvoja joille turve tuo palkkaa ja optioita koko vuoden, turveduunari tekee pääosan vuodesta aivan muita hommia kuin turvetyötä. Olen näet keskustellut heidän kanssaan. Monet turvevelkaiset ovat vakavoituneita ja kovia kokeneita ihmisiä siitäkin syystä, että turve on niin epävarma leivän antaja pelkästään luonnon olosuhteidenkin sanelemana ja turveyhtiöiden vaatimukset yrittäjille ovat kovia.

Siis mitä sisältääkään Heinosen 12350 turve-henkilötyövuotta? Erittelyä, yksilöintiä ja tarkennuksia kiitos, jos saamme pyytää? Turveteollisuusliitto tarjonnee apuaan omilla mainossivuillaan?

Entä mitä tarkoittaa Heinosen toteamus: ” turve työllistää.....turvealalta toimeentulonsa saavien kotitalouksien käyttäminä palveluina”  ? Sitäkö, että turveurakoitsijan perhe ostaa siivouspalvelua yms. kotitalousvähennyksen tukemana? Hyvinkin mahdollista, koska valtio tukee. Vai sitä, että urakoitsijan rouva käy usein kampaajalla, kosmetologilla, kuntosalilla, hierojalla? Perhe käy  Thaimaanlomalla kahdesti vuodessa ja laskettelu-/hiihtokeskuksissa talvisin viikottain? Entä perheen kalliita harrastuksia, shoppailua, ravintolapalveluita ja mitä kaikkea muuta urakointiyrittäjäperhe nyt tarvitseekin? Edelliseen kappaleeseen viitaten, tämä ei ole todellisuutta Suomessa muualla kuin vapolaisten mainossloganeissa.

Olisiko sittenkin kaukaa haettua Heinonen?

Suora lainaus erään turveyhtiön ympäristölupahakemuksesta, n.95 hehtaarin tuotantoalalle:

” Tuotantotoiminnan käynnistyminen tulee työllistämään investointi- ja kunnostusvaiheen lisäksi pysyvästi noin 2 henkilötyövuotta koko tuotantoajaksi (25-30 vuotta). ”

Tuon voi laskea näinkin: Turvehehtaari työllistää 0,021 henkilöä.

Ihailen Heinosen lojaaliutta sidosryhmälleen. Olen kuitenkin varma, että jonakin päivänä, tulevaisuudessa, myös Hannu Heinonen ajattelee asioita toisenlaisesta näkökulmasta.