#162: - Re: Re: Re:

Ilmeisesti puhumme täysin eri kieltä. Käsitän kommenttisi niin, että minun pitäisi selvittää itselleni kunnallisdemokratian merkitys siinä mielessää, kuin sitä näytetään ainakin täällä Kangasalla käytetyn. Sitä olen tässä kovasti, monen muun ohella, koettanut selvittää. Tältä se on tähän mennessä näyttänyt:

-Tärkeintä ei ole tehdä taloudellisesti järkeviä ja kestäviä päätöksiä, joitka takaavat mahdollisimman hyvin kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja viihtyvyyden. Tärkeintä on runnoa läpi pienen vähemmistön kanta. Tämä tehdään pimittäen tietoa, tuoden asiat kiireellä ja vaillinaisin tiedoin päätettäviksi, painostamalla ja käyttäen hyväksi kaikki lakien tarjoamat pienetkin porsaanreiät ja mahdollisuuksien mukaan tukkimalla mahdollisuus vastakkaisen mielipiteen esille tuomiseen.

-Oikean päätöksen kriteeriksi näyttää riittävän se, että se on (tai sen edes voidaan väittää olevan) muodollisesti "kunnallisdemokratian" sääntöjen mukaan aikaansaatu ja lainmukainen (pienestä lain venytyksestäkään ei kyllä tunnu olevan haittaa). Kehottaisin nyt vuorostani sinua lukemaan lakikirjan alusta Olaus Petrin tuomrinoohjeista kohdan: "Mikä ei ole ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan." Ja selvittämään ITSELLESI mitä se tarkoittaa.

-Kunnallisdemokratia on siis tässä valossa kourallisen itsensä muiden yläpuolelle asettaneiden ihmisten hiekkalaatikko, jossa noudatetaan niitä lakeja ja sääntöjä, jotka tämän kourallisen tarkoitusperiä palvelevat, niillä tulkinnoilla ja sovellutuksilla, minkä tämä kourallinen niille antaa.

Tämä oli nyt itsemoderointia käyttäen kirjoitettu versio siitä, mitä olen Kangasalan kunnallisdemokratiasta tähän mennessä oppinut.  (Soveltuu muuten erinomaisesti sovellettavaksi myös koko valtakunnan "demokratian" kuvauksena.)

Kukin sitten miettiköön tykönään, kuinka pitkälti tämä kuvaukseni on yhteneväinen olemassa olevan totuuden kanssa ja kuinka paljon siinä on tälläisen poliittisesti sivistymättömän ihmisen perspektiiviharhaa. Suosittelen kuitenkin lukemaan nettiosoitteesta   www.muutos.kangasalle.fi/blogi/   aiheesta vähän lisää. Myös tämän adressin kommenntiketjua pitäisin erinomaisen valaisevana.

#184: Kristiina Kalliojärvi - Re: Re: Re: Re: Kunnallisdemokratiasta

Kunnissa järjestetään säännöllisin väliajoin kaunnallisvaalit. Niihin kukin lähinnä omia etujaan ajava ryhmittymä asettaa ehdokkaita. Myös sitoutumattomana on mahdollisuus olla ehdolla.

Vaalitulos vaikuttaa siihen, ketkä toimivat kunnanhallituksessa ja eri lautakunnissa.

Ehdokas, jota on mahdollisuus äänestää, joko pääsee kunnanvaltuustoon tai ei pääse. Valituiksi tulleet ehdokkaat käyttävät pääsääntöisesti ylintä päätösvaltaa. Erilaiset takaisinotot kannattaa katsoa tarkemmasta tietolähteestä.

Kuntalaiset siis luovuttavat omalta osaltaan päätöksenteon HARVOILLE VALITUILLE. Valitusoikeus yksittäisellä ihmisellä on, vaikka ei asuisi paikkakunnalle eikä siis voisi äänestää, mutta sillä perusteella, että hänellä on manttaalia paikkakunnalla ja päätös on vastoin hänen etujaan. (Ihan ulkomuistista näin; korjata saa, jos on tullut muutoksia.)

Minulla on edellisestä kotikunnastani videolle talletettuna parikin kunnan/kaupunginvaltuuston kokousta, jossa sama kymmenet vuodet valtuutettuna toiminut vasemmiston valtuutettu henkilövalinnan yhteydessä varsinkin valittaa, että hän ei ole saanut kotiin tietoa ehdokkaista. Mikään ei kuitenkaan olisi estänyt häntä saamasta henkilöturvatunnusta lukuun ottamatta kaiken mahdollisen tiedon virkoihin hakeneista. Asioihin on paneuduttava. Joillakin paikkakunnilla melkein kokopäivätoimisesti. Ellei ole perehtynyt käsiteltäviin asioihin, on turha myöhemmin valittaa, että minua vietiin kuin Brooke Liamia vihille.

Asioiden valmistelua ja avoimuutta tai salassapitoa varten on oma säännöstönsä. Kangasalan kunnan kirjastostakin tietoa löytynee, nykyaikana helpoimmin netistä, ihan kotona. Vaikkapa finlex ja joku hakusana, ja löytynee infoa.

Yhdestä asiasta erikoisesti minäkin luottamushenkilöitä kritisoin. Siitä, että keskivertoedustaja ei taida tietää toimivansa virkavastuulla eli häntä koskevat samat pykälät kuin viranhaltijoita rikosten osalta. Kansanedustaja Ilkka Kanervan juttu koskee hänen toimintaan luottamusmiesasemassa. Aamulehti to 19.9.2013 kannattaa lukea tässä suhteessa. Muistaakseni Mörttisen juttu.

Jääviyksistä kannattaisi pitää suurempaa haloota, mitä nykyään tapahtuu. Mutta kukapa lähtee ruokkivaa kättä puremaan...