#816: Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas - Ihmettelyä

Totta. Suomen kaupungit on rakennettu kaukolämmön varaan. Yli miljoona ihmistä saa asuntonsa lämmön ja lämpimän käyttöveden turpeella tuotettuna. Jos tähän lisätään vielä kaikkien Suomen omakotitalojen  ja maatilojen asukkaat jotka käyttävät turvetta lämmönlähteenään omissa kattiloissaan, päästään yhä suurempaan lukuun. Tuo lukema, reilut miljoona ihmistä, on suuri ja joka vuosi tähän joukkoon liittyy tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä sitä mukaa kun uusia turvetta käyttäviä suuria voimalaitoksia tai pienempiä lämpölaitoksia rakennetaan maahamme.

Puuta aletaan käyttämään turpeen seassa yhä enemmän. Tämä on tietysti hyvä asia. Kaikkien kotimaisten kiinteiden polttoaineiden käyttö, on se sitten vaikkapa ruokohelpeä, on mielestäni erittäin positiivinen juttu.

Eri puolille Suomea ollaan rakentamassa kovaa vauhtia useita jätteenpolttolaitoksia. Nämä osaltaan vähentävät myös tarvetta ostaa ulkomaista energiaa.

#817: Hannu Heinonen - Re: Ihmettelyä

Mainitsit jätteenpolton. Suomeenhan on alustavasti suunniteltu noin 750 megawatin verran jätteenpolttolaitoksia. Vertailussa me suomalaiset olemme aivan jälkijunassa jätteenpoltossa. Esimerkiksi Tanskassa päästään noin 60 prosenttiin ja Ruotsissakin lukema on reilut 45 prosenttia. Me vaan ajamme "kamat" kaatopaikoille kun muut ottavat siitäkin suuren energiamäärän talteen. Ruotsissa jätteenpoltosta saadaan vuodessa energiaa 8,8 TWh (terawattituntia).

Leijukerroskattilassa jäte voidaan polttaa turpeen kanssa. Silloin on kyseessä tarkemmin ottaen kiertopellettileiju-periaate. Turve soveltuu erittäin hyvin polttoon yhdessä jätteen kanssa. Näillä polttoaineilla yhdessä voidaan korvata suuret määrät tuontienergiaa, lähinnä kivihiiltä. Samalla poistuu metaanipäästöt, joita syntyy kaatopaikoilla.