IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#798: - Re:

Missä Sinun oma nimesi olikaan? Aivan sama kirjoitti sitten nimimerkillä tai nimellä, asiasisältö ratkaisee kommentin

vahvuuden. KIITOS Ranex:lle asiallisista tiedoista ja mielipiteistä!

Kirjoitin aiemmin, osittain luettelon muodossa siitä, kuinka vahvasti voimayhtiöt tukeutuvat turpeen käyttöön. Löysin pari lehdissä julkaistua kommenttia Oulun kaupunginjohtajalta sekä Kuopion Energian toimitusjohtajalta. Tässä ne ovat:

”Oulussa turpeesta luopuminen tarkoittaisi yksiselitteisesti sen korvaamista kivihiilellä. Minusta kivihiilen rahtaaminen parhaassa tapauksessa toiselta puolelta maapalloa ei ole järkevää ympäristön eikä Suomen kannalta etenkin, kun meillä on käytettävissä oma polttoaine, turve". Tämän lausui Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

”Turve säilyy Kuopiossa pääpolttoaineena, vaikka teemme kaiken mahdollisen puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Tähän vaikuttaa sekä puupolttoaineiden saatavuus että voimalaitosten polttotekniikka”. Tämä oli puolestaan Kuopion Energian toimitusjohtajan Esa Lindholmin kommentti.

Järkeviä lausuntoja yllämainituilta herroilta. Kotimaisuus on valttia. Tämä on onneksemme tajuttu päättävissä elimissä, Suomen hallitus mukaan lukien.  Kotimaisuus pitäisi saada entistä enemmän kunniaan myös muillakin sektoreilla kuin vain energia-asioissa.

#802: Hannu Heinonen - Kotimaisuus kunniaan

Niin, oishan se varmaan mukava juttu se kotimaisuus puhtaissa järvimaisemissakin kaloineen kaikkineen. Jopa jonkinlainen matkailun edistämisen valttikin, kuten joskus muinoin, mutta...

Ja sitä ei ole tajuttu päättävissä elimissäkään, Suomen hallitus mukaan lukien.

Ja taas kerran, omalta osaltani ei ainakaan ole kyse siitä, etteikö kansallista energiaa suotaisi käytettävän. Mutta eihän se nyt hyvänen aika voi sekään tapahtua muun elämän ja olemisen kustannuksella tavallaan hinnalla millä hyvänsä vain kannattavuutensa vuoksi. Varsinkin kun nuo haitat tulevat halvan tuotannon kustannuksella paikallisten, mutta jo lukuisten kiintoainesta vastaanottavien vesistöjen, luonnon ja sen äärellä olevien ihmisten tuskaksi. Ja jos samalla hällä väliä menttaliteetilla halvalla halutaan tuotanto tuplata, niin kaikki tuo vahinko moninkertaistuu, ei pelkästään tuplaannu. Siinä sitä on pojillanne ja tytöillänne lapsen lapsilleen selittelemistä, että kun se isoisoisä halusi tuottaa hyvää ja halpaa energiaa, ja onnistuihan se siinä, hurraa! Mutta nyt pesulle, kun olette siinä rantavedellä leikkineet.

#794: Hannu Heinonen -

Kiitos Heinonen tekemästäsi voimalaitoslistasta, josta lukijat saavat hyvän käsityksen kuinka laajaa on turpeen ja puun käyttö. Noita laitosten nimiä ja yhtiöitä aina yksittäin vilahtelee uutisissa, mutta harvoin on tuollaista luetteloa missään näkyvissä. Itselleni nuo ovat tuttuja "tapauksia". Panostus kotimaisiin energiamuotoihin on suurta, ja päättäjien linjaukset ja suuntaviivat energia-asioissa pitkälle tulevaisuuteen edesauttavat voimayhtiöitä päätöksiä tehtäessä tulevista voimalaitosratkaisuista ja niiden polttoainevalinnoista.

Myös naapurissamme Ruotsissa panostetaan kotimaisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi Jällivaarassa on muutaman kuukauden ajan toiminut uusi turvetta ja puuta käyttävä voimalaitos. Kattilalaitoksen tilaajana oli Gällivare Energi AB.  Laitoksen höyrykattilan ja siihen liittyvän tekniikan ja teräsrakenteet on toimittanut suomalainen Metson ja Wärtsilän yhteisyritys, MW Power.

Kattila perustuu BFB- tekniikkaan (siis kerrosleijuteknikkaan), jonka vuoksi polttoaineesta saadaan liki 100 prosenttia hyödynnettyä.  Investointi oli suuruudeltaan noin 50 miljoonaa euroa ja se tuottaa 21 MW kaukolämpöä kuntalaisille ja 9 MW sähköä valtakunnan verkkoon. Vanha laitos jää edelleen toimintaan. Siinä käytetään polttoaineena ainoastaan turvetta. Turve hankitaan lähes kokonaan omien kuntarajojen sisältä. Tämä oli yhtenä suurena tekijänä valittaessa laitoksen polttoaine. Turve ja puu työllistävät oman paikkakunnan ihmisiä. Turve ja puu on lähienergiaa parhaimmillaan.

Mitään soraääniä ei ole ollut kiintoainepäästöjen suhteen kyseisellä paikkakunnalla. Päästöjä tarkkaillaan ja siellä on hyvin tiedostettu ja todettu turvetuotannosta tulevien päästöjen vähäisyys. Samoin kuin Suomessa, siellä panostus on lähitulevaisuudessa saada maa- ja metsätalouden tuottamat päästöt kuriin ja päästöjen vähentämistekniikka edes lähelle sitä hyvää tasoa mitä on turvetuotannossa jo käytössä ollut.

#804: Pekka Niemelä - Re:

Kiitos itsellesi. Kun nyt toit esille turvetta käyttäviä uusia voimaloita Suomen rajojen ulkopuolella, niin lisään kommenttiini samantyyppistä tietoa Virosta. Itse varmasti tiedätkin nämä voimalat, mutta monille muille lukijoille tieto saattaa olla uutta.

Suomalaisella Fortumilla on kaksi voimalaa Virossa, jotka käyttävät turvetta polttoaineenaan. Lisäksi voimalat  käyttävät haketta ja erilaisia puu- ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Myös Virossa ollaan suhtauduttu turve-energiaan pelkästään positiivisesti. Uusien voimaloiden ja näiden myötä uusien teknologioiden käyttöönoton ansiosta päästöt ovat vähentyneet todella merkittävästi. Vastaavanlaisia uusia hankkeita on useita suunnittelussa. Kiintoainepäästöt ovat myös Viron turvetuotantoalueilla tarkkailussa, mutta ne ovat olleet hyvin marginaaliset. Viro luottaa kotimaisuuteen.

#806: Ranex -

Mielestäni ei kumpikaan mainitsemistasi vaihtoehdoista. Kyseessä on molemmilla mitä todennäköisimmin ymmärrys siitä, että kotimainen energia eri muodoissaan on Suomelle se käyttökelpoisin tie tulevaisuuteen. Pois mahdollisimman nopeasti ulkomaisista tuontienergioista ja vielä mahdollisimman nopeassa tahdissa. Ei Suomea ja sen teollisuutta pyöritetä tuuli-, aalto- ja aurinkoenergialla.

Käytettiin mitä energiamuotoa hyvänsä, niin aina tulee jonkinlaisia päästöjä. Kyse on päästöjen minimoimisesta. Turvetuotannon  päästöt ovat hallinnassa sekä kiintoaineen että typen ja fosforin osalta. Onhan täälläkin kommenteissa tuotu esille tutkimustietoa joista käy selväksi turpeen vähäinen osuus kokonaispäästöistä.

Itse en ole millään tavoin "riipuksissa" turpeesta, en välillisestikään. Mutta joka tapauksessa olen turpeen käytön kannalla. Luuletko herra "Ranex", joka heittelet kommentteja ilman uskallusta laittaa näkyviin nimeäsi, että kaikki jotka eivät ole jollain tavoin riippuvaisia turpeesta ovat sen käyttöä vastaan? Se ei todellakaan mene näin. Tai sitten sinä itse omaat todella erikoisen ajatusmaailman.

#807: J. Mähönen - Re:

"Onhan täälläkin kommenteissa tuotu esille tutkimustietoa joista käy selväksi turpeen vähäinen osuus kokonaispäästöistä."

Ei tutkimustietoa, kylläkin strategia "tietoa". Ja strategia taas tarkoitti... niin no, katsokaa itse wikipediasta. Kuitenkin se on ihan muuta kuin tietoa, saati tutkittua sellaista.

Tai toki tutkimustietojakin on esitetty, mutta mihin verraten. No koko maan tilastoihin, ei siis faktatietona tai edes vertailukelpoisina paikallisina tietoina vastaanottoavien vesistöjen kuormitukseen.

#808: Tosi on vesi, vesi on tosi - Re: Re:

Niin....hmmmm... missäs sitten on sinun mielestäsi "oikeat" faktatiedot? Esitähän ne nyt kaikkien luettavaksi niin voidaan yhdessä ihmetellä niiden suuruutta. Ja tarkoitan nimenomaan oikeita tutkimustuloksia. Turvetuottajillahan niitä on ja niitä on täälläkin ollut esillä. Turvetuottajat on velvoitettuja ottamaan näytteitä ja he eivät itse niitä ota vaan ulkopuolinen konsulttiyhtiö. Tämäkin on täällä mainittu kai useampaan kertaan. Niitä turvevastaisten lukemia ei vaan ole pyynnöistä huolimatta nähty. Jos heitellään vaan tuollaisia kommentteja "että on ne päästöt ihan hirvittäviä", niin mielestäni silloin on oikeutettua toisten vaatia ns. lukemia pöytää.

Jäämme odottamaan nyt niitä "oikeita" tietoja.

#809: J. Mähönen - Re: Re: Re:

Lue edelliseni, mieluusti moneen kertaan, ihan vaan odotellessasi.

Ja hyvää syksyn jatkoa. Pintavalutus "puhdistamoista" pitääkin syksy sateineen omalta osaltaan hyvän huolen, sekä kevät sulamisvesillä viimeistään. Ai mitattua, että näin käy, tuskimpa vaan, ei ole minulla siihenkään protsentteja. Olen siis ihan hakoteillä, mutta keväällä on taas järven läpinäkyvyys huonontunut huomattavasti. Ja Vapohan on ainut ketä minimillä menee, hyvä ettei jo puhdista muidenkin päästöjä tehokkaalla ja tuotantokustannuksista tinkimättömällä linjallaan. Kiitos firmalle ja puuhamiehilleen siitä yhteiseen hyvään uhrautumisesta. Paljon se ottaa, paljon se antaa.

Mutta ihan vaan "heitettynä" kommenttina.

#809: J. Mähönen - Re: Re: Re:

Kyllä se Mähönen niin on, että tiedät itsekin, etteivät sinun "faktasi" pidä. Ellet sitten pidä "faktoina" (niinkuin pidät) Vapon antamia "tutkimustuloksia"? Heikkoutenne arvon turvemiehet on se, että ette osaa (uskalla) pitää totuutena muita kuin turveyhtiöiden ja turveteollisuusliiton yltiöpäistä propagandaa. Jos todellisuutta vesistöjen surkeasta tilasta (kiitos turpeenkaivuun) ei uskalla edes ajatella, saati nähdä, niin heikoilla menette ja sen me paikalliset vesistöjen varsien asukkaat ja mökkiläiset enemmän kuin tiedämme.

Odotan mielenkiinnolla Mähösen, Niemelän ja Heinosen seuraavia, toisiaan beesaavia Vapo-"tiedotteita". On satavarmaa, että turve-trionne tekee vanhan laulunne uudelleensovituksen veljellisessä hengessä, ja kaikki kolme toisiaan suuresti kiitellen vastaavat. Muuta ei sieltä olla saatu, eikä saada! Avatkaa silmänne, laittakaa pitkävartiset saappaat jalkoihin ja menkää viimeinkin katsomaan turvekenttien laidalle, miten kaameaa kuraa tulva-aikoina ja vähänkään roimemmilla sateilla sieltä pintavalutuskentiltä alavesiin tulvii. Se on niitä kaipaamianne turve-kiintoaineprosentteja, joita turveyhtiöt eivät saa kuriin vuolaalla "tiedottamisellakaan", eikä vasalliensa huutosakilla. Kiitos takuuvarmasta turvevelli-vastauksesta jonka sisällön jo tiedämme. Suomea ei todellakaan pitkään pyöritetä turvevellillä eikä soiden hävityksellä.

#805: Hannu Heinonen - Re: Re:

No aivan sama se on miten te niitä joitakin kombivoimaloita kehuskelette. Ei sillä ole tekemistä turpeen energiantuotannon haittapuolien kanssa juurikaan. Kyse on voimalaitostekniikasta, joka on niin hyvä kuin paras suunnittelu. Jos kombivoimalan hyötysuhde hipoo sataa niin se on teknisen kehityksen ansiota eikä siinä ole sanottavaa eroa, palaako kattilassa hake vai rapa jos laitos suunnitellaan vaikka hevosenlannalla poltettavaksi niin se on vain polttoainevalinnasta kiinni.

Turve on kuitenkin yhtä pahaa, palaa se hyötyyn 40% tai 99%, se on poissa suosta ja hyvin todennäköisesti luonnontilaisesta suosta vesipäästöineen ja pölyhaittoineen.

Ihan hitusen liki sataa prosenttia yhdistelmälaitoksessakaan ei vielä todellisuudessa päästä mutta reilusti yli 80% vähän huonommallakin tekniikalla jo nykyisin kevyesti.

Teemu Tuovinen

Kirjoitin kommenttini Ähtärinjärvestä ja sitä ympäröivistä turvetuotantoalueista. Meillä on täällä hyvin pullat uunissa. Kuten kirjoitin niin täällä on ollut iso projekti Ähtärinjärven vedenlaadun parantamiseksi. Siinä yhteydessä otettiin valtavasti näytteitä eri puolilta järveä ja järveen tulevista ojista, puroista ja joista. Analyysin perusteella turvetuotanto oli hyvin vähäinen päästöjen aiheuttaja. Suurin oli ylivoimaisesti maa- ja metsätalous. Kaikkein suurin ongelma oli kuitenkin järven vedenpinnan vaihtelu vesivoimalan vuoksi. Sekin asia on nyt kunnossa.

Täällä Ähtärissä on eräs koko Suomen vanhimpia kaukolämpölaitoksia. Turvetta alettiin käyttää kattilassa jo 60- luvulla samaan aikaan Haapaveden ja Jyväskylän laitosten kanssa. Tarkalleen ottaen kaukolämpöyhtiö perustettiin 19.3.1963. Eli voidaan sanoa että meillä on paikkakunnalla tietotaitoa ja käytännön kokemusta tämän kokoluokan laitoksesta enemmän kuin oikeastaan missään muualla Suomessa. Lämpöyhtiö on tietojeni mukaan ollut hyvin tyytyväinen turpeen käyttöön. Kaukolämpö tuotetaan tällä hetkelläkin yli 95 prosenttisesti kotimaisin polttoainein. Pääpolttoaineena on jyrsinturve. Turve saadaan omalla paikkakunnalla sijaitsevilta soilta. Tämä on tärkeä seikka että käytämme lähienergiaa.

Nykyisin tässä lähellä olevilla paikkakunnilla kaikissa on rakennettu lämpölaitokset turpeen varaan. Tietysti ohessa menee jonkin verran myös haketta. Jopa tuossa melko lähellä sijaitseva Suomen suurin ja kuuluisin Keskisen omistama Tuurin Kyläkauppa lämpiää turpeella. Samoin esim. Kuortaneen Urheiluopisto käyttää nykyisin öljyn sijasta kotimaisia polttoaineita.

Meillä vallitsee tällä suunnalla tekemisen meininki myös energiapuolella. Halutaan kotimaista energiaa omalta paikkakunnalta, omilta urakoitsijoilta/työntekijöiltä ja verorahat jää paikkakunnalle. Itse henk. kohtaisesti en jaksa ymmärtää niitä, jotka lyövät hiekkaa rattaisiin ja rummuttavat sen puolesta että lähienergiaa ei saisi käyttää. Eivät taajamat ja kaupungit lämpiä tuulivoimalla vaan tarvitaan kattilaan kiinteää polttoainetta. Sitä meiltä löytyy kunnan rajojen sisäpuolelta muillekkin kuin vain itsellemme.

"Itse henk. kohtaisesti en jaksa ymmärtää niitä, jotka lyövät hiekkaa rattaisiin ja rummuttavat sen puolesta että lähienergiaa ei saisi käyttää. Eivät taajamat ja kaupungit lämpiä tuulivoimalla vaan tarvitaan kattilaan kiinteää polttoainetta."

Nimen omaan näin! Kattiloihin tarvitaan kiinteää polttoainetta, kaikki nestemäinen energia pitää säästää liikkuvalle kalustolle. Tuulivoima on hyvä lisä, joka tarvitsee apunaan kiinteää polttoainetta. Kotimainen kiinteä polttoaine on nimeltään PUU, ja sitä riittää runsaasti kun vain halutaan sitä käyttää.

TT

#816: Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas - Ihmettelyä

Totta. Suomen kaupungit on rakennettu kaukolämmön varaan. Yli miljoona ihmistä saa asuntonsa lämmön ja lämpimän käyttöveden turpeella tuotettuna. Jos tähän lisätään vielä kaikkien Suomen omakotitalojen  ja maatilojen asukkaat jotka käyttävät turvetta lämmönlähteenään omissa kattiloissaan, päästään yhä suurempaan lukuun. Tuo lukema, reilut miljoona ihmistä, on suuri ja joka vuosi tähän joukkoon liittyy tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä sitä mukaa kun uusia turvetta käyttäviä suuria voimalaitoksia tai pienempiä lämpölaitoksia rakennetaan maahamme.

Puuta aletaan käyttämään turpeen seassa yhä enemmän. Tämä on tietysti hyvä asia. Kaikkien kotimaisten kiinteiden polttoaineiden käyttö, on se sitten vaikkapa ruokohelpeä, on mielestäni erittäin positiivinen juttu.

Eri puolille Suomea ollaan rakentamassa kovaa vauhtia useita jätteenpolttolaitoksia. Nämä osaltaan vähentävät myös tarvetta ostaa ulkomaista energiaa.

#817: Hannu Heinonen - Re: Ihmettelyä

Mainitsit jätteenpolton. Suomeenhan on alustavasti suunniteltu noin 750 megawatin verran jätteenpolttolaitoksia. Vertailussa me suomalaiset olemme aivan jälkijunassa jätteenpoltossa. Esimerkiksi Tanskassa päästään noin 60 prosenttiin ja Ruotsissakin lukema on reilut 45 prosenttia. Me vaan ajamme "kamat" kaatopaikoille kun muut ottavat siitäkin suuren energiamäärän talteen. Ruotsissa jätteenpoltosta saadaan vuodessa energiaa 8,8 TWh (terawattituntia).

Leijukerroskattilassa jäte voidaan polttaa turpeen kanssa. Silloin on kyseessä tarkemmin ottaen kiertopellettileiju-periaate. Turve soveltuu erittäin hyvin polttoon yhdessä jätteen kanssa. Näillä polttoaineilla yhdessä voidaan korvata suuret määrät tuontienergiaa, lähinnä kivihiiltä. Samalla poistuu metaanipäästöt, joita syntyy kaatopaikoilla.

#814: Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas - Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

Onhan se varmaan ihanaa että järvet on vedeltään mustia. Ähtärissä ei taida olla montaa kirkasvetistä järveä. Valkeinen on kirkas, mutta siihen ei tulekaan yhtään ojaa, joka laskee turvetuotantoalueilta (voi tarkistaa vaikka kartasta). Alueella on maksettu kova hinta siitä että käytetään paikallista "bioenergiaa". Kannattaa ehkä käydä katsomassa muuallakin järviä, joihin ei laske purkuojia turvetuotantoalueilta, jolloin voi huomata ettei järviveden kuulu olla mustaa vaan lähes väritöntä. Itseäni ainakin raivostuttaa mustat turvekylläiset vesistöt Ähtärissä. Turpeeseen liittyvät sidosryhmät kuvittelevat ihmisten olevan niin tyhmiä etteivät tajua mikä aiheuttaa veden mustan värin.

#809: J. Mähönen - Re: Re: Re:

No niin, eiköhän päästetä J. Mähönen ja muut "odottajat" jännityksestä ja kerrompa tässä vähän oikeita tietoja.

Lähteenä on Pien-Saimaan kunnostuksen esiselvityshanke PISA ja siihen tehty Läntisen Pien-Saimaan ojavesitutkimus vuonna 2009.

Tutkittavana on ollut 33 kappaletta ojia, joiden vastaanottavana vesistönä on ollut Läntinen Pien-Saimaa. Mielenkiintoinen ja paljon parannuspaikkoja osoittava tutkimus. Mutta sitten niistä tuloksista otantana:

Seuraavat prosenttiluvut voi laskea tutkimuksessa olevasta Taulukko 2. Ojavesien vuosikuormitus läntisellä Pien-Saimaalla.

OJA 9, Mustaoja tutkimuksen kokonaismäärästä typpeä 6,43 % ja fosforia 6,50 %

OJA 22, Halilanoja tutkimuksen kokonaismäärästä typpeä 16,31 % ja fosforia 14,79 %

Selvyyden vuoksi kerrottakoon (asian voi toki tarkistaa kartoista), että Mustaoja johtaa järveen Kiihansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Halilanoja johtaa järveen Suursuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Suursuo on toiminut tuotantoalueena yli kolmekymmentä vuotta ja Kiihansuo yli kymmenen vuotta.

Yhteenlaskien nuo ojat ovat työntäneet ravinnetta kokonaismäärästä järveen typpeä 22,74 % ja fosforia 21,29 % ! Nyt alueella valtavasti ihmetellään, että mikä on aiheuttanut viime vuosikymmenien romahdusmaisen veden laadun heikkenemisen ja runsaan rehevöitymisen.

Ja ei muuta kuin vedetäänpäs nyt siellä henkseleitä tiukemmalle. Ennen "juu mutta" -kommentteja totean, että huomattavaa parantamista on tehtävä koko alueella ja monella sektorilla. Mutta korostan, että on aivan turha esitellä täälläkään sivustoilla 1 % strategia lukuja ns. tutkittuna tietona. Tai että kun luvut esitetään suhteutettuna koko maan kokonaispäästöihin, niin minusta kaikkien pitäisi jo säikähtää, että kuinka valtavia ne ovatkaan paikallistasolla vastaanottavissa vesistöissä.

Tuotanto jatkukoon ja energia hyödynnettäköön mikäli se on vähänkin kannattavaa sen jälkeen, kun todelliset luvut päästöjen suhteen on saatu näille totena esitetyille strategia tavoitteille, ja nimenomaan paikallistason päästöihin verrattuna! Kiintoaine päästöt ovatkin sitten vielä ihan oma lukunsa, ihan vaan "sivutuotteena".

Nyt vallitseva tutotantomenetelmien säästö tulee kyllä korkojen kera maksuun tavalla tai toisella. Tosin energiayhtiöllä ei ole ongelmaa, meillä muilla on.

ETTÄ ON NE PÄÄSTÖT IHAN HIRVITTÄVIÄ !

#821: Järjetöntä vesistön sotkemista vastaan - Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

Etelä-Pohjanmaan järvet ja lammet ovat aina olleet pääsääntöisesti tummavetisiä. Vaikka ei olisi turvetuotantoa lainkaan, niin lähes kaikki vedet olisivat tummia väriltään joka tapauksessa. Soita on joka puolella ja niistä valuva vesi on aina tummaa. Vaikka se vesi tulee ojimattomalta suolta. Joitain järviä, jotka on muodostuneet sellaiselle alueelle missä ympärillä on hiekka ja kangasmaastoa, on veden väri tietenkin kirkasta. Ei tämä asia ole mitään ydinfysiikkaa.

Niin ja täytyy muistaa kuitenkin se seikka, että soita on ojitettu metsänkasvua silmälläpitäen jo paljon ennemmin kuin soita ojitettiin turvetuotannolle. Metsäojitukset soiseen maastoon ovat satoja kertoja suuremmat verrattuna turpeennostoon ojituille alueille. Sieltä ne ylivoimaisesti suuremmat päästöt tulee maa- ja metsätaloudesta. Maaseudulla vaan on käynyt niin, että syytetään turvetuottajaa, yleensä Vapoa, kun jos syyttää sitä oikeasti suurinta saastuttajaa, niin se onkin se kaveri joka peiliin katsoessa näkyy......... Taitaapa olla oma lehmä ojassa kun itse omistaa niitä ojitettuja metsätiluksia tai peltomaita......

#823: Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas - Re: Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella 

Se on totta että metsäojitukset on aikoinaan aiheuttaneet humusta vesistöön. Kuitenkin aikojen kuluessa metsäojat ovat sammaloituneet ja nykyään niiden kuljettama kiintoaine lienee aika vähäistä. Käsittääkseni metsäojituksia ei tehdä nykyään juurikaan vaan ojitukset ovat vanhoja. Tällöin ihan maalaisjärjellä vesistöjen pitäisi pikku hiljaa kirkastua humuksen painuessa pohjaan. Turvetuotannolla on taas tyypillisesti yhdellä tuotantoalueella luokkaa yli 100 hehtaaria aluetta, jossa ei ole mitään kasvallisuutta estämässä turpeen virtaamista. Lisäksi kun vesistönsuojelurakenteet poistavat ehkä puolet kiintoaineesta parhaimmassa tapauksessa kuivana kautena niin onhan se täysin selvää miksi vesistöt pysyvät edelleenkin mustina. Jos on kuiva kesä niin silloinkin tapahtuu vesistön kirkastumista kun turvetuotantoalueilta ei tule suuria humuspäätöjä. Silloin kun turvevesien puhdistusta erityisesti tarvittaisiin niin silloin rakenteet toimivat huonoiten ja niiden käytössä esiintyy piittaamattomuutta. Eräs keskustankin kansanedustaja kertoi että esim. vuonna 2007 kun oli sateista niin oli yleistä että padot avattiin, jotta tuotantoalueet saataisiin nopeammin kuivattua. 

Suomessa metsänparannustoiminta alkoi jo niinkin aikaisin kuin vuonna 1908. Järjestelmällinen metsäojitus alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Metsänparannuspiirejä alettiin luomaan Tapioon vuodesta 1930 alkaen ja nämä MP-piirit yhdistettiin vuonna 1987 metsälautakuntiin.

Aluksi oli vain lapio, jolla rivakka mies pystyi päivässä tekemään ehkä noin 20 metriä ojaa. Ensimmäisillä kaivureilla päästiin jo 200 metriin päivässä ja nykyiset kaivurit pystyvät jo kahden kilometrin päivävauhtiin.

Edellinen kirjoittaja totesi että enää ei ojia kaivella. Tuo ei todellakaan pidä paikkaansa. Katsoin juuri Metsäkeskuksen tilastoa kunnostusojituksista. Siitä hyvänä esimerkkinä otanta ajanjaksolle 1990 - 2005. Kunnostusojituksia on tehty vuosittain noin 65 000 - 82 000 hehtaarille. Siis joka vuosi ojitusta on suoritettu vähintään yhtä paljon kuin Suomessa on avattu soita turvetuotannolle koko Suomen turvetuotanto aikakautena.

Mitään laskeutusaltaita ei ole ollut kuin vasta jonkin verran on tehty aivan viime vuosina. Puhumattakaan mistään pintavalutuskentistä.

Suomessa on ojitettu pelkästään turvemaita metsätalouskäyttöön lähes 5 000 000 hehtaaria. Lisäksi tietysti "kovan maan" ojitukset. Edellisen kirjoittajan mielestä tämä 5 miljoonan ala ei ole yhtäkkiä vertailussa mitään?? Erikoinen ajatuksen kulku, jos näin sallitaan sanoa.