Vetoomus Keuruun keskustassa sijaitsevan Seiponharjun puolesta

Kommentoitu viesti

ritva aihos
Vieras

#1

30.05.2010 19:54

Eipäs pilata kappaletta kauneinta Keuruuta toivoo R.A

Vastaukset

Pykälässä L 1 § 007 Nimeni on Bonsai
Vieras

#15 Re: Mitä sanoo asiaan lakiteksti

2010-06-01 16:51:31

#1: ritva aihos -

Ympäristölainsäädäntö pitää saada tiukemmaksi ja porsaan, karjun, mentävät reiät ja takaportit pois.

Vieras
Vieras

#21 Re:

2010-06-01 20:06:37

#1: ritva aihos -

153000€ on Keuruun keskustan maisemain arvo!

Keuruun seurakunta saisi hävetä, koska ovat edes ajatelleet sallivansa Loilonharjun tuhoamisen.

Pitäisikö jolleillekkin henkilöille antaa toimestaan tai luottamustoimestaan potkut, jos tahti ei parane?

http://www.suurkeuruu.fi/cs/Satellite/Uutiset/1194644455003/artikkeli/loilonharjun+kerrostalo+aanin+13-10+valmisteluun.html

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

2010-06-04 21:17:06


Vieras
Vieras

#29 Re:

2010-06-04 21:22:42

#1: ritva aihos -

www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2010 > Rakennusperintöä suojelemaan uusi laki

Rakennusperintöä suojelemaan uusi laki

Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut lain rakennusperinnön suojelemista. Samalla maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin. Lakiuudistuksen tavoitteena on tukea rakennusperinnön ajallista ja alueellista monimuotoisuutta sekä sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Uudet lait tulevat voimaan 1.7.2010. Laki rakennusperinnön suojelemisesta korvaa vuodelta 1985 olevan rakennussuojelulain.

Laissa uudistetaan suojeltavien kohteiden määrittelyä ja konkretisoidaan suojelun edellytyksiä. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkittävyys arvioidaan sen harvinaisuuden, tyypillisyyden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden tai historiallisen kerroksellisuuden perusteella. Lisäksi kohteen tulee olla valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Edellä mainittuja arviointikriteerejä käytetään näillä kaikilla kolmella tasolla. Lisäksi suojeluprosessia on pyritty tekemään entistä läpinäkyvämmäksi.

Asemakaavoitetuilla alueilla rakennusperinnön suojeleminen toteutuu edelleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, eli asemakaavassa annetuilla kaavamääräyksillä. Uuden lain myötä toimenpidekielto korvataan harkinnanvaraisella vaarantamiskiellolla. Vaarantamiskielto on kuitenkin määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää. Entinen toimenpidekielto aiheutti epätietoisuutta siitä, mitkä toimenpiteet ovat sallittuja ja mitkä eivät. Vaarantamiskielto kieltää toimenpiteet, jotka voisivat vahingoittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta. Kielto ei koske rakennuksen säilyttämiseksi ja kunnostamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Rakennusta voi myös edelleen käyttää sille soveltuvalla tavalla, kunhan sen kulttuurihistorialliset ominaisuuspiirteet eivät vaarannu. Vaarantamiskiellon mukaan kohteen omistaja voidaan velvoittaa rakennuksen tuhoutumista ehkäiseviin toimiin, kuten esimerkiksi sulkemaan autiona olevan rakennuksen ikkuna- ja oviaukot ilkivallan välttämiseksi.

Jos omistajalle aiheutuu suojelusta merkittävää haittaa tai vahinkoa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta korvaus. Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin siten, että jos valtakunnallisesti merkittävälle rakennukselle asemakaavan nojalla asetetut suojelumääräykset ovat omistajan kannalta kohtuuttomat, hän on oikeutettu korvaukseen, jossa korvausvelvollinen on valtio. Aiemmin kunta vastasi korvauksista. Muiden asemakaava-alueella sijaitsevien rakennusten kohdalla korvausvelvollisuus näissä tapauksissa säilyy edelleen kunnilla.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta koskee myös valtion omistamia rakennuksia, joten valtion erityisasema rakennusperinnön omistajana poistuu. Aikaisemman lainsäädännön nojalla suojellut rakennukset säilyvät kuitenkin edelleen suojeltuina, myös silloin, kun niiden omistaja vaihtuu.

Rakennussuojelulain nojalla suojeltuja rakennuksia on yhteensä noin 250, asetuksilla suojeltuja valtion rakennuksia noin 800 ja asemakaavalla suojeltuja rakennuksia arvioidaan olevan 15 000−20 000. Rakennuksen suojelu saatetaan vireille siinä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka alueella rakennus sijaitsee. Suojelupäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö.

Lisätietoja

Vanhempi hallitussihteeri Satu-Kaarina Virtala, ympäristöministeriö
puh. 0400 143 970, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pakanamaalle uusi kaava!
Vieras

#60 Re:

2010-07-20 16:41:16

#1: ritva aihos -

Keillä keuruulaisilla päättäjillä on kiire hävittämään Keuruun keskustan reunalla sijaitseva harjumaisema?

Kun tiedetään suomalaisen rakentamisen laatuongelmat, niin parasta on antaa harjun olla harjuna kaunistamassa järven rantamaisemia. Huonosti rakennetun talon saa aina purettua pois, mutta kerran tuhottua harjua ei saada enää takaisin.

Keuruulla on riittämiin rakennnuspaikkoja ja -tilaa. Kaikkea ei pidä tunkea kapealle alueelle. Sillä tavoin keskusta ei koskaan laajene suuremmalle alueelle.

Liian tiheästä rakentamisesta aiheutuu liikenne- ja parkkipaikkaongelmia, josta esimerkiksi Keskimaa valittaa toistuvasti. Keskimaan mielestä kuvanäyttämö pitää jyrätä tasaiseksi ja parkkipaikkoja tilalle.

Tulisiko Keskimaan kaupparakentamisesta myös laatuongelma harjulle aiottujen rakennusten rakentamisen  kanssa?

Mitä ministeri Vapaavuori sanoi laadusta?

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=363199&lan=FI

orjalle tappurat
Vieras

#100 Re: Sylttytehtailijat

2010-10-15 19:13:11

#1: ritva aihos -

Ketkä henkilöt seuraavilta listoilta haluaa pilata Loilonharjun? Olemmeko me äänestäneet valtuustoon ja sitä kautta neuvostoon taitamattomia tunareita? Siihen täytyy tulla muutos.

Muutos on se, että Loilonharjua säilytetään ja siitä tehdään kansallinen kaupunkipuisto. Niin kaupunkipuisto, koska Keuruu haluaa olla iso kaupunki.

http://www.keuruunseurakunta.fi/?page_id=213

http://www.keuruunseurakunta.fi/?page_id=211