Vetoomus Keuruun keskustassa sijaitsevan Seiponharjun puolesta

Puupapin Sahapukki
Vieras

#51 Re: Re: Re:

23.06.2010 08:33

#33: Turistit äänestävät jaloillaan - Re: Re:

Jumalaksiko kirkkoherra itseään kuvittelee. Oikein Maan ja maailmankaikkeuden Luojaksi? Jälki ei näytä hyvältä.

Kirkkoherran ota raamattu käteen ja ala opiskella sitä muistin virkistykseksi uudelleen, sekä ota isosta kirjasta oppia miten luontoa tulee myös kirkkoherran kunnioittaa.

Vai onko kaikki Keuruun papit fariseuksia?

Pyhä Jysäys
Vieras

#52 Re: Re: Re: Re:

23.06.2010 22:33

#51: Puupapin Sahapukki - Re: Re: Re:

Tuli mieleen, että Manalan herra on reilumpi sanoissaan, koska hän sanoo mihin joudutaan, kun sinne mennään.

Miten pappien sanaan voi luottaa? Sananlaskukin sanoo, että Papit saarnaa muuta mitä tekevät!

Luota nyt siinä pappeihin enemmän kuin Manalan herraan.

Manalan herra on reilu, kun sanoo miten asiat ovat!

Puupapin Sahapukki
Vieras

#53 Re: Re: Re:

01.07.2010 10:21

#33: Turistit äänestävät jaloillaan - Re: Re:

Hyvät Herrat elättekö Te vielä bresneviläisyyden ajassa?

Herätys!

Teillä ei ole varaa nukkua ja Keuruun kilpailukyky ei ole kiinni Loilonharjun "eläkeläisten" betonilaatikkoleikistä.

Olkaa viisaita visionäärejä älkääkä jämähtäneitä entisten aikojen haamuja.

Jos päätöksenne on hävitys, niin tulevat sukupolvet ei Teille sen kyseenalaisen ansion johdosta kumarra.

 

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=361793&lan=fi&clan=fi

Pakanan lakanat pesuun
Vieras

#54 Re: Re: Re: Re:

03.07.2010 20:56

#53: Puupapin Sahapukki - Re: Re: Re:

Onko oheisen linkin tiedot saanet papit sekaisin harjusta?

Onko papeille tullut kova kiire tuhota Loilonharju ennenkuin ministeriö ehtii luokittelemaan sen luontoarvot?

Puretaan molemmat kirkot ja rakennetaan niiden tilalle papeille 100 kerroksiset pilvenpiirtäjät, niin he voivat kuvitella olevansa lähempänä Herraa.

Nyt he ovat vain maan matosia ja muka palvelevat Jumalan kirkkoa.

Räksän pesästä pudonnut

#55 Re: Re: Harju

04.07.2010 18:01

#39: kylkiluun murtuman pukamat - Re: Harju

Vai vielä kelluvia talojakin. Hahhhaahhaa.

Mitäs teette, kun talot uppoavat Tahian syvyyksiin? Siinä ei auta veden päällä kävely pappejakaan millään tavalla. Ihmettelen, että on "pojilla" puuhat. Eikö kotona ole enää virikkeitä ja askarreltavaa, vaikka mattojen tamppausta, jotta jättäisitte hienon harjun rauhaan?

 

Koska liikerakentamisen, torin ja kelluvien asuntojen osalta joudutaan tekemään tarkempaa suunnittelua on syytä kaava-alue jakaa kahteen osaan siten, että Loilonharjun alue muodostaa oman muutosalueen.

Liitteenä kartta, jossa on esitetty muutosalueen jakaminen kahdeksi alueeksi siten, että Loilonharju muodostaa oman kaavahankkeen.


Vieras

#56 ASIALLISUUTTA, KIITOS:) toivoo Eeva Jyrinki

08.07.2010 12:49

Olen edelleen vahvasti Seiponharjun/Loilonharjun suojelemisen kannalla. Asiaa seuraamattomille tiedoksi, että tornitalo on kaavassa tällä hetkellä kutistunut pienemmäksi kerrostaloksi, ja Tarhiassa kelluvat rakennukset on unohdettu. Seiponharjulle ei mielestäni kuitenkaan saisi eikä saa rakentaa edelleenkään yhtään mitään.

Silti en pidä keskusteluissa ilmenevästä, seurakunnan ja/tai kaupungin yksittäisten henkilöiden nimen tai aseman mollaamisesta - etenkään kun se tehdään nimimerkin suojissa. Puun takaa on helppo heitellä, mutta loanheitto puolin tai toisin ei johda muuhun kuin loputtomaan lokasotaan.

Ollaan mitä mieltä ollaan, mutta jatkossa mieluiten reilusti omalla nimellämme,

toivoo Eeva Jyrinki

tonni keijua ja margariini
Vieras

#57 Re: ASIALLISUUTTA, KIITOS:) toivoo Eeva Jyrinki

08.07.2010 21:01

#56: - ASIALLISUUTTA, KIITOS:) toivoo Eeva Jyrinki

Sana on vapaa. Vallan käyttäjiä tulee arvostella tarvittaessa kovaan ääneen ja kirjoittaa nimimerkin takaa. Näin teki aikoinaan myös presidenttimme Urho Kekkonen mm. Pekka Peitsenä. Päättävässä asemassa olevia saa kritisoida, jotta mahdolliset erheet paljastuisivat, sekä estysivät toteutumasta.

Kukaan ei ole pakottanut heitä hakeutumaan alalle, jossa tulee varmasti saamaan palautetta, kun tehdään virheitä, jotkut joskus jopa tarkoituksella. Sellaista on demokratia. Yksi ei voi junnata asioita lävitse ilman kuuluvia soraääniä.

Kritisoinnissa tulee muistaa olla kajoamatta henkilön persoonan ominaisuuksiin, uskontoon, kansallisuuteen ja rotuun. Henkilön työtä ja siihen liittyvää saa arvostella nimimerkin takaa vapaasti, koska päättävässä asemassa olevien henkilöiden tulee sietää jo asemansa takia kritiikkiä. Jos ei siedä, niin on parempi vaihtaa ammattia.

Tuolla aikaisemmin puhuttiin jo Pohjois-Koreasta. Pitäisikö Keuruu jakaa osiin?

Miten Eeva Jyrinki kommentoi keskusteluketjun alkupäässä esitettyä ajatusta siitä, että tonttikaupassa seurakunta maksaa rahaa, jotta YIT ostaisi tontin ja rakentaisi sille vasta seurakunnan rahanmaksun  jälkeen talon? Läheneekö esitetty menettelytapa jopa lahjan antamista, jotta päästään haluttuun tavoitteeseen?

Onko menettely Eeva Jyringin mielestä oikein seurakunnan maksaessa noin 300000€ YIT:e, jotta YIT ostaisi puolestaan seurakunnalta tontin 153000€ ja rakentaisi tontille talon?

Toisin sanoen seurakunta maksaa, jotta YIT ostaa. YIT ei rakenna, jos seurakunta ei maksa sille esitettyä summaa.

Mitä se merkitsee?

Miksi Eeva Jyrinki kutsuu kyseistä menettelyä valkoiseksi, harmaaksi vai peräti pikimustaksi alueeksi?

 

Vallaton William Shake
Vieras

#58 Re: Re: ASIALLISUUTTA, KIITOS:) toivoo Eeva Jyrinki

09.07.2010 14:22

#57: tonni keijua ja margariini - Re: ASIALLISUUTTA, KIITOS:) toivoo Eeva Jyrinki

Niin Eeva Jyrinki valta tuo vastuuta ja ilman vastuuta ei ole valtaa.

Mitä Eeva Jyrinki tekisi, jos saisi valtaa, jossa ei olisi vastuuta?

Puupapin Sahapukki
Vieras

#59 Re: Re: Re: ASIALLISUUTTA, KIITOS:) toivoo Eeva Jyrinki

15.07.2010 15:32

#58: Vallaton William Shake - Re: Re: ASIALLISUUTTA, KIITOS:) toivoo Eeva Jyrinki

Onko Eeva Jyringillä oikeita mielipiteitä Seiponharjun suojelemisesta?

Miksi harju pitää suojella?

Onko esitetty tontin "ylihinta" oikea menettelytapa Eeva Jyringin mielestä?

Pakanamaalle uusi kaava!
Vieras

#60 Re:

20.07.2010 16:41

#1: ritva aihos -

Keillä keuruulaisilla päättäjillä on kiire hävittämään Keuruun keskustan reunalla sijaitseva harjumaisema?

Kun tiedetään suomalaisen rakentamisen laatuongelmat, niin parasta on antaa harjun olla harjuna kaunistamassa järven rantamaisemia. Huonosti rakennetun talon saa aina purettua pois, mutta kerran tuhottua harjua ei saada enää takaisin.

Keuruulla on riittämiin rakennnuspaikkoja ja -tilaa. Kaikkea ei pidä tunkea kapealle alueelle. Sillä tavoin keskusta ei koskaan laajene suuremmalle alueelle.

Liian tiheästä rakentamisesta aiheutuu liikenne- ja parkkipaikkaongelmia, josta esimerkiksi Keskimaa valittaa toistuvasti. Keskimaan mielestä kuvanäyttämö pitää jyrätä tasaiseksi ja parkkipaikkoja tilalle.

Tulisiko Keskimaan kaupparakentamisesta myös laatuongelma harjulle aiottujen rakennusten rakentamisen  kanssa?

Mitä ministeri Vapaavuori sanoi laadusta?

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=363199&lan=FI

Puupapin Sahapukki
Vieras

#61 Re: Re:

21.07.2010 12:49

#60: Pakanamaalle uusi kaava! - Re:

Aika erikoista haihattelua harjulle rakentaminen. Ministeri Vapaavuori korosti sanomassaan laadun ja maineen merkitystä.

Miten ministerin esittämiin sanoihin sopii se, että Keuruun seurakunnan pitää maksaa lähes 300000€ YIT:e tonttikaupan yhteydessä? Mikä on tuollaisen maakaupan "maine"? Eikö kauppa muutoin synny kuin lahjan antamisella?

Tätäkö on rakentamisen maine?

Kelluvatko talot Tarhialla?
Vieras

#62 Re: Re: Re:

22.07.2010 13:21

#33: Turistit äänestävät jaloillaan - Re: Re:

Maire Pesosen kirjoittama artikkeli Suur-Keuruussa 1970 n:o 57 sivu 3

 

Miten on ymmärrettävä, että nyt tahdotaan hävittää se mitä aikaisemmat ovat ymmärtäneet säilyttää? Onko meidän pakko kärsiä taitamattomista päättäjistä? Keuruun silloinen kunta on itse pyytänyt maisema-arkkitehti Leena Iisakkilalta maisema-arvion. Silloiset päättäjät eivät muuttaneet saamaansa arviota. Millä perusteella arvio aiotaan nyt kumota?

Ovatko meidän nykyiset päättäjät varustettu paremmilla tai vähintäänkin yhtä humaanilla ja luontoarvot säilyttävällä sivistyksellä kuin päättäjät/suojelijat 1970? Epäilen viisautta!

Kyllä pitäisi olla, koska luonnonsuojelun alueella kehitys on koko ajan nopeaa luonnon hyvinvoinnin ja asuinympäristön eduksi.

Elävätkö päättäjämme tiedottomuuden tilassa ympäristön vaikutuksesta kaikkeen ympäröivään luontoon?

Seuraava epäily on osunut oikeaan jo neljä kymmentä vuotta sitten, jos nykyisten päättäjien tekemä päätös on hävitys säilyttämisen sijasta. Siinä tapauksessa kaupungintalolta ja Kippavuoren päältä on turha etsiä viisaita miehiä, sekä naisia.

Lainaus SK 1970:

"MIKÄ LIENEE Seiponharjun kohtalo tulevaisuudessa? Ollaanko Keuruulla tarpeeksi viisaita, että otettaisiin todella huomioon mitä asiantuntija on harjusta sanonut? Ollaanko valmiit säilyttämään kaunis harju ja sen vahvat männyt? Saavatko ihmiset pitää puistonsa, vai täytyykö heidän lähteä etsimään puistoja kaukaa taajaman ulkopuolelta? Eihän luonnonsuojelu ole vain näennäistä?!"

 

 

Suur-Keuruu 1970 n:o 57 sivu 3.

Lainaus suoraan tekstistä!

SEIPONHARJU – MULTAA VAI KULTAA?

motto ”Kauniin taajaman edellytys on kaunis luonto. Sen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan jatkuvaa ja suunnitelmallista hoitoa.”

”Seipon hössöt”

VIIME VUOSISADALLA oli Seiponharjulla vielä Mäkisen mäkitupa. Nyt paikka kuuluu Keuruun kirkonkylän keskustaan ja on kilpailun ja luonnonsuojelun kohteena. Ajat muuttuvat ja Seippo muuttuu. Sen historiaa ei varmaan monikaan tunne. Tämän vuosisadan vaihteessa mäkitupaa suurensi sähköttäjä Onni Sievo. Vieläkin asumus kasvoi, kun 1910 (ehkä jo enemmin) kansak.tarkastaja K.Vaulo rakensi pari huonetta lisää. Rakennus oli nyt jo niin suuri, että pienin laajennuksin siitä saattoi saada vaikkapa lepokodin. Vuonna 1919 sellaisen perustivatkin rouva Sanni Bergroth ja sairaanhoitaja Aini Vaula. Lepokodin nimeksi tuli ”Seippo”. Rakennusta oli vielä muokattu, mm: yläkerta rakennettiin.

Huonekalut Seippoon valmisti puuseppä Isma Ruotsalainen, jonka verstas sijaitsi silloin ns. Pikku-Seipossa. Rouva Iina Ruotsalainen kertoo tuosta ajasta mm.: -Isma-vainaa oli ostanut ensin nykyisen Osuuskaupan talousrakennuksen paikalta talon, jossa hänellä oli kolme huonetta ja verstas, pakari kuului Mäkisen Urholle… Sitten Isma myi talon ja tontin Osuuskaupalle. Myöhemmin verstas siirrettiin Pikku-Seippoon. Rouva Bergroth tilasi sitten lepokotiinsa huonekalut Isman verstaalta. – Muistaakseni lepokoti toimi Seipossa nelisen vuotta, rouva Bergroth ja sairaanhoitaja Vaula myivät paikan sitten jollekin toiselle, muistaakseni apteekinrouva Skogsterille – en muista nimeä tarkkaan. Tuolta ajalta on kansan suussa säilynyt hauska sanonta ”Seipon hössöt, Kuuselan hullut ja täyshoitolan mielpuolet”. – Ennen viime sotia lepokodin tilalle tuli matkustajakoti. Seipon osti muistaakseni jo silloin Hannes Mäkinen, joka nyt on jo kuollut hänkin. Rouva Mäenpää myi sitten Seipon Rakennusliike Kaartiselle, kertoi rouva Ruotsalainen.

Ennen kuin Rakennusliike Kaartinen osti Seipon, suunniteltiin paikalle jonkinlaista kerrostaloa, mutta tämä hanke ei toteutunut. Rakennuslupaa ei myönnetty. Silloin käytiin asiasta keskustelua, jossa todettiin Seiponharjun olevan aivan liian ahdas jollekin isolle rakennukselle. Lisäksi haluttiin suojella harvinaista puistoaluetta.

Rakennusliike Kaartisen suunnitelmista ei ole tietoa. Liikkeen hankkeista ei johtaja Kaartinen paljastanut muuta kuin, että paikkaa tullaan käyttämään matkailun hyväksi. Suunnitelmista on vain huhuja liikkeellä ja niistä ei siis voi puhua enempää. – Itse Seipon rakennus on viime aikoina toiminut työmaa-asuntolana.

Luonnonsuojelukohde

Keuruun kunnan palkkaama maisema-arkkitehti Leena Iisakkila on antanut maisema-analyysissään myös lausunnon Seiponharjusta. Osa lausunnosta sisältyy ”Keuruu tänään – entä huomenna” –väliraporttiin. Siinä on lueteltu maisemallisia kohteita ja Seiponharju ja –niemi mainitaan kohdassa, jonka otsikkona on ”Maisemallisesti erittäin arvokkaat kohteet”. -Kesäkuussa julkaistiin tässä lehdessä yhteenvetoa tehdystä maisema-analyysistä, ja siinä sanotaan näin: ”Seipon harju ja niemi. Keuruulle ominaisten harjumuodostumien ehyin ja tällä hetkellä arvokkain osa. Maaston ja puuston yhteisesti muodostama kirkonkylän keskustan kohokohta. Puut ovat erittäin vanhoja ja kauniita, kestävät vielä kauan, ellei niiden kasvuolosuhteita muuteta. Seipon talon takana harjun rikkoo muutamat omakotitalot, mutta puusto on edelleen pisteettäisenä erittäin arvokasta, Keuruulle ominaista männikköä. Mäki-Matin varastoalue pulmallinen.”

Maisema-arkkitehti Iisakkila on tällä hetkellä Helsingissä ja siis vaikeasti tavoitettavissa, joten hänen tuoretta suullista lausuntoaan ei tähän kirjoitukseen enää saanut. Keuruulla arkkitehti Iisakkilan sihteerinä toimi hum.kand. Timo Rättö ja hän toisti sen mitä Leena Iisakkila edellisen lisäksi on Seiponharjusta vielä on sanonut: mm. että harju on oikea ”helmi”, sillä on erittäin kauniit muodot ja vahva puusto; alue kuuluu ehdottomasti suojeltaviin luonnonkohteisiin! Jos paikalle rakennettaisiin jotakin, harjun kuperuus kärsisi ja menisi pilalle; lisäksi tällaisen harjun pohjavesisuhteet ovat erittäin arat ja saataisi olla, että rakennuksen perustuksia kaivettaessa pohjavesi putoaisi niin alas, että männyt eivät saisi vettä ja kuolisivat kuivuuteen. Ja se taas olisi korvaamaton vahinko. Näin siis asiantuntija, helsinkiläinen maisema-arkkitehti Leena Iisakkila.

Ilmeisesti kunnanvaltuusto on periaatteessa samaa mieltä, koskapa ei ole tehnyt huomautuksia Leena Iisakkilan tekemiin analyyseihin. Varmasti useimmat keuruulaiset ovatkin sitä mieltä, että Seiponharju on kaunis ja säilyttämisen arvoinen alue. Luonnonpuistot asutustaajamien keskelläkin ovat tärkeitä. Seiponharju on kirkonkyläläisten oma puisto, jossa voi nauttia luonnonrauhasta lähtemällä kävelylle rantatielle, joka on tasoitettu kulkemaan harjun Tarhianpuoleista rantaa aina Kantolantielle saakka. ”Keuruu tänään – entä huomenna” –raportissa sanotaankin, että ”Kirkonkylän asukkaiden tulee voida nauttia rannoista ja vedestä monin eri tavoin” – tämä mahdollisuus on siis vielä olemassa. (Toisin kaikki, varsinkaan turistit, eivät tiedä rantatien olemassaolosta. Onkin kuulunut toivomuksia, että asetettaisiin sen molempiin päihin jonkinlainen opastin.) Ihmiset, käyttäkää siis mahdollisuuksia hyväksenne ja nauttikaa luonnosta, mutta muistakaa, että tuo rantatie on kävelytie – ei mopotie!

MIKÄ LIENEE Seiponharjun kohtalo tulevaisuudessa? Ollaanko Keuruulla tarpeeksi viisaita, että otettaisiin todella huomioon mitä asiantuntija on harjusta sanonut? Ollaanko valmiit säilyttämään kaunis harju ja sen vahvat männyt? Saavatko ihmiset pitää puistonsa, vai täytyykö heidän lähteä etsimään puistoja kaukaa taajaman ulkopuolelta? Eihän luonnonsuojelu ole vain näennäistä?!

Maire Pesonen

 

Eeva Jyrinki
Vieras

#63 KIITOS, MAIRE PESONEN!

23.07.2010 19:53

#62: Kelluvatko talot Tarhialla? - Re: Re: Re:

 Hienoa oli lukea mielenkiintoista vanhaa historiaa ja näkemyksellistä kommentointiasi Seiponharjun ja puiden säilyttämisen puolesta! Kiitos:) t. Eeva

Pirun Viulun Vinguttaja
Vieras

#64 Re: KIITOS, MAIRE PESONEN!

07.08.2010 10:57

#63: Eeva Jyrinki - KIITOS, MAIRE PESONEN!

Voidaan todeta, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Tämä on asia joka sopii kaikkiin kaupungin ja seurakunnan päättäjiin aina ylintä johtoa myöden, jotka ovat sallimassa harjulle rakentamisen.

Jos Loilonharjulle aiotaan todellakin tyhmien päättäjien ja juoksupoikien suosiolla rakentaa, niin miksi harjun nimi muutetaan? Tuleeko siitä Pyhän Kirkkoherranmäki, Poikosen harju, Lounaistuulenmäki tai -harju, Tyhmienharju?

J.K.Järviö pohdiskeli aikoinaan nimien merkitystä Suur-Keuruun Sanomien sivuilla artikkelissaan Seipon- vai Loilonharju?.

J.K.Järviö kirjoitti seuraavaa:

"Kun Keuruu sai matkustajakoti Seipon, kansa rupesi vähitellen käyttämään harjusta nimeä Seiponharju ja nyt se yleisesti tunnetaan tällä `väärällä´ nimellä vain jonkun harvan käyttäessä nimeä Loilonharju. Minulle on aikoinaan opetettu, että nimi, jota kansa yleisesti käyttää, on oikea. Kun kirjoituksessani viittasin erääseen kirkkovaltuuston pöytäkirjaan vuodelta 1963 sekä Keuruun yleiskaavaan vuodelta 1971, kummassakin käytetään nimeä Seiponharju.

Edessäni olevassa typograafikartassa 1:20 000 (1972) ei harjulla eikä nimellä ole nimeä, mutta harjun kohdalla ilmeisesti tarkoittaen palanutta matkustajakotia on nimi Seippo. Salmella puolestaan on nimi Seiponsalmi, jolloin niemi olisi Seiponniemi kuten tuossa yleiskaavassa.

Itse olen kuullut sitä sanottavan Lehtiniemeksi. Ellei ole, mikä sitten on Lehtiniemi?"

Näin J.K.Järviö.

Mikä nimi kuvaisi päättäjien tyhmyyttä osuvasti? Kuten Järviö totesi se nimi harjulle tulee, jopa karttoihin, jonka kansa päättää ottaa käyttöön. Toivottavasti se nimi on todella hyvä ja kuvaa suurta tehtyä tyhmyyttä.

Vieras
Vieras

#65 Re: Re: Re: Re:

17.08.2010 16:09

Vieras
Vieras

#71 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

17.08.2010 16:27

#70: Vieras - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

http://www.keuruu.fi/fileadmin/Tiedostot/kaavoitus/2251a/3-013_AsOyKeuruunLoilonkuja_havainnekuva_naekymae_Loilonkujalta_100507.jpg

Voi pyhä Sylvi noita yksinkertaisia ja tyhmiä päättäjiä.

Toiko mukamas hieno?

Olisi edes Sakari Pietilä tai vastaava, eikä mikään normi piirtelijä!

Vieras
Vieras

#72 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

17.08.2010 16:30

#71: Vieras - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

http://www.keuruu.fi/fileadmin/Tiedostot/kaavoitus/2251a/3-013_AsOyKeuruunLoilonkuja_havainnekuva_naekymae_Loilonkujalta_100507.jpg

Ovatko ainoat viisaat kaavan käsittelyssä vastineen antajissa?

Herrat ovat narrien vaatteissa se on jo selvää.

Kuka suojelisi meitä tuollaisilta päättäjiltä?

 

Vieras
Vieras

#73 Re: Re: Re: Re: Re:

18.08.2010 20:10

Vieras
Vieras

#74 Re: Re: Re: Re: Re: Re:

18.08.2010 20:12

Nomaditar
Vieras

#75 Nimimerkille Vieras/aiheeseen: http://nomaditar.blogit.fi/

21.08.2010 14:56

#65: Vieras - Re: Re: Re: Re:  

http://nomaditar.blogit.fi/ = Että tällaisia mielipiteitä löytyy netistä", olit kommentoinut, nimimerkki "Vieras"

Koska en osannut tulkita, oliko linkkisi paheksunta vai suositus, kannustan tutustumaan kyseiseen blogiini, josta otan täyden vastuun:) Poliitikkoainesta siis:)

Samalla jokainen luonnonystävä voi vilkaista toisesta blogistani, mitä oli vähällä tapahtua Suomenlahden rannikolla, jossa päättäjille jo maalattiin pilvilinnat ja luvattiin paljon massia ja maltaita maan ja taivaiden vastapainoksi. Onneksi ei vielä onnistuttu...

http://eeva56.blogit.fi/verso-blue-white-resorts-1-0/

T. Nomaditar-eeva56