En ole tietoinen perusteluista, joilla siirtoa suunnitellaan. Tämän päivän poliittisessa tilanteessa tulee väistämättä mieleen se, että kunta tavoittelee rahan säästöä. Syntyykö sitä, olisi ilman muuta selvitettävä huolella. Pedagogiikka tulee olla tärkein kriteeri tällaisia asioita ratkottaessa. Adressin perustelut ovat vakuuttavat.

Levittäkää kaikki tätä adressia eteenpäin esim. omille kansanedustajillenne, koko suvulle ja ystävillenne ja kaikille muillekin, joiden sydän tuntee asian omakseen. Minä ainakin teen niin! Yritän tavoittaa mm. eduskunnan sivistysvaliokunnan jäseniä.

Ja se, joka tuntee pianisti-Iiron, voisi hänellekin tästä tiedottaa.

Ja se taas, jolla on suhteita mediaan, voi varmaan valjastaa niitä asiamme taakse.

Kun tämä tilanne sitten selätetään, on aika nostaa asia valtakunnan tason uutisiin!

Tsemppihenkeä peliin upeiden kielikylpyammattilaisten ja -oppilaiden puolesta!

#7: Kahden kielikylvyn käyneen äiti - Säästötkö tavoitteena?  

 ^^ Tässä perustelut, joiden pohjalta siirtoa suunnitellaan: http://sipoo1.tjhosting.com/kokous/20162046-4-1.PDF

Raportissa ei mitenkään oteta tarpeeksi kattavasti huomioon Leppistä ja leppisläisiä, vaan kielikylpyä käsitellään jotenkin todella ympäripyöreästi ja yleisellä tasolla. Johtopäätöksessä esitetty lopputulema kielikylvyn siirtämisen vaikutuksista on mielivaltainen eikä raportin kielikylpyä käsittelevästä osiosta saa mitenkään mielestäni sellaista johdettua.

Johtopäätöksessä sanotaan: "Suomenkielisten oppilaiden näkökulmasta suomenkielisten oppilaiden asenteiden ja kielitaidon näkökulmasta olisi eniten hyötyä, jos oppilaille muodostuisi aito mahdollisuus osata toista kieltä. Kielikylpyoppilaiden etu olisi, jos heillä olisi mahdollisuus olla ruotsinkielisessä viitekehyksessä."

(sivukommentti: propsit rapsan selkokielisyydestä ja oikeinkirjoituksen tasosta...)

Aikaisemmin raportissa ei kylläkään tultu vastaavanlaiseen tulokseen, vaan vertailtiin kahta erilaista kielikylvyn totetusmuotoa plussineen ja miinuksineen, ilman yksiselitteistä tulkintaa:

"Suomessa yleisin kielikylpyohjelma on varhainen täydellinen kielikylpy, joka aloitetaan 3–6 vuoden iässä ja joka jatkuu päiväkodista perusopetuksen loppuun saakka. Koulussa kielikylpyluokka tyypillisesti muodostuu äidinkieleltään suomenkielisistä oppilaista, jotka saavat osan kouluopetuksesta ruotsin kielellä. Opetus voidaan järjestää myös toisin ja esimerkiksi Hyvinkäällä kielikylpyoppilaat on sulautettu ruotsinkieliseen kouluun. Harju-Luukkainen (2013) vertaili kokoamassaan tutkimusyhteenvedossa erilaisissa kouluympäristöissä opiskelleiden lasten koulumenestystä. Tutkimusten mukaan:

 Varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn osallistuneet saavuttivat mittauksissa erinomaisen suomenkielen taidon, joka oli jopa parempi kuin tavallista suomenkielistä koulua käyvien kielitaito.

 Esimerkkinä mainitun Hyvinkään ruotsinkielistä koulua käyvien oppilaiden suomenkielen taito oli vertailun alhaisin.

 Varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn osallistuneet saavuttivat ruotsinkielessä hyvän tason, jota hieman paremmin menestyivät tasavahvasti Hyvinkään ruotsinkielisen koulun ja muiden ruotsinkielisten koulujen oppilaat. Kielikylpy ruotsinkielisessä koulussa siis näyttäisi tukevan ruotsinkielen taitoa suomenkielisillä verrattuna kielikylpyyn suomenkielisessä kouluympäristössä. Toisaalta ruotsinkieliseen kouluun sulautetut suomenkieliset oppilaat todennäköisesti hyötyisivät systemaattisemmasta suomen kielen tuesta perusopetuksen aikana. Nikkilän sydämen osalta on esitetty kaksi vaihtoehtoista tapaa organisoida koulu. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kouluun esitetään sijoitettavaksi Kyrkoby ja Kungsvägens skolan ja Leppätien koulu (ml. kielikylpyopetus) ja Sipoonjoen koulu. Toisessa vaihtoehdossa Nikkilän sydämen muodostaisivat Kyrkoby ja Kungsvägens skolan ja alueen suomenkieliset alakoululaiset sekä Sipoonjoen koulu. Lopuksi voidaan todeta, että useamman kuin yhden kielen kielitaidon olevan kaikkien lasten etu. Nuolijärvi (2013) vetoaa useisiin tutkimuksiin, joiden mukaan kahden kielen käyttö tukee lapsen kognitiivista kehitystä ja menestymistä niin kognitiivisissa kuin kielellisissä testeissä. Tämä lienee yksi niistä asioista, joita jokainen aikuinen toivoo lapselle äidinkielestä riippumatta."

Ihmettelen siis suuresti, miten kyseiseen Harju-Luukkaisen vertailuun vedoten on voitu muodostaa moinen johtopäätös. Oikeastaan Hyvinkään kokemukset puhuvat mielestäni siirtoa vastaan, eivätkä sen puolesta. Miten on Leppätien kielikylpyoppilaiden edunmukaista olla ruotsinkielisessä viitekehyksessä, jos hyvinkääläisten kielikylpyoppilaiden äidinkielen taso on tästä syystä huonompi?

Muutenkin Leppiksestä puhuttaessa asia on eri, sillä kyseessä on kokonainen kielikylpykoulu eikä vain luokka. Raportti ei mitenkään ota tätä asiaa kattavasti huomioon.

Mutta hei. Onhan se varmaan helpompaa tehdä päätöksiä tällaisten aihetta löyhästi sivuavien asiantuntija-analyysien pohjalta - Analyysien, jotka eivät edes käsittele kyseessä olevaa kielikylpykoulua sellaisena uniikkina kokonaisuutena kuin mitä se on, ja joissa lasten parhaan toteutumista tarkastellaan "aikuisten lapsiperspektiivistä".